Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 22.01.09 - klo:20:56

Korsirehun suunnitelin tuottavani mahdollisimman pienellä pinta-alalla ja kovilla sadoilla. 
 Aperuokinta, jossa laadukas säilörehu, kivennäiset ja olkea??
Mietin vain, että onko hyvä (nuorena tehty) säilörehu tavallaan liian hyvää emoille ja voiko sitä heikentää oljella mihin rajaan asti? Vai oonko ihan hakoteillä?

Kovan sadon saat tekemällä rehun kun on kunnolla tähkällä. Samalla sulavuus on emoille sopivammalla tasolla. Kustannuksia kurittaa mahdollisuus tehdä jos säät sallii kuivaksi heinäksi. Myös nurmen käyttöikä pidentyy kun se saattaa jo varistaa itävää siementä ja rytmi on muutenkin heinäkasveille luontaisempi. Kovakuntoisten lehmien ummessaoloajan rehuksi voi riittää siemennurmen olki.

Loppukasvatuksessa tarvitaan paremmat rehut ja apevaunustakin alkaa olla hyötyä. Tämän hetkisillä hinnoilla vasikat kannattaa pienestä karjasta todennäköisesti myydä muualle kasvatettavaksi, jolloin niiden ruokinnastakaan ei tule murheita.

Saako hehtaarista rehuyksikköjä irti yhtäpaljon yhdellä vanhalla sadolla vs kolme korjuuta? Rehuyksikköhinta pitäis mun ymmärtääkseni puristaa niin alas kun mahdollista...

Lainaus käyttäjältä: MRP - 23.01.09 - klo:08:49

Tilavierailut on tosi järkevä juttu kun pohtii aloittamista. Voi nimittäin säästyä monelta turhalta virheeltä. Meille ei niitä onneksi tullut, mutta kyllä me sitten kiertelimme ja kyselimmekin...

Totta,itsekin kiertelin noin kymmellä tilalla 300km:n säteellä. Valaistui se asia ettei emoja kannata laittaa "hyvien" peltojen alueelle keskellä aukeaa. Kaikki tilat oli täkäläisittäin "metsäläisiä",lähes kaikki kuitenkin isoja emotiloja
Kokoajan tosin mielessä kytee,emot olisi "se" juttu jos jotain elukoita vielä tulevaisuudessa. Suurin rajoite suojaavan metsän puute. Ja raha,kun ei niillä emoilla laskelmien mukaan saanut kuin työtä itselleen vrt. toiset vaihtoehdot???

Jos ne emot oliskin tarhassa jonne ne ruokittais ympärivuoden. Tavoitteena olis pitää nurmiala niin pienenä kun mahdollista. Tuntuu että hyvät pellot menee "hukkaan" laidunkäytössä. Yhtä lailla hukataan panoksia ja tilan tuottoa, jos nurmenviljely ei ole erittäin tehokasta.
Voi olla, että mä oon ihan pihalla. Mutta eihän mun niitä emoja mikään pakko oo laittaa   

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.01.09 - klo:09:49

Lainaus käyttäjältä: MRP - 23.01.09 - klo:08:49

Tilavierailut on tosi järkevä juttu kun pohtii aloittamista. Voi nimittäin säästyä monelta turhalta virheeltä. Meille ei niitä onneksi tullut, mutta kyllä me sitten kiertelimme ja kyselimmekin...

Totta,itsekin kiertelin noin kymmellä tilalla 300km:n säteellä. Valaistui se asia ettei emoja kannata laittaa "hyvien" peltojen alueelle keskellä aukeaa. Kaikki tilat oli täkäläisittäin "metsäläisiä",lähes kaikki kuitenkin isoja emotiloja
Kokoajan tosin mielessä kytee,emot olisi "se" juttu jos jotain elukoita vielä tulevaisuudessa. Suurin rajoite suojaavan metsän puute. Ja raha,kun ei niillä emoilla laskelmien mukaan saanut kuin työtä itselleen vrt. toiset vaihtoehdot???

Jos ne emot oliskin tarhassa jonne ne ruokittais ympärivuoden. Tavoitteena olis pitää nurmiala niin pienenä kun mahdollista. Tuntuu että hyvät pellot menee "hukkaan" laidunkäytössä. Yhtä lailla hukataan panoksia ja tilan tuottoa, jos nurmenviljely ei ole erittäin tehokasta.
Voi olla, että mä oon ihan pihalla. Mutta eihän mun niitä emoja mikään pakko oo laittaa   

Mikäli sinulla on pusikoita, niittyjä, metsälaidunta ja joutomaita, niin kyllä emohommassa järkeä on, eihän niitä voi oikein muutenkaan hyödyntää, jos ei laita lampaita.
Itse vielä huomauttaisin sellaisesta yksityiskohdasta, että olemassa olevan rakennukset mekitsee myös paljon, mikäli navettaa ei ole, eikä velkaa halua tehdä, nin isot rodut kannataa unohtaa, ehkä HC on silloin vahvimmilla.

Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 23.01.09 - klo:20:03

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.01.09 - klo:09:49

Lainaus käyttäjältä: MRP - 23.01.09 - klo:08:49

Tilavierailut on tosi järkevä juttu kun pohtii aloittamista. Voi nimittäin säästyä monelta turhalta virheeltä. Meille ei niitä onneksi tullut, mutta kyllä me sitten kiertelimme ja kyselimmekin...

Totta,itsekin kiertelin noin kymmellä tilalla 300km:n säteellä. Valaistui se asia ettei emoja kannata laittaa "hyvien" peltojen alueelle keskellä aukeaa. Kaikki tilat oli täkäläisittäin "metsäläisiä",lähes kaikki kuitenkin isoja emotiloja
Kokoajan tosin mielessä kytee,emot olisi "se" juttu jos jotain elukoita vielä tulevaisuudessa. Suurin rajoite suojaavan metsän puute. Ja raha,kun ei niillä emoilla laskelmien mukaan saanut kuin työtä itselleen vrt. toiset vaihtoehdot???

Jos ne emot oliskin tarhassa jonne ne ruokittais ympärivuoden. Tavoitteena olis pitää nurmiala niin pienenä kun mahdollista. Tuntuu että hyvät pellot menee "hukkaan" laidunkäytössä. Yhtä lailla hukataan panoksia ja tilan tuottoa, jos nurmenviljely ei ole erittäin tehokasta.
Voi olla, että mä oon ihan pihalla. Mutta eihän mun niitä emoja mikään pakko oo laittaa   

Mikäli sinulla on pusikoita, niittyjä, metsälaidunta ja joutomaita, niin kyllä emohommassa järkeä on, eihän niitä voi oikein muutenkaan hyödyntää, jos ei laita lampaita.
Itse vielä huomauttaisin sellaisesta yksityiskohdasta, että olemassa olevan rakennukset mekitsee myös paljon, mikäli navettaa ei ole, eikä velkaa halua tehdä, nin isot rodut kannataa unohtaa, ehkä HC on silloin vahvimmilla.

Ei oo pusikoita, niittyjä, metsälaidunta ja joutomaatakin aikavähä. Eikö angus ja hereford pärjää semmossessa joutomaalle tehdyssä tarhassa, jossa on kolmiseinäinen betonilaatan päälle tehty rakennelma??? Tarhassa muutama ruokintahäkki? Tarhan koko luokkaa 1-4 ha...

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 23.01.09 - klo:21:12

Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 23.01.09 - klo:20:03

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.01.09 - klo:09:49

Lainaus käyttäjältä: MRP - 23.01.09 - klo:08:49

Tilavierailut on tosi järkevä juttu kun pohtii aloittamista. Voi nimittäin säästyä monelta turhalta virheeltä. Meille ei niitä onneksi tullut, mutta kyllä me sitten kiertelimme ja kyselimmekin...

Totta,itsekin kiertelin noin kymmellä tilalla 300km:n säteellä. Valaistui se asia ettei emoja kannata laittaa "hyvien" peltojen alueelle keskellä aukeaa. Kaikki tilat oli täkäläisittäin "metsäläisiä",lähes kaikki kuitenkin isoja emotiloja
Kokoajan tosin mielessä kytee,emot olisi "se" juttu jos jotain elukoita vielä tulevaisuudessa. Suurin rajoite suojaavan metsän puute. Ja raha,kun ei niillä emoilla laskelmien mukaan saanut kuin työtä itselleen vrt. toiset vaihtoehdot???

