Iltapäivälehtien sääuutisointi ei minua juuri kiinnosta, mutta ilmastonmuutoksen iso kuva kyllä. On todennäköistä, että ihmisen osa ei ehkä ole se suurin ja ratkaisevin, mutta eiköhän siihenkin kannata puuttua. Todella iso osa maailman ruuantuotannosta on seuduilla, joilla pienikin ilmastonmuutos mallinnusten suuntaan pudottaa (globaaliakin) tuotantoa rajusti. Hyvin itsekkäästi ajatellen esim Välimeren seudun kuivuminen työstää hyvät markkinat suomalaiselle maataloudelle. Saattaa tuohon tuotannon ehtymiseen Lähi-Idässä tai Pohjois-Afrikassa liittyä muita, yhteiskunnallisesti paljon dramaattisempia seurauksia, joista vaikkapa reilun vuoden takainen maahanmuuttajapiikki oli aika kevyttä esileikkiä.

Mikä kusenkeltaisista lehdistä oli mielessäsi?
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002928110.html
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/kiihtyv%C3%A4-ilmastonmuutos-k%C3%A4y-jo-kalliiksi-1.37761
Samaa tasoahan nuo alkaa olemaan iltapäivälehtien kanssa.
Nykymallinnukset ovat kyllä hyviä... Sanonnan mukaan neljännellä vai viidennellä muuttujalla saa jo norsun heiluttamaan kärsäänsä... (jos ymmärrät vitsin)
Sinänsä on hyvä, kun tropiikissa tuo ihmisen aiheuttama katastrofaalinen ilmastonmuutos näkyy heikoiten, niin et tarvitse olla niin huolissasi. Siis näkyisi joskus tulevaisuudessa. Ehkä.
Mutta jo nyt tapahtuva vihertyminen aavikoilla on toki hyvä asia. Ja myös se, että viime vuosikymmenten aikana kaikki suuret viljelykasvien satomääriä ilmentävät kuvaajat ovat nousseet tasaisesti koilliseen.

Myös erikoista, vaikka co2 päästöt ovat kasvaneet enemmän kuluneen parinkymmenen vuoden aikana kuin IPCC huonoimman tilanteen CO2-skenaarion kuvaaja, niin viimeisen 2 dekadin aikana lämpötila ei ole tilastollisesti merkittävästi noussut (El Nino huipusta 1998, El Nino huippuun 2016) alailmakehässä, missä lämpenemistä mallinnusten mukaan tapahtuisi 1,3 kertaa enemmän kuin maan tasolla. 
Kannattaako tuolle uhrata triljoonia (valitse valuutta) vuosisadan aikana?

Kolmella nurmisadolla jatketaan ja on alkanut näyttää siltä että syksyt pitenee joten pitänee miettiä saisiko kasvukauden jatkoa hyödynnettyä vielä paremmin. Yksivuotisia kasvustoja karkearehun tuotannossa tulee myös kokeille entistä enemmän. Talvet alkaa näyttää melko haasteellisilta talvehtimisen kannalta...

Talvet on olleet täällä viimeisen kymmennen vuotta parempia kuin aiemmin,tiedä sitten johtuuko tuo talvehtimisen paraneminen kasvinjalostuksesta,talvista vai mistä. Tavallisesti tuon rehun maittavuuden näkee pystyheinästä ennen tekoa,ei niinkään rehuanalyysistä.Täällä ainakin syksyheinä alkoi ruskistumaan keltomaan eli kuolemaan hyvin aikaisin osissa paikoin.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 19.01.17 - klo:20:02

Kolmella nurmisadolla jatketaan ja on alkanut näyttää siltä että syksyt pitenee joten pitänee miettiä saisiko kasvukauden jatkoa hyödynnettyä vielä paremmin. Yksivuotisia kasvustoja karkearehun tuotannossa tulee myös kokeille entistä enemmän. Talvet alkaa näyttää melko haasteellisilta talvehtimisen kannalta...

Talvet on olleet täällä viimeisen kymmennen vuotta parempia kuin aiemmin,tiedä sitten johtuuko tuo talvehtimisen paraneminen kasvinjalostuksesta,talvista vai mistä. Tavallisesti tuon rehun maittavuuden näkee pystyheinästä ennen tekoa,ei niinkään rehuanalyysistä.Täällä ainakin syksyheinä alkoi ruskistumaan keltomaan eli kuolemaan hyvin aikaisin osissa paikoin.

Meillä päin talvet on olleet soutamista ja huopaamista. Lunta ei ole lähellekään niin paljoa kuin ennen. Jääpolte vaivaa entistä useammin...
Se on totta että syksyllä kasvustot alkaa "mätänemään" kun on kosteaa jatkuvasti. Mutta kasvustot pitää vaan korjata pois ennen kuin tuota huonoa tavaraa on liikaa. Syysrehut on lypsättäneet mun mielestä ihan yhtä hyvin kuin muutkin. "pääsato" on mun mielestä heinäkuulla tehty. Kevät on nykyään niin viileä ja tuulinen että silloin sato on monesti huono laadultaan ja määrältään.

Ilmastomuutos on täyttä pötyä,ainoastaan ne kenellä ei ole kaikki muumit laaksossa uskoo moiseen hölynpölyyn.

Ilmastomuutos on täyttä pötyä,ainoastaan ne kenellä ei ole kaikki muumit laaksossa uskoo moiseen hölynpölyyn.

Kovin paljon ei tarvitse säätiloja seurata, kun huomaa muutoksen vaikka entis aikojen talviin. Vajaa 30v sitten talvet oli lumisia pakkaset tuli marraskuussa ja pikitiet oli kuivia koko talven. Varmaan poikkeuksia sopi entisaikojenkin talviin ja saattaahan nämäkin olla jotain poikkeuksia, mutta tuntuu että viime talvi oli vain poikkeus näihin nykyajan normaaleihin. Lunta ei oo ku väriksi ja sekin sulaa pois muutaman viikon sykleissä. Tiet on koko ajan kosteuden ja vaihtelevan lämpötilan takia jäisiä ja pakkasta on sen aikaa talvesta, että pakastimen voi rauhassa kerran vuodessa sulata. Mikä sitten on ilmaston muutosta ja mikä normaalia vaihtelua ?

Ilmastomuutos on täyttä pötyä,ainoastaan ne kenellä ei ole kaikki muumit laaksossa uskoo moiseen hölynpölyyn.

Ei ole uskon asia kun tilastot puhuu ihan omaa selkeää kieltään... Tosi asioiden kieltäminen ei auta yhtään. Viimeisen kymmenen vuoden aikanakin säätilat on muuttuneet ihan radikaalisti. Tuulisia päivä on jatkuvasti enemmän. Ja kuka tietää mitä tulee tapahtumaan seuraavan 50 vuoden kuluessa. Jos isot merivirrat muuttavat paikkojaan niin vaikutukset on dramaattisia...

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 19.01.17 - klo:20:02

Kolmella nurmisadolla jatketaan ja on alkanut näyttää siltä että syksyt pitenee joten pitänee miettiä saisiko kasvukauden jatkoa hyödynnettyä vielä paremmin. Yksivuotisia kasvustoja karkearehun tuotannossa tulee myös kokeille entistä enemmän. Talvet alkaa näyttää melko haasteellisilta talvehtimisen kannalta...

Talvet on olleet täällä viimeisen kymmennen vuotta parempia kuin aiemmin,tiedä sitten johtuuko tuo talvehtimisen paraneminen kasvinjalostuksesta,talvista vai mistä. Tavallisesti tuon rehun maittavuuden näkee pystyheinästä ennen tekoa,ei niinkään rehuanalyysistä.Täällä ainakin syksyheinä alkoi ruskistumaan keltomaan eli kuolemaan hyvin aikaisin osissa paikoin.

Se vaan että syyssadon olen korjannut kun kasvustossa alkaa näkymään ruskistumista tyvessä, mutta rehuanalyysin mukaan sulavuus lähemmäs 700 ja tuotostasot vastasivat rehuanalyysia. Eli maittavuuden puolesta olisi hyvin kärsinyt antaa vielä kasvaa.

Ei ole uskon asia kun tilastot puhuu ihan omaa selkeää kieltään... Tosi asioiden kieltäminen ei auta yhtään. Viimeisen kymmenen vuoden aikanakin säätilat on muuttuneet ihan radikaalisti. Tuulisia päivä on jatkuvasti enemmän. Ja kuka tietää mitä tulee tapahtumaan seuraavan 50 vuoden kuluessa. Jos isot merivirrat muuttavat paikkojaan niin vaikutukset on dramaattisia...

Miten niin tilastot puhuvat selkeää kieltään??? Maailma on täynnä ihmisiä jotka ovat sitä mieltä että kyseiset tilastot ovat vain tarkoitushakuista valehtelua...

Oli miten oli. Ilmastossa on jatkuvaa muutosta.
Täällä lounaassa on nykyään metsissä luontaisia tammen ja vaahteran alkuja. Isoja tammia on kuitenkin vain istutettuina ja luontaisesti aivan edullisimmilla kasvupaikoilla. Jotain on pitänyt muuttua kun ne ovat alkaneet kasvamaan melkein missä vaan, eivätkä ne ole menneinä vuosisatoina menestyneet.

Oli miten oli. Ilmastossa on jatkuvaa muutosta.
Täällä lounaassa on nykyään metsissä luontaisia tammen ja vaahteran alkuja. Isoja tammia on kuitenkin vain istutettuina ja luontaisesti aivan edullisimmilla kasvupaikoilla. Jotain on pitänyt muuttua kun ne ovat alkaneet kasvamaan melkein missä vaan, eivätkä ne ole menneinä vuosisatoina menestyneet.

Metsät kasvaa nopeammin mitä ennen , kasvukausi pidentynyt .

Lainaus käyttäjältä: apilas - 20.01.17 - klo:11:49

Ilmastomuutos on täyttä pötyä,ainoastaan ne kenellä ei ole kaikki muumit laaksossa uskoo moiseen hölynpölyyn.

Ei ole uskon asia kun tilastot puhuu ihan omaa selkeää kieltään... Tosi asioiden kieltäminen ei auta yhtään. Viimeisen kymmenen vuoden aikanakin säätilat on muuttuneet ihan radikaalisti. Tuulisia päivä on jatkuvasti enemmän. Ja kuka tietää mitä tulee tapahtumaan seuraavan 50 vuoden kuluessa. Jos isot merivirrat muuttavat paikkojaan niin vaikutukset on dramaattisia...

Höpö höpö kaikkea sääkin uskot.

Tuurilla rehukauran viljely loppuu! Olisi jo aika viljellä jotain järkevää.

Tällä menolla Suomesta tulee Euroopan vehnäaitta 10-15 vuodessa, joten viljaukkoja ei kannata nykyään ihan kauheasti haukkua? Se voi monesta pojasta tulla sellainen vaikka isälle se on nykyään kauhistus 

Tuurilla rehukauran viljely loppuu! Olisi jo aika viljellä jotain järkevää.

Tällä menolla Suomesta tulee Euroopan vehnäaitta 10-15 vuodessa, joten viljaukkoja ei kannata nykyään ihan kauheasti haukkua? Se voi monesta pojasta tulla sellainen vaikka isälle se on nykyään kauhistus 

Kyllä C-alueen ja pohjoisemman kasvukauden astepäiväsummat ovat kasvaneet dramaattisesti. Ja sademäärät ja maalajit kannustavat viljaa kasvamaan, ei ole ihme, että jättisatoja saadaan. Etelässä sademäärät edelleen alenevassa suunnassa, syysviljat, sokerijuurikas, tuntuvat olevan ainoa bisnes kastelun lisäksi, jolla voi päästä jonkinlaiseen tulokseen.

Viime vuosi muka sateinen, ei ollut. 540 mm kertyi koko vuonna.

Aikaista kevätkylvöä odotellessa.

-SS-

Turhaa varttua pysyviä aikaisia keväitä.
AMO indeksin nousuvaihe taitaa osua suurimmalle osalle palstalle kirjoittavien viljelijöiden kokemusperäiseen viljelyhistoriaan.


Täällä Suomessa kun ollaan tuon vaikutuspiirissä, niin AMO:n laskuvaihe saattaa tehdä nyt viljelyuraansa aloittaville haikeita muistoja 30- 40 vuoden päästä, kuinka ennen kaikki oli helpompaa... Ongelman tekee se, että AMO:n vaihdosta negatiiviseen jaksoon siirtymisestä on vaikea sanoa varmaksi. Voi mennä vain muutama vuosi tai reilu vuosikymmen. Ja jokerina pakassa, tapahtuuko sitä edes vuosikymmeniin. Kun kaikesta hörhöjen hypetyksestä huolimatta, ilmastosta ei tiedetä likikään riittävästi, että voisi sanoa mitään varmaksi.

Mutta itse olen tyytyväinen, että oma hetki viljelijänä osui/osuu näinkin hyvään saumaan.
Rehunteko on ollut lähestulkoon yhtä juhlaa, kun vettä on riittänyt. Parikymmentä vuotta sitten, tahtoi vedenpuute olla ongelmana turhan usein täällä kaakon kulmalla.
Sääkarttoja saa oikeasti seurata, että löytyy sopiva hetki rehuntekoon. Pieni tuurikaan ei ole pahitteeksi.
Kevätkylvöjen aloitus taas on viimeisen vuosikymmenen aikana jyhmähtänyt Vapun tienoille. Muistan aikaisempia aloituksia, mutta viime aikoina on mennyt reilusti vapun jälkeen.

Turhaa varttua pysyviä aikaisia keväitä.
AMO indeksin nousuvaihe taitaa osua suurimmalle osalle palstalle kirjoittavien viljelijöiden kokemusperäiseen viljelyhistoriaan.


Täällä Suomessa kun ollaan tuon vaikutuspiirissä, niin AMO:n laskuvaihe saattaa tehdä nyt viljelyuraansa aloittaville haikeita muistoja 30- 40 vuoden päästä, kuinka ennen kaikki oli helpompaa... Ongelman tekee se, että AMO:n vaihdosta negatiiviseen jaksoon siirtymisestä on vaikea sanoa varmaksi. Voi mennä vain muutama vuosi tai reilu vuosikymmen. Ja jokerina pakassa, tapahtuuko sitä edes vuosikymmeniin. Kun kaikesta hörhöjen hypetyksestä huolimatta, ilmastosta ei tiedetä likikään riittävästi, että voisi sanoa mitään varmaksi.

Mutta itse olen tyytyväinen, että oma hetki viljelijänä osui/osuu näinkin hyvään saumaan.
Rehunteko on ollut lähestulkoon yhtä juhlaa, kun vettä on riittänyt. Parikymmentä vuotta sitten, tahtoi vedenpuute olla ongelmana turhan usein täällä kaakon kulmalla.
Sääkarttoja saa oikeasti seurata, että löytyy sopiva hetki rehuntekoon. Pieni tuurikaan ei ole pahitteeksi.
Kevätkylvöjen aloitus taas on viimeisen vuosikymmenen aikana jyhmähtänyt Vapun tienoille. Muistan aikaisempia aloituksia, mutta viime aikoina on mennyt reilusti vapun jälkeen.

Et varmaan ole lukenut koko AMO indeksistä, joka ei ole lämpötila vaan suhdeluku ?
Mutta näyttää kivalta ?

Samasta lähteestä, josta kuvasi on, selviää, että kyseinen kuva esittää
Atlantic Multi Decadal Oscillation - indeksiä, siivottuna muusta ilmaston
lämpenemisestä. Esimerkiksi meillä piti olla erittäin kylmät vuosikymmenet
tuon indeksin mukaan 90-luvulla, aina 1999 asti.

Oheinen kuvasarja näyttää , miten siihen alimpaan kuvaan on päästy.
Ylin kuva on toteutunut lämpötilaero tuohon "nollatasoon", siinä
näkyvät 1966-1969 kylmät ja lumiset talvet, jolloin meilläkin pääsi hiihtämään kunnolla.
(Näkyvät siinä 1985 ja 1987:kin)

Mutta muuten näkyy, että AMO indeksi ei enää ole ainoa lämpenemistä selittävä tekijä.
Minua ei kiinnosta, onko llämpiäminen fossiilisten polttoaineiden poltosta vai
lisääntyneestä karjankasvatuksest johtuvaa, vai yhtään mistään. Mutta denialistit joutuvat
muutaman vuosikymmenen aikana kyllä myöntämään , että ilmasto on lämpiämässä,
melko nopeassa tahdissa, maapallon tähänastisessa historiassa.



Voivathan pohjanmaan miehet alkaa denialistiksi, ja alkaa kylvää vain Otra ohraa.
Naapuri saattaa kuitenkin pistää rahoiksi rapsien, syysviljojen, kevätvehnän ja
juurikkaiden kanssa.

Saattaisi sitten puintiaikoina ottaa hiukan päähän, helteen ränsistämää Otraa puidessa,
kun kollega pistää myöhäistä kevätvehnää kymmenen tonnia säiliöön.

Aika kiire tulee tänäkin talvena tienata lumiurakalla täällä etelässä. Viikon 10
jälkeen rupee laskutukset normivuonnakin hiipumaan. Ja viikkoa 4 jo aloitellaan kohta.

-SS-