Lainaus käyttäjältä: apemies - 24.01.09 - klo:12:20

Ei se kolmirivinen välttämättä niin hirveen paljon edullisempi ole kuin kaksirivinen. Kolmirivisessä on oltava kaikki käytävät leveämpi, koska lehmiä enempi per lattianeliö. Vasta kaksirivisessä ruokintapaikkoja riittävästi myös poikkeustilanteissa.

Paljon neliöitä sulla lypsävien osastossa?

***Vastaukset jiiween kysymyksiin: neliöitä noin 1260 sis roboalueen + erottelun.

Annos robolla 0-2 kg, yli 40 lypsäville 3 kg ja yli 50 kg lypsäville 4 kg.

Lypsyjä robolla 2,5-2,8 per lehmä.

Sata tonnia lisää maitoa alentaa kuluja noin sentin

***Nyt tipahdin kärryiltä? Itse elän siinä käsityksessä, että on kannattavuuteen aika merkittävä asia lypsääkö robo meijeriin maitoa alle 500, 600 vai yli 700 tn.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.01.09 - klo:13:41

Sata tonnia lisää maitoa alentaa kuluja noin sentin

***Nyt tipahdin kärryiltä? Itse elän siinä käsityksessä, että on kannattavuuteen aika merkittävä asia lypsääkö robo meijeriin maitoa alle 500, 600 vai yli 700 tn.

Toki. Mut jos oletetaan, että 500 tonnia tulee työmäärällä x, saisi työmenekki nousta 600 tonnin tuotantoon 6000 euroa jaettuna valitsemallasi tuntikustannuksella, vaikkapa sitten 25€/h. Tekis max 240 h lisää vuodessa, roboa kohti. Tosiasiassa tollasta eroa tuskin syntyy, muttei lisälitrat aivan ilman lisätyötä tule. Ylämäki kasvaa, 600 tonnista 700 eroa jää enää vajaa viis tonnia lisääntyvän työmenekin kattamiseen. Muutaman automaattilypsäjän kommenteista olen ollut ymmärtävinäni, että tästä syntyy jo merkittävää lisätyötä verrattuna matalampaan tuotantoon/kone.
Perusteena olen muuten käyttänyt paremman tiedon puutteessa punaisen koneen vuokrakustannusta.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 24.01.09 - klo:18:37

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.01.09 - klo:13:41

Sata tonnia lisää maitoa alentaa kuluja noin sentin

***Nyt tipahdin kärryiltä? Itse elän siinä käsityksessä, että on kannattavuuteen aika merkittävä asia lypsääkö robo meijeriin maitoa alle 500, 600 vai yli 700 tn.

Toki. Mut jos oletetaan, että 500 tonnia tulee työmäärällä x, saisi työmenekki nousta 600 tonnin tuotantoon 6000 euroa jaettuna valitsemallasi tuntikustannuksella, vaikkapa sitten 25€/h. Tekis max 240 h lisää vuodessa, roboa kohti. Tosiasiassa tollasta eroa tuskin syntyy, muttei lisälitrat aivan ilman lisätyötä tule. Ylämäki kasvaa, 600 tonnista 700 eroa jää enää vajaa viis tonnia lisääntyvän työmenekin kattamiseen. Muutaman automaattilypsäjän kommenteista olen ollut ymmärtävinäