Riippuu vähän siitä, missäpäin tilasi on ja mikä on tavoite toiminnan suhteen.

Emot ei sinänsä ole kovin kalliita, eikä niiden ylläpito maksa maltaita, mikäli tila on valmiina, niin muita suuria investointeja ei tarvita.

Tila sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Tavoite toiminnan suhteen on viljelykierto ja rahantulo. Ehkä tulevaisuudessa yksi tukijalka tilantoimintaan.

date=1232643211]
Mikäköhän olis järkevin tapa hiljalleen aloitella emolehmätuotantoa.
Nautoja ollu viimmeeksi joskus 80-luvun lopulla. Nyt tilalla kasvinviljelyä ja sikataloutta. Kiinnostaas kumminkin saada jonkunverran nurmea järkevästi viljelykiertoon.
Mikähän olis pienin järkevä määrä millä lähteä matkaan. Hommaan on tarkoitus sitoa mahdollisimman vähän pääomaa ja minimoida kiinteät kustannukset.
>>Missään ei ole raha niin hyvin tallessa, kuin laadukkaissa eläimissä. Unohda se että aloitat pienellä alkuinvestoinneilla ELÄIMIIN. Osta kerralla niin laadukkaita kun p..se ikinä kestää. Tanskalaiset on hiffannu sen mistä kannattaa maksaa ja siellä muutama pieni kasvattaja tekee todella hyvää tiliä, myymällä jalostuseläimiä mm. Italiaan. Alkiokauppa puhtaista emoista myös tulevasuutta joka tuo mielenkiintoa työhön...

date=1232643211]
Mikäköhän olis järkevin tapa hiljalleen aloitella emolehmätuotantoa.
Nautoja ollu viimmeeksi joskus 80-luvun lopulla. Nyt tilalla kasvinviljelyä ja sikataloutta. Kiinnostaas kumminkin saada jonkunverran nurmea järkevästi viljelykiertoon.
Mikähän olis pienin järkevä määrä millä lähteä matkaan. Hommaan on tarkoitus sitoa mahdollisimman vähän pääomaa ja minimoida kiinteät kustannukset.
>>Missään ei ole raha niin hyvin tallessa, kuin laadukkaissa eläimissä. Unohda se että aloitat pienellä alkuinvestoinneilla ELÄIMIIN. Osta kerralla niin laadukkaita kun p..se ikinä kestää. Tanskalaiset on hiffannu sen mistä kannattaa maksaa ja siellä muutama pieni kasvattaja tekee todella hyvää tiliä, myymällä jalostuseläimiä mm. Italiaan. Alkiokauppa puhtaista emoista myös tulevasuutta joka tuo mielenkiintoa työhön...

Lainaus käyttäjältä: redbull - 22.01.09 - klo:19:37

date=1232643211]
Mikäköhän olis järkevin tapa hiljalleen aloitella emolehmätuotantoa.
Nautoja ollu viimmeeksi joskus 80-luvun lopulla. Nyt tilalla kasvinviljelyä ja sikataloutta. Kiinnostaas kumminkin saada jonkunverran nurmea järkevästi viljelykiertoon.
Mikähän olis pienin järkevä määrä millä lähteä matkaan. Hommaan on tarkoitus sitoa mahdollisimman vähän pääomaa ja minimoida kiinteät kustannukset.
>>Missään ei ole raha niin hyvin tallessa, kuin laadukkaissa eläimissä. Unohda se että aloitat pienellä alkuinvestoinneilla ELÄIMIIN. Osta kerralla niin laadukkaita kun p..se ikinä kestää. Tanskalaiset on hiffannu sen mistä kannattaa maksaa ja siellä muutama pieni kasvattaja tekee todella hyvää tiliä, myymällä jalostuseläimiä mm. Italiaan. Alkiokauppa puhtaista emoista myös tulevasuutta joka tuo mielenkiintoa työhön...

olette täysin oikeassa. osta niin HYVIÄ eläimiä ku vähänki löydät. mielellään isoa rotua.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 22.01.09 - klo:20:22

Lainaus käyttäjältä: redbull - 22.01.09 - klo:19:37

date=1232643211]
Mikäköhän olis järkevin tapa hiljalleen aloitella emolehmätuotantoa.
Nautoja ollu viimmeeksi joskus 80-luvun lopulla. Nyt tilalla kasvinviljelyä ja sikataloutta. Kiinnostaas kumminkin saada jonkunverran nurmea järkevästi viljelykiertoon.
Mikähän olis pienin järkevä määrä millä lähteä matkaan. Hommaan on tarkoitus sitoa mahdollisimman vähän pääomaa ja minimoida kiinteät kustannukset.
>>Missään ei ole raha niin hyvin tallessa, kuin laadukkaissa eläimissä. Unohda se että aloitat pienellä alkuinvestoinneilla ELÄIMIIN. Osta kerralla niin laadukkaita kun p..se ikinä kestää. Tanskalaiset on hiffannu sen mistä kannattaa maksaa ja siellä muutama pieni kasvattaja tekee todella hyvää tiliä, myymällä jalostuseläimiä mm. Italiaan. Alkiokauppa puhtaista emoista myös tulevasuutta joka tuo mielenkiintoa työhön...

olette täysin oikeassa. osta niin HYVIÄ eläimiä ku vähänki löydät. mielellään isoa rotua.

Roduista suosikkina angus ja hereford tällähetkellä...

lainaus sivulta www.charolais.fi
Miksi Charolainen?     
Kirjoittanut Charolaisyhdistys   
23.02.2007

Charolais on ranskalainen kookas liharotu. Väriltään eläimet ovat valkoisia tai kellertävän valkoisia. Suomessa kasvatetaan sekä nupoa että sarvellista linjaa.


Rodun paras puoli on erittäin korkea lisäkasvukyky, joten niitä kannattaa ruokkia voimaperäisesti. Rodun hyvät ominaisuudet saadaan esille myös risteytyskäytössä. Charolais saavuttaa teuraskypsyyden nuorena mutta, voidaan kasvattaa isoihinkin teuraspainoihin ilman rasvoittumisen vaaraa. Täysikasvuisen lehmän paino on 700-950 kg ja sonnin 1200-1400 kg.

Miksi Charolaissonni´risteytyskarjaan:

    * parempi lisäkasvu kuin muilla roduilla
    * parempi laatuluokitus
    * hiehovasikoiden kasvukyky
    * parempi rehunhyväksikäyttö (n. 17-20%)
    * ei rasvoitu
    * mahdollistaa korkeat teuraspaino


Puhdasrotuisen charolaisisäsonnin vaikutus

sonnien teurasruhoihin:

    * paras nettokasvu (syntymä — teurastus)
    * mahdolisuus korkeisiin teuraspainoihin rasvoittumatta
    * lihakkaimmat teurasruhot


hiehojen teurasruhoihin:

    * ylivoimainen vaikutus ruhon lihakkuuteen
    * painavatkaan ruhot eivät rasvoitu
    * nettopäiväkasvut omaa luokkaansa

Viimeksi päivitetty ( 06.02.2008 )
 
© 2009 Suomen Charolaisyhdistys ry

*** Oma ajatus oli, että ruokittais pelkästään karkearehulla. Lisäksi helpot poikimiset olis mukava asia.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 22.01.09 - klo:20:31

lainaus sivulta www.charolais.fi
Miksi Charolainen?     
Kirjoittanut Charolaisyhdistys   
23.02.2007

Charolais on ranskalainen kookas liharotu. Väriltään eläimet ovat valkoisia tai kellertävän valkoisia. Suomessa kasvatetaan sekä nupoa että sarvellista linjaa.


Rodun paras puoli on erittäin korkea lisäkasvukyky, joten niitä kannattaa ruokkia voimaperäisesti. Rodun hyvät ominaisuudet saadaan esille myös risteytyskäytössä. Charolais saavuttaa teuraskypsyyden nuorena mutta, voidaan kasvattaa isoihinkin teuraspainoihin ilman rasvoittumisen vaaraa. Täysikasvuisen lehmän paino on 700-950 kg ja sonnin 1200-1400 kg.