Jos ne emot oliskin tarhassa jonne ne ruokittais ympärivuoden. Tavoitteena olis pitää nurmiala niin pienenä kun mahdollista. Tuntuu että hyvät pellot menee "hukkaan" laidunkäytössä. Yhtä lailla hukataan panoksia ja tilan tuottoa, jos nurmenviljely ei ole erittäin tehokasta.
Voi olla, että mä oon ihan pihalla. Mutta eihän mun niitä emoja mikään pakko oo laittaa   

Mikäli sinulla on pusikoita, niittyjä, metsälaidunta ja joutomaita, niin kyllä emohommassa järkeä on, eihän niitä voi oikein muutenkaan hyödyntää, jos ei laita lampaita.
Itse vielä huomauttaisin sellaisesta yksityiskohdasta, että olemassa olevan rakennukset mekitsee myös paljon, mikäli navettaa ei ole, eikä velkaa halua tehdä, nin isot rodut kannataa unohtaa, ehkä HC on silloin vahvimmilla.

Ei oo pusikoita, niittyjä, metsälaidunta ja joutomaatakin aikavähä. Eikö angus ja hereford pärjää semmossessa joutomaalle tehdyssä tarhassa, jossa on kolmiseinäinen betonilaatan päälle tehty rakennelma??? Tarhassa muutama ruokintahäkki? Tarhan koko luokkaa 1-4 ha...

Pärjää ihan hyvin, onko muita laitumia minkäverran mahdollista saada lähistöltä, esim. vuokrattua tai jollakin perinnebiotooppisysteemillä ...

Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 23.01.09 - klo:22:17

Ei oo pusikoita, niittyjä, metsälaidunta ja joutomaatakin aikavähä. Eikö angus ja hereford pärjää semmossessa joutomaalle tehdyssä tarhassa, jossa on kolmiseinäinen betonilaatan päälle tehty rakennelma??? Tarhassa muutama ruokintahäkki? Tarhan koko luokkaa 1-4 ha...

Pärjää ihan hyvin, onko muita laitumia minkäverran mahdollista saada lähistöltä, esim. vuokrattua tai jollakin perinnebiotooppisysteemillä ...

Tuollainen tarha on ladattu fosforilla muutamassa vuodessa. Nyt alkaa näyttää siltä ettei tilallasi ole erityisiä edellytyksiä emolehmätuotantoon. Ei sopivia rakennuksia eikä edullisia laitumia. Yksi ruokintamahdollisuus on ostorehu. Ei miltään laatuheinärenkaalta, vaan sellainen ylijäämätavara. Usein niitä saa kympillä/paali ja varsinkin itse keräten, joissa sitten kannattaa miettiä millaisille työmaille lähtee. Tavaraa pitää haalia jemmaan silloin kun sitä saa, kuivan kesän jälkeen tulee liian kalliiksi.

Tee haku osastosta Maidontuotanto ja lihanaudat sanalla tarha, niin löytyy keskusteluja joissa asia on pohdittu aika perinpohjin.

Eikö angus ja hereford pärjää semmossessa joutomaalle tehdyssä tarhassa, jossa on kolmiseinäinen betonilaatan päälle tehty rakennelma??? Tarhassa muutama ruokintahäkki? Tarhan koko luokkaa 1-4 ha...

Tottakai pärjää, mutta kuten Cowboy kirjoitti, niin ravinteiden kertyminen voi muodostua ongelmaksi.
Tule vain käymään kylässä, niin jatketaan keskustelua ihan livenä.

Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 23.01.09 - klo:22:17

Eikö angus ja hereford pärjää semmossessa joutomaalle tehdyssä tarhassa, jossa on kolmiseinäinen betonilaatan päälle tehty rakennelma??? Tarhassa muutama ruokintahäkki? Tarhan koko luokkaa 1-4 ha...

Tottakai pärjää, mutta kuten Cowboy kirjoitti, niin ravinteiden kertyminen voi muodostua ongelmaksi.
Tule vain käymään kylässä, niin jatketaan keskustelua ihan livenä.

Jooo, mikäli ei aloita ihan pienellä karjalla ...
Esim. kolme lehmää ja kasvattaa karjan itse pikkuhiljaa, sitä mukaa kun saa alueita lisää.
Tässä tapauksessa suosittelen Highland Cattlea.

Minusta kannattavinta olisi hankkia edullisia eläimiä jos vaan löytää. Vaikka vain puoliksi liharotuisia. Ei kuitenkaan toisten tilojen sivuheittoja. Pieni rotu pärjää paremmin köyhällä ruualla ja syö vähemmän sekä saa silti saman tuen. Sonniksi suosittelen simmentalia mutta jos vain teuraaksi tai teuraskasvatukseen kasvatat niin varmaan limukin on ihan yhtä hyvä. Pysy charolaisista erossa, niillä et voita mitään.
 Rehua kannattaa tehdä kunnolla esikuivattuna, kahden yön yli kuivaneena. Teetä ensin heinäkuun alussa muutamia paaleja, ehkä pari hehtaaria. Sitten kuun loppupuolella loput. Saatat silti saada vielä toisen sadon kummastakin jos tarvitset. Kun teet jotenkin aikanaan rehua niin voit niillä ruokkia vasikoita ja emoille antaa silloin jos tarvitsee lihottaa jostain syystä.
 Sen kummemmin apevaunua kuin paalisilppuriakaan ei emojen kanssa samalle markille tarttisi ollenkaan vetää. Ketterä neliveto etukuormaajalla riittää isommankin emomäärän kanssa. Kun elukat saavat paalin syötyä huitaiset mahdolliset rippeet kempuralle ja pudotat seuraavan paalin. Kaksi kertaa viikossa voi ruokinnaksi riittää, ainakin talvella paalit ei ala lämmetä vielä viikossakaan. Paras kuivikkeiden jako tapa on kun ravistelet pyöröpaalin sillä etukuormaimella korkeaan paikkaan, vaikka samaan paikkaan joka kerta. Ja tietenkin katon alle.
 Rakennuksena riittää minun mielestäni kolmiseinäinen lato mutta paras olisi jos ladossa olisi neljä seinää ja pari traktorinmentävää liukuovea. Tilaa pitäisi olla ehkä parikymmentä neliötä emoa kohti jaloittelutarha mukaan lukien. Kyllä vajaa kahdeksankin riittää jos ei ole vasikkaa mutta kuivikkeiden menekki kasvaa.
 

Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 23.01.09 - klo:22:17

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 23.01.09 - klo:21:12

Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 23.01.09 - klo:20:03

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.01.09 - klo:09:49

Lainaus käyttäjältä: MRP - 23.01.09 - klo:08:49

Tilavierailut on tosi järkevä juttu kun pohtii aloittamista. Voi nimittäin säästyä monelta turhalta virheeltä. Meille ei niitä onneksi tullut, mutta kyllä me sitten kiertelimme ja kyselimmekin...

Totta,itsekin kiertelin noin kymmellä tilalla 300km:n säteellä. Valaistui se asia ettei emoja kannata laittaa "hyvien" peltojen alueelle keskellä aukeaa. Kaikki tilat oli täkäläisittäin "metsäläisiä",lähes kaikki kuitenkin isoja emotiloja
Kokoajan tosin mielessä kytee,emot olisi "se" juttu jos jotain elukoita vielä tulevaisuudessa. Suurin rajoite suojaavan metsän puute. Ja raha,kun ei niillä emoilla laskelmien mukaan saanut kuin työtä itselleen vrt. toiset vaihtoehdot???

Jos ne emot oliskin tarhassa jonne ne ruokittais ympärivuoden. Tavoitteena olis pitää nurmiala niin pienenä kun mahdollista. Tuntuu että hyvät pellot menee "hukkaan" laidunkäytössä. Yhtä lailla hukataan panoksia ja tilan tuottoa, jos nurmenviljely ei ole erittäin tehokasta.
Voi olla, että mä oon ihan pihalla. Mutta eihän mun niitä emoja mikään pakko oo laittaa   

Mikäli sinulla on pusikoita, niittyjä, metsälaidunta ja joutomaita, niin kyllä emohommassa järkeä on, eihän niitä voi oikein muutenkaan hyödyntää, jos ei laita lampaita.
Itse vielä huomauttaisin sellaisesta yksityiskohdasta, että olemassa olevan rakennukset mekitsee myös paljon, mikäli navettaa ei ole, eikä velkaa halua tehdä, nin isot rodut kannataa unohtaa, ehkä HC on silloin vahvimmilla.

Ei oo pusikoita, niittyjä, metsälaidunta ja joutomaatakin aikavähä. Eikö angus ja hereford pärjää semmossessa joutomaalle tehdyssä tarhassa, jossa on kolmiseinäinen betonilaatan päälle tehty rakennelma??? Tarhassa muutama ruokintahäkki? Tarhan koko luokkaa 1-4 ha...

Pärjää ihan hyvin, onko muita laitumia minkäverran mahdollista saada lähistöltä, esim. vuokrattua tai jollakin perinnebiotooppisysteemillä ...

Tuskin on on tarjolla.... Paitsi ehkä kymmenen vuoden sisällä voi olla tulossa sopivaa maastoa 30ha, jonne vois siirtää valmiin karjan....

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 23.01.09 - klo:23:56

Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 23.01.09 - klo:22:17

Ei oo pusikoita, niittyjä, metsälaidunta ja joutomaatakin aikavähä. Eikö angus ja hereford pärjää semmossessa joutomaalle tehdyssä tarhassa, jossa on kolmiseinäinen betonilaatan päälle tehty rakennelma??? Tarhassa muutama ruokintahäkki? Tarhan koko luokkaa 1-4 ha...

Pärjää ihan hyvin, onko muita laitumia minkäverran mahdollista saada lähistöltä, esim. vuokrattua tai jollakin perinnebiotooppisysteemillä ...

Tuollainen tarha on ladattu fosforilla muutamassa vuodessa. Nyt alkaa näyttää siltä ettei tilallasi ole erityisiä edellytyksiä emolehmätuotantoon. Ei sopivia rakennuksia eikä edullisia laitumia. Yksi ruokintamahdollisuus on ostorehu. Ei miltään laatuheinärenkaalta, vaan sellainen ylijäämätavara. Usein niitä saa kympillä/paali ja varsinkin itse keräten, joissa sitten kannattaa miettiä millaisille työmaille lähtee. Tavaraa pitää haalia jemmaan silloin kun sitä saa, kuivan kesän jälkeen tulee liian kalliiksi.

Tee haku osastosta Maidontuotanto ja lihanaudat sanalla tarha, niin löytyy keskusteluja joissa asia on pohdittu aika perinpohjin.

Olikos noihin tarhoihin sitten jotain rajoituksia? Otetaanko niistä maanäytteet? Tarha olis joutomaalla eikä pellolla...

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 22.01.09 - klo:20:59

Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 22.01.09 - klo:20:56

Korsirehun suunnitelin tuottavani mahdollisimman pienellä pinta-alalla ja kovilla sadoilla. 
 Aperuokinta, jossa laadukas säilörehu, kivennäiset ja olkea??
Mietin vain, että onko hyvä (nuorena tehty) säilörehu tavallaan liian hyvää emoille ja voiko sitä heikentää oljella mihin rajaan asti? Vai oonko ihan hakoteillä?

meillä ainaki pelkällä säilörehulla tahtoivat lihoa liikaa..

No voiko sitä olkea lisätä appeeseen mielinmäärin?

säilörehun "oikea" d-arvo emoille lähentelee 55-60 tasoa, olki on mainio lisä appeeseen (itse tosin käytän heinänsiemen sänkeä).
eläin ainekseen kannattaa panostaa, hf tai ab hyviä aloittelijan rotuja.
mieti mitä haluat tuottaa, linjaeläimiä teurastamolla vai siitoseläimiä.
sonni on myös erittäin tärkeä osa laumaa, älä osta teuraskuskilta sitä "sopivan oloista" eläintä. parhaan tuloksen linjaeläinten tuotannossa saat risteytyksillä, niistä hyötyy myös loppukasvattaja.