Kurkkasin Lokomossa olevan Fiskarsin nosto- ja taittosylinterien päitä ja kyllä kai siellä jonkinlainen nivellaakeri on, koska sylinteriä sai käännettyä hiukan. Kestävyydestä ja hyvyydestä ei ole tietoa, mutta koneen mittarissa on reilu 27 000 h.

Joo on niissä mutta neet onkin väsätty silloin nyrkkipaja aikaan. Meilläkin fiskarssin fiaskossa jokunen tommonen. Ko nosturin kaikki saumat on hitsattu iusiksi ja sitten vahvistettu levyttämällä koko puomi uusiks.

Joo, toistaiseksi toivon että tuon pyörittäjän saa säätämällä rauhallikseksi. Tuohon sähköohjaukseen voi tehdä erillisellä tietokoneohjelmistolla haluamansa rampit toiminnoille yms. Ei ole vaan vielä ollut aikaa perehtyä siihen ja olen säätänyt vain max virtausta tuolla laitteen mukana tullella pika"kaukosäätimellä".

Voisin käyttökokemuksia nyt antaa Oniarista kun on puoli vuotta kohta ollut ajossa isoin malli.

Plussat:
Voimaa on raakasti. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta että olisi jotain pitänyt nostaa, mutta ei noussut. Kärry pyrkii kaatumaan ennemmin myös tukijalkojen kanssa.
Ulottuvuutta on hyvin, mutta ainahan sitä saisi olla metri vielä lisää.
Kärry on hyvällä maavaralla, isolla renkailla ja etupainoisena hyvä kulkemaan. Vielä ei ole tarvinnut edes ketjuja laittaa tuohon vähän alamittaiseen vetokoneeseen. Tulee kuormattuna jopa paremmin kuin tyhjänä.
Aisaohjauksessa on reilu liike.
Nosturissa hyvä geometria, vaikka SAS muuta väittää. Jatkoa joutuu tosin käyttämään enemmän kuin ns perinteisessä lyhytpuomisessa, mutta se on oppimiskysymys.

Miinukset:
Nosturin järeät ulkomitat ja venttiilipöytä sekä paksusta tavarasta oleva sermi haittaavat näkyvyyttä kuormatilaan.
Koura on vähän sohlo, pientä rankaa ajaessa jää tämän tästä joku kapula saksien väliin, vaatii ehkä muutostöitä.
Jatkopuomin sisäänveto on vähän turhan voimaton. Painavaa tavaraa kaukaa nostaessa on taakka tuotava pääpuomilla lähemmäs, jotta kakkospuomin saa pystysuorempaan asentoon.
Pitkä aisa ja takana oleva teli aiheuttavat sen että kärry oikaisee edelleen hieman, vaikka aisaohjauksessa kulmaa onkin.
Pyörittäjä on vaikea säätää sopivaksi. Kevyttä rankaa nostellessa tahtoo pyörähtää aina 45 astetta kun vipuun hipaisee.

Rakenteellisesti mielestäni arveluttavin kohta on aisan kiinnitys kärryyn. Vielä ei ole ilmennyt ongelmia, mutta aika näyttää.

Niin mikä se rengaskoko oli? Tossa paikallisen K:n takapihalla on tuollainen onks se nyt 8600 nosturi ja 12t kärry yhdistelmä ja minusta siinä ainakin on surkean pienet renkaat, jos 12 tonnin kärry pitäisi olla. Olitko ottanut lisävaruste listalta isommat pyörät vai kuinkahan on?

Sitten selittäkääs tyhmälle miten tuon puomiston mitat ovat huonot harvennukselle? Itsellä on niin vähän kokemusta kyseisistä laittaista etten oikein ymmärrä... Muuten olisi kovasti kiinnostava laite. En näe oikein mitään järkeä omaan käyttööön maksaa kymppitonnia enempää muka oikeasta kuormaimesta ja kärrystä tai hieman halvemmalla kymmenen vuotta vanhasta...

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 03.03.17 - klo:13:39

Voisin käyttökokemuksia nyt antaa Oniarista kun on puoli vuotta kohta ollut ajossa isoin malli.

Plussat:
Voimaa on raakasti. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta että olisi jotain pitänyt nostaa, mutta ei noussut. Kärry pyrkii kaatumaan ennemmin myös tukijalkojen kanssa.
Ulottuvuutta on hyvin, mutta ainahan sitä saisi olla metri vielä lisää.
Kärry on hyvällä maavaralla, isolla renkailla ja etupainoisena hyvä kulkemaan. Vielä ei ole tarvinnut edes ketjuja laittaa tuohon vähän alamittaiseen vetokoneeseen. Tulee kuormattuna jopa paremmin kuin tyhjänä.
Aisaohjauksessa on reilu liike.
Nosturissa hyvä geometria, vaikka SAS muuta väittää. Jatkoa joutuu tosin käyttämään enemmän kuin ns perinteisessä lyhytpuomisessa, mutta se on oppimiskysymys.

Miinukset:
Nosturin järeät ulkomitat ja venttiilipöytä sekä paksusta tavarasta oleva sermi haittaavat näkyvyyttä kuormatilaan.
Koura on vähän sohlo, pientä rankaa ajaessa jää tämän tästä joku kapula saksien väliin, vaatii ehkä muutostöitä.
Jatkopuomin sisäänveto on vähän turhan voimaton. Painavaa tavaraa kaukaa nostaessa on taakka tuotava pääpuomilla lähemmäs, jotta kakkospuomin saa pystysuorempaan asentoon.
Pitkä aisa ja takana oleva teli aiheuttavat sen että kärry oikaisee edelleen hieman, vaikka aisaohjauksessa kulmaa onkin.
Pyörittäjä on vaikea säätää sopivaksi. Kevyttä rankaa nostellessa tahtoo pyörähtää aina 45 astetta kun vipuun hipaisee.

Rakenteellisesti mielestäni arveluttavin kohta on aisan kiinnitys kärryyn. Vielä ei ole ilmennyt ongelmia, mutta aika näyttää.

Niin mikä se rengaskoko oli? Tossa paikallisen K:n takapihalla on tuollainen onks se nyt 8600 nosturi ja 12t kärry yhdistelmä ja minusta siinä ainakin on surkean pienet renkaat, jos 12 tonnin kärry pitäisi olla. Olitko ottanut lisävaruste listalta isommat pyörät vai kuinkahan on?

Sitten selittäkääs tyhmälle miten tuon puomiston mitat ovat huonot harvennukselle? Itsellä on niin vähän kokemusta kyseisistä laittaista etten oikein ymmärrä... Muuten olisi kovasti kiinnostava laite. En näe oikein mitään järkeä omaan käyttööön maksaa kymppitonnia enempää muka oikeasta kuormaimesta ja kärrystä tai hieman halvemmalla kymmenen vuotta vanhasta...

Se koko 12T kärry on liian matala ja kevyt, koska ohuemmasta aineesta. Ei pysy pystyssä tuon nosturin kanssa. Lisäksi nuo 8600 ja 7400 nosturin tukijalat roikkuvat niin alhaalla että tuon 12T kärryn kanssa vetäisivät maata koko ajan. Omani otin 14T kärryllä jossa 550/45-22,5 renkaat ja vahvasti pokattu aisa. Hintaero aika pieni, mutta jostain syystä K-maatalous ei aktiivisesti kauppaa sitä valmiina pakettina.

Ja mitä sas tarkoittaa puomiston huonoilla mitoilla harvennuksille on, että kun ajourat ovat kapeat niin pitkällä pääpuomilla ei mahtuisi muka toimimaan, koska vaatii kääntyessään enemmän tilaa. Tämä on aika höpöhöpöä, tyvipuomihan nousee käytännössä pystysuoraan, jolloin se kääntyy koura kiinni puomissa. pitkällä jatkolla tästäkin asennosta yltää kouralla maahan vaikka kärryn ja traktorin väliin. Pieni hinta maksettavaksi hyvästä ulottuvuudesta. Mutta noita jatkoja tuossa huomaa käyttävänsä paljon enemmän kuin edellisessä pienemmässä kuormaajassa.

Kyllä sen 12T kanssakin pystyy elämään, kun ottaa pokatulla aisalla. Yltääkö 14T jalat maahan? Pajonko on 14T maavara käännön kohdalla? Suora aisainen on ihan olematon.
Leveä puomi, tulee herkästi lommo, kun osuu karikkaan

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.03.17 - klo:07:09

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 03.03.17 - klo:13:39

Voisin käyttökokemuksia nyt antaa Oniarista kun on puoli vuotta kohta ollut ajossa isoin malli.

Plussat:
Voimaa on raakasti. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta että olisi jotain pitänyt nostaa, mutta ei noussut. Kärry pyrkii kaatumaan ennemmin myös tukijalkojen kanssa.
Ulottuvuutta on hyvin, mutta ainahan sitä saisi olla metri vielä lisää.
Kärry on hyvällä maavaralla, isolla renkailla ja etupainoisena hyvä kulkemaan. Vielä ei ole tarvinnut edes ketjuja laittaa tuohon vähän alamittaiseen vetokoneeseen. Tulee kuormattuna jopa paremmin kuin tyhjänä.
Aisaohjauksessa on reilu liike.
Nosturissa hyvä geometria, vaikka SAS muuta väittää. Jatkoa joutuu tosin käyttämään enemmän kuin ns perinteisessä lyhytpuomisessa, mutta se on oppimiskysymys.

Miinukset:
Nosturin järeät ulkomitat ja venttiilipöytä sekä paksusta tavarasta oleva sermi haittaavat näkyvyyttä kuormatilaan.
Koura on vähän sohlo, pientä rankaa ajaessa jää tämän tästä joku kapula saksien väliin, vaatii ehkä muutostöitä.
Jatkopuomin sisäänveto on vähän turhan voimaton. Painavaa tavaraa kaukaa nostaessa on taakka tuotava pääpuomilla lähemmäs, jotta kakkospuomin saa pystysuorempaan asentoon.
Pitkä aisa ja takana oleva teli aiheuttavat sen että kärry oikaisee edelleen hieman, vaikka aisaohjauksessa kulmaa onkin.
Pyörittäjä on vaikea säätää sopivaksi. Kevyttä rankaa nostellessa tahtoo pyörähtää aina 45 astetta kun vipuun hipaisee.

Rakenteellisesti mielestäni arveluttavin kohta on aisan kiinnitys kärryyn. Vielä ei ole ilmennyt ongelmia, mutta aika näyttää.

Niin mikä se rengaskoko oli? Tossa paikallisen K:n takapihalla on tuollainen onks se nyt 8600 nosturi ja 12t kärry yhdistelmä ja minusta siinä ainakin on surkean pienet renkaat, jos 12 tonnin kärry pitäisi olla. Olitko ottanut lisävaruste listalta isommat pyörät vai kuinkahan on?

Sitten selittäkääs tyhmälle miten tuon puomiston mitat ovat huonot harvennukselle? Itsellä on niin vähän kokemusta kyseisistä laittaista etten oikein ymmärrä... Muuten olisi kovasti kiinnostava laite. En näe oikein mitään järkeä omaan käyttööön maksaa kymppitonnia enempää muka oikeasta kuormaimesta ja kärrystä tai hieman halvemmalla kymmenen vuotta vanhasta...

Se koko 12T kärry on liian matala ja kevyt, koska ohuemmasta aineesta. Ei pysy pystyssä tuon nosturin kanssa. Lisäksi nuo 8600 ja 7400 nosturin tukijalat roikkuvat niin alhaalla että tuon 12T kärryn kanssa vetäisivät maata koko ajan. Omani otin 14T kärryllä jossa 550/45-22,5 renkaat ja vahvasti pokattu aisa. Hintaero aika pieni, mutta jostain syystä K-maatalous ei aktiivisesti kauppaa sitä valmiina pakettina.

Ja mitä sas tarkoittaa puomiston huonoilla mitoilla harvennuksille on, että kun ajourat ovat kapeat niin pitkällä pääpuomilla ei mahtuisi muka toimimaan, koska vaatii kääntyessään enemmän tilaa. Tämä on aika höpöhöpöä, tyvipuomihan nousee käytännössä pystysuoraan, jolloin se kääntyy koura kiinni puomissa. pitkällä jatkolla tästäkin asennosta yltää kouralla maahan vaikka kärryn ja traktorin väliin. Pieni hinta maksettavaksi hyvästä ulottuvuudesta. Mutta noita jatkoja tuossa huomaa käyttävänsä paljon enemmän kuin edellisessä pienemmässä kuormaajassa.

Sassin puheista en tiedä.Tohtori vastasi ongelmaan mitä pitkästä pääpuomista tulee viimeisessä virkeessä ,kuormaaminen on työlästä,hidasta tökkivää kun jatkeita joutuu koko ajan käyttämään että puun saa pankkojen väliin.  Jos lyhyt max 2,60 pääpuomi liikkeet ovat jouhevia ja joutuisia ei jatkeita tarvitse käyttää. Tuo kuormain on tehty tukkien kuormaukseen ja niitä havennuksilta mitä isännät tekee tulee aika vähän . Lyhyellä pääpuomilla varustetulla tukkien kuormaus onnistuu käyttämällä jatketta.

Kyllä sen 12T kanssakin pystyy elämään, kun ottaa pokatulla aisalla. Yltääkö 14T jalat maahan? Pajonko on 14T maavara käännön kohdalla? Suora aisainen on ihan olematon.
Leveä puomi, tulee herkästi lommo, kun osuu karikkaan

On kyllä naurettavia väkästyksiä nuo viron tekeleet,aisan kääntökin voi herra jestas sentään.Aisa pitää olla aina pokattu .
Raideväli pitäisi olla aina keskeltä keskelle sama kuin traktorissa ,on todella työlästä ajella kun kärry on leveämpi kuin traktori.

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 10.03.17 - klo:11:26

Kyllä sen 12T kanssakin pystyy elämään, kun ottaa pokatulla aisalla. Yltääkö 14T jalat maahan? Pajonko on 14T maavara käännön kohdalla? Suora aisainen on ihan olematon.
Leveä puomi, tulee herkästi lommo, kun osuu karikkaan

On kyllä naurettavia väkästyksiä nuo viron tekeleet,aisan kääntökin voi herra jestas sentään.Aisa pitää olla aina pokattu .
Raideväli pitäisi olla aina keskeltä keskelle sama kuin traktorissa ,on todella työlästä ajella kun kärry on leveämpi kuin traktori.

Mitä siitä käännöstä?

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 10.03.17 - klo:09:07

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.03.17 - klo:07:09

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 03.03.17 - klo:13:39

Voisin käyttökokemuksia nyt antaa Oniarista kun on puoli vuotta kohta ollut ajossa isoin malli.

Plussat:
Voimaa on raakasti. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta että olisi jotain pitänyt nostaa, mutta ei noussut. Kärry pyrkii kaatumaan ennemmin myös tukijalkojen kanssa.
Ulottuvuutta on hyvin, mutta ainahan sitä saisi olla metri vielä lisää.
Kärry on hyvällä maavaralla, isolla renkailla ja etupainoisena hyvä kulkemaan. Vielä ei ole tarvinnut edes ketjuja laittaa tuohon vähän alamittaiseen vetokoneeseen. Tulee kuormattuna jopa paremmin kuin tyhjänä.
Aisaohjauksessa on reilu liike.
Nosturissa hyvä geometria, vaikka SAS muuta väittää. Jatkoa joutuu tosin käyttämään enemmän kuin ns perinteisessä lyhytpuomisessa, mutta se on oppimiskysymys.

Miinukset:
Nosturin järeät ulkomitat ja venttiilipöytä sekä paksusta tavarasta oleva sermi haittaavat näkyvyyttä kuormatilaan.
Koura on vähän sohlo, pientä rankaa ajaessa jää tämän tästä joku kapula saksien väliin, vaatii ehkä muutostöitä.
Jatkopuomin sisäänveto on vähän turhan voimaton. Painavaa tavaraa kaukaa nostaessa on taakka tuotava pääpuomilla lähemmäs, jotta kakkospuomin saa pystysuorempaan asentoon.
Pitkä aisa ja takana oleva teli aiheuttavat sen että kärry oikaisee edelleen hieman, vaikka aisaohjauksessa kulmaa onkin.
Pyörittäjä on vaikea säätää sopivaksi. Kevyttä rankaa nostellessa tahtoo pyörähtää aina 45 astetta kun vipuun hipaisee.

Rakenteellisesti mielestäni arveluttavin kohta on aisan kiinnitys kärryyn. Vielä ei ole ilmennyt ongelmia, mutta aika näyttää.

Niin mikä se rengaskoko oli? Tossa paikallisen K:n takapihalla on tuollainen onks se nyt 8600 nosturi ja 12t kärry yhdistelmä ja minusta siinä ainakin on surkean pienet renkaat, jos 12 tonnin kärry pitäisi olla. Olitko ottanut lisävaruste listalta isommat pyörät vai kuinkahan on?

Sitten selittäkääs tyhmälle miten tuon puomiston mitat ovat huonot harvennukselle? Itsellä on niin vähän kokemusta kyseisistä laittaista etten oikein ymmärrä... Muuten olisi kovasti kiinnostava laite. En näe oikein mitään järkeä omaan käyttööön maksaa kymppitonnia enempää muka oikeasta kuormaimesta ja kärrystä tai hieman halvemmalla kymmenen vuotta vanhasta...

Se koko 12T kärry on liian matala ja kevyt, koska ohuemmasta aineesta. Ei pysy pystyssä tuon nosturin kanssa. Lisäksi nuo 8600 ja 7400 nosturin tukijalat roikkuvat niin alhaalla että tuon 12T kärryn kanssa vetäisivät maata koko ajan. Omani otin 14T kärryllä jossa 550/45-22,5 renkaat ja vahvasti pokattu aisa. Hintaero aika pieni, mutta jostain syystä K-maatalous ei aktiivisesti kauppaa sitä valmiina pakettina.

Ja mitä sas tarkoittaa puomiston huonoilla mitoilla harvennuksille on, että kun ajourat ovat kapeat niin pitkällä pääpuomilla ei mahtuisi muka toimimaan, koska vaatii kääntyessään enemmän tilaa. Tämä on aika höpöhöpöä, tyvipuomihan nousee käytännössä pystysuoraan, jolloin se kääntyy koura kiinni puomissa. pitkällä jatkolla tästäkin asennosta yltää kouralla maahan vaikka kärryn ja traktorin väliin. Pieni hinta maksettavaksi hyvästä ulottuvuudesta. Mutta noita jatkoja tuossa huomaa käyttävänsä paljon enemmän kuin edellisessä pienemmässä kuormaajassa.

Sassin puheista en tiedä.Tohtori vastasi ongelmaan mitä pitkästä pääpuomista tulee viimeisessä virkeessä ,kuormaaminen on työlästä,hidasta tökkivää kun jatkeita joutuu koko ajan käyttämään että puun saa pankkojen väliin.  Jos lyhyt max 2,60 pääpuomi liikkeet ovat jouhevia ja joutuisia ei jatkeita tarvitse käyttää. Tuo kuormain on tehty tukkien kuormaukseen ja niitä havennuksilta mitä isännät tekee tulee aika vähän . Lyhyellä pääpuomilla varustetulla tukkien kuormaus onnistuu käyttämällä jatketta.

Lyhyellä pääpuomilla kuormaaminen on hidasta koska kuormaimella ei yllä mihinkään. Traktoria on siirrettävä joka nipun jälkeen. Jatkeitahan voi käyttää samalla kun tekee muita liikkeitä, eli ei se kuormaamista hidasta. Metsäkonekuskithan käyttävät joka ainoan nipun poimimiseen jatketta, vaikka se olisi koneen vieressä. Se on monessa tilanteessa jopa nopeampi tapa lähestyä nippua kuin käyttää pääpuomin isoja ja paljon hitaampia sylintereitä.

Kyllä sen 12T kanssakin pystyy elämään, kun ottaa pokatulla aisalla. Yltääkö 14T jalat maahan? Pajonko on 14T maavara käännön kohdalla? Suora aisainen on ihan olematon.
Leveä puomi, tulee herkästi lommo, kun osuu karikkaan

Normaalisti jalat yltää maahan, mutta on sellainenkin paikka löytynyt että traktori on noussut jonkun nypyn päälle ja aisan alla tilaa metri, tällöin ei yllä. Tuo on varmasti totta mitä sanoit leveästä puomista, kalikoita on varottava. Itse laitoin risunajoon puiset työtehojatkot. Niitä olen katkaissut nyt kaksi. pitänee maalata punaiseksi tai jotain. Vakiokalikat ovat sen verran lyhyet että niihin harvoin pökkii.

Maavaraa en ole mitannut, teknisten tietojen mukaan 674mm ja ainakin se on enemmän kuin traktorissa

Lyhyellä pääpuomilla kuormaaminen on hidasta koska kuormaimella ei yllä mihinkään. Traktoria on siirrettävä joka nipun jälkeen. Jatkeitahan voi käyttää samalla kun tekee muita liikkeitä, eli ei se kuormaamista hidasta. Metsäkonekuskithan käyttävät joka ainoan nipun poimimiseen jatketta, vaikka se olisi koneen vieressä. Se on monessa tilanteessa jopa nopeampi tapa lähestyä nippua kuin käyttää pääpuomin isoja ja paljon hitaampia sylintereitä.

Tuo sillä varauksella että kuormaajan jatke on ketjujatke jossa on riittävästi voimaa ja nopeutta. Jos on tottunut perinteiseen hydrauliseen jatkeeseen, niin tuo uusi tyyli kannattaa opetella.

Tärkeintä harvennuksella ajaessa lienee kuormaajan puomien ja kärrin korkeuden suhteessa että nipun saa nostettua reilusti tolppien päitten yli.

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 10.03.17 - klo:14:46

Lyhyellä pääpuomilla kuormaaminen on hidasta koska kuormaimella ei yllä mihinkään. Traktoria on siirrettävä joka nipun jälkeen. Jatkeitahan voi käyttää samalla kun tekee muita liikkeitä, eli ei se kuormaamista hidasta. Metsäkonekuskithan käyttävät joka ainoan nipun poimimiseen jatketta, vaikka se olisi koneen vieressä. Se on monessa tilanteessa jopa nopeampi tapa lähestyä nippua kuin käyttää pääpuomin isoja ja paljon hitaampia sylintereitä.

Tuo sillä varauksella että kuormaajan jatke on ketjujatke jossa on riittävästi voimaa ja nopeutta. Jos on tottunut perinteiseen hydrauliseen jatkeeseen, niin tuo uusi tyyli kannattaa opetella.

Tärkeintä harvennuksella ajaessa lienee kuormaajan puomien ja kärrin korkeuden suhteessa että nipun saa nostettua reilusti tolppien päitten yli.

Joo ei harvennuksella voi pääpuomia kääntämällä noukkia kun tahtoo olla niitä jääviä puita siinä urankin varressa,niitä kun ei viitsi lahmata. Hydraulinen jatke on hidas jos jatkeisiin ihastuu niin ehdottomasti ketjullinen.Huoltoa ne vaan tahtoo tarvita kuluvat nopsaan.
Tornin ja kääntöpöydän pitää olla kyllä todella hyvä että se kestää 8,4 ulottuvuuden ja jos vielä siellä kaukana taakkaa yritetään nostaa ilmaan niin on lujilla.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 10.03.17 - klo:15:02

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 10.03.17 - klo:14:46

Lyhyellä pääpuomilla kuormaaminen on hidasta koska kuormaimella ei yllä mihinkään. Traktoria on siirrettävä joka nipun jälkeen. Jatkeitahan voi käyttää samalla kun tekee muita liikkeitä, eli ei se kuormaamista hidasta. Metsäkonekuskithan käyttävät joka ainoan nipun poimimiseen jatketta, vaikka se olisi koneen vieressä. Se on monessa tilanteessa jopa nopeampi tapa lähestyä nippua kuin käyttää pääpuomin isoja ja paljon hitaampia sylintereitä.

Tuo sillä varauksella että kuormaajan jatke on ketjujatke jossa on riittävästi voimaa ja nopeutta. Jos on tottunut perinteiseen hydrauliseen jatkeeseen, niin tuo uusi tyyli kannattaa opetella.

Tärkeintä harvennuksella ajaessa lienee kuormaajan puomien ja kärrin korkeuden suhteessa että nipun saa nostettua reilusti tolppien päitten yli.

Joo ei harvennuksella voi pääpuomia kääntämällä noukkia kun tahtoo olla niitä jääviä puita siinä urankin varressa,niitä kun ei viitsi lahmata. Hydraulinen jatke on hidas jos jatkeisiin ihastuu niin ehdottomasti ketjullinen.Huoltoa ne vaan tahtoo tarvita kuluvat nopsaan.
Tornin ja kääntöpöydän pitää olla kyllä todella hyvä että se kestää 8,4 ulottuvuuden ja jos vielä siellä kaukana taakkaa yritetään nostaa ilmaan niin on lujilla.

8600 Oniarissa on ketjujatke, peukalolla sitä liikuttelee ihan ilokseen

Lainaus käyttäjältä: Räkkyjooseppi - 10.03.17 - klo:11:29

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 10.03.17 - klo:09:07

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.03.17 - klo:07:09

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 03.03.17 - klo:13:39

Voisin käyttökokemuksia nyt antaa Oniarista kun on puoli vuotta kohta ollut ajossa isoin malli.

Plussat:
Voimaa on raakasti. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta että olisi jotain pitänyt nostaa, mutta ei noussut. Kärry pyrkii kaatumaan ennemmin myös tukijalkojen kanssa.
Ulottuvuutta on hyvin, mutta ainahan sitä saisi olla metri vielä lisää.
Kärry on hyvällä maavaralla, isolla renkailla ja etupainoisena hyvä kulkemaan. Vielä ei ole tarvinnut edes ketjuja laittaa tuohon vähän alamittaiseen vetokoneeseen. Tulee kuormattuna jopa paremmin kuin tyhjänä.
Aisaohjauksessa on reilu liike.
Nosturissa hyvä geometria, vaikka SAS muuta väittää. Jatkoa joutuu tosin käyttämään enemmän kuin ns perinteisessä lyhytpuomisessa, mutta se on oppimiskysymys.

Miinukset:
Nosturin järeät ulkomitat ja venttiilipöytä sekä paksusta tavarasta oleva sermi haittaavat näkyvyyttä kuormatilaan.
Koura on vähän sohlo, pientä rankaa ajaessa jää tämän tästä joku kapula saksien väliin, vaatii ehkä muutostöitä.
Jatkopuomin sisäänveto on vähän turhan voimaton. Painavaa tavaraa kaukaa nostaessa on taakka tuotava pääpuomilla lähemmäs, jotta kakkospuomin saa pystysuorempaan asentoon.
Pitkä aisa ja takana oleva teli aiheuttavat sen että kärry oikaisee edelleen hieman, vaikka aisaohjauksessa kulmaa onkin.
Pyörittäjä on vaikea säätää sopivaksi. Kevyttä rankaa nostellessa tahtoo pyörähtää aina 45 astetta kun vipuun hipaisee.

Rakenteellisesti mielestäni arveluttavin kohta on aisan kiinnitys kärryyn. Vielä ei ole ilmennyt ongelmia, mutta aika näyttää.

Niin mikä se rengaskoko oli? Tossa paikallisen K:n takapihalla on tuollainen onks se nyt 8600 nosturi ja 12t kärry yhdistelmä ja minusta siinä ainakin on surkean pienet renkaat, jos 12 tonnin kärry pitäisi olla. Olitko ottanut lisävaruste listalta isommat pyörät vai kuinkahan on?

Sitten selittäkääs tyhmälle miten tuon puomiston mitat ovat huonot harvennukselle? Itsellä on niin vähän kokemusta kyseisistä laittaista etten oikein ymmärrä... Muuten olisi kovasti kiinnostava laite. En näe oikein mitään järkeä omaan käyttööön maksaa kymppitonnia enempää muka oikeasta kuormaimesta ja kärrystä tai hieman halvemmalla kymmenen vuotta vanhasta...

Se koko 12T kärry on liian matala ja kevyt, koska ohuemmasta aineesta. Ei pysy pystyssä tuon nosturin kanssa. Lisäksi nuo 8600 ja 7400 nosturin tukijalat roikkuvat niin alhaalla että tuon 12T kärryn kanssa vetäisivät maata koko ajan. Omani otin 14T kärryllä jossa 550/45-22,5 renkaat ja vahvasti pokattu aisa. Hintaero aika pieni, mutta jostain syystä K-maatalous ei aktiivisesti kauppaa sitä valmiina pakettina.

Ja mitä sas tarkoittaa puomiston huonoilla mitoilla harvennuksille on, että kun ajourat ovat kapeat niin pitkällä pääpuomilla ei mahtuisi muka toimimaan, koska vaatii kääntyessään enemmän tilaa. Tämä on aika höpöhöpöä, tyvipuomihan nousee käytännössä pystysuoraan, jolloin se kääntyy koura kiinni puomissa. pitkällä jatkolla tästäkin asennosta yltää kouralla maahan vaikka kärryn ja traktorin väliin. Pieni hinta maksettavaksi hyvästä ulottuvuudesta. Mutta noita jatkoja tuossa huomaa käyttävänsä paljon enemmän kuin edellisessä pienemmässä kuormaajassa.

Sassin puheista en tiedä.Tohtori vastasi ongelmaan mitä pitkästä pääpuomista tulee viimeisessä virkeessä ,kuormaaminen on työlästä,hidasta tökkivää kun jatkeita joutuu koko ajan käyttämään että puun saa pankkojen väliin.  Jos lyhyt max 2,60 pääpuomi liikkeet ovat jouhevia ja joutuisia ei jatkeita tarvitse käyttää. Tuo kuormain on tehty tukkien kuormaukseen ja niitä havennuksilta mitä isännät tekee tulee aika vähän . Lyhyellä pääpuomilla varustetulla tukkien kuormaus onnistuu käyttämällä jatketta.

Lyhyellä pääpuomilla kuormaaminen on hidasta koska kuormaimella ei yllä mihinkään. Traktoria on siirrettävä joka nipun jälkeen. Jatkeitahan voi käyttää samalla kun tekee muita liikkeitä, eli ei se kuormaamista hidasta. Metsäkonekuskithan käyttävät joka ainoan nipun poimimiseen jatketta, vaikka se olisi koneen vieressä. Se on monessa tilanteessa jopa nopeampi tapa lähestyä nippua kuin käyttää pääpuomin isoja ja paljon hitaampia sylintereitä.

En tiedä, mutta luulen, että on polttoainetaloudellisempaa monesti käyttää jatketta, vaikka voisi puomiakin laskea/nostaa. Koko raskaan puomin nosto vaatii enempi tehoa kuin pelkän jatkon sisäänveto. Lisäksi niiden yhteiskäytöllä saa nopeutta nostoon/laskuun. Tällaiset pienet asiat alkavat vaikuttaa ammattiajomäärillä. Harrastuksilla eri kun harrastus saa muutenkin maksaa.

Pitkä pääpuomi aiheuttaa sen että sitä pitää nostaa pystyyn että saa kolme metrisen sermiä vasten siinä sitä energiaa kuluu. Ketjujatke on heikko jos ei ole huippuketjusta tehty.