Miksi Charolaissonni´risteytyskarjaan:

    * parempi lisäkasvu kuin muilla roduilla
    * parempi laatuluokitus
    * hiehovasikoiden kasvukyky
    * parempi rehunhyväksikäyttö (n. 17-20%)
    * ei rasvoitu
    * mahdollistaa korkeat teuraspaino


Puhdasrotuisen charolaisisäsonnin vaikutus

sonnien teurasruhoihin:

    * paras nettokasvu (syntymä — teurastus)
    * mahdolisuus korkeisiin teuraspainoihin rasvoittumatta
    * lihakkaimmat teurasruhot


hiehojen teurasruhoihin:

    * ylivoimainen vaikutus ruhon lihakkuuteen
    * painavatkaan ruhot eivät rasvoitu
    * nettopäiväkasvut omaa luokkaansa

Viimeksi päivitetty ( 06.02.2008 )
 
© 2009 Suomen Charolaisyhdistys ry

*** Oma ajatus oli, että ruokittais pelkästään karkearehulla. Lisäksi helpot poikimiset olis mukava asia.

Korsirehun suunnitelin tuottavani mahdollisimman pienellä pinta-alalla ja kovilla sadoilla. 
 Aperuokinta, jossa laadukas säilörehu, kivennäiset ja olkea??
Mietin vain, että onko hyvä (nuorena tehty) säilörehu tavallaan liian hyvää emoille ja voiko sitä heikentää oljella mihin rajaan asti? Vai oonko ihan hakoteillä?

Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 22.01.09 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 22.01.09 - klo:20:31

lainaus sivulta www.charolais.fi
Miksi Charolainen?     
Kirjoittanut Charolaisyhdistys   
23.02.2007

Charolais on ranskalainen kookas liharotu. Väriltään eläimet ovat valkoisia tai kellertävän valkoisia. Suomessa kasvatetaan sekä nupoa että sarvellista linjaa.


Rodun paras puoli on erittäin korkea lisäkasvukyky, joten niitä kannattaa ruokkia voimaperäisesti. Rodun hyvät ominaisuudet saadaan esille myös risteytyskäytössä. Charolais saavuttaa teuraskypsyyden nuorena mutta, voidaan kasvattaa isoihinkin teuraspainoihin ilman rasvoittumisen vaaraa. Täysikasvuisen lehmän paino on 700-950 kg ja sonnin 1200-1400 kg.

Miksi Charolaissonni´risteytyskarjaan:

    * parempi lisäkasvu kuin muilla roduilla
    * parempi laatuluokitus
    * hiehovasikoiden kasvukyky
    * parempi rehunhyväksikäyttö (n. 17-20%)
    * ei rasvoitu
    * mahdollistaa korkeat teuraspaino


Puhdasrotuisen charolaisisäsonnin vaikutus

sonnien teurasruhoihin:

    * paras nettokasvu (syntymä — teurastus)
    * mahdolisuus korkeisiin teuraspainoihin rasvoittumatta
    * lihakkaimmat teurasruhot


hiehojen teurasruhoihin:

    * ylivoimainen vaikutus ruhon lihakkuuteen
    * painavatkaan ruhot eivät rasvoitu
    * nettopäiväkasvut omaa luokkaansa

Viimeksi päivitetty ( 06.02.2008 )
 
© 2009 Suomen Charolaisyhdistys ry

*** Oma ajatus oli, että ruokittais pelkästään karkearehulla. Lisäksi helpot poikimiset olis mukava asia.

ei ne emot muuta tarvikkaan, tietysti kivennäiset..

Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 22.01.09 - klo:20:56

Korsirehun suunnitelin tuottavani mahdollisimman pienellä pinta-alalla ja kovilla sadoilla. 
 Aperuokinta, jossa laadukas säilörehu, kivennäiset ja olkea??
Mietin vain, että onko hyvä (nuorena tehty) säilörehu tavallaan liian hyvää emoille ja voiko sitä heikentää oljella mihin rajaan asti? Vai oonko ihan hakoteillä?

meillä ainaki pelkällä säilörehulla tahtoivat lihoa liikaa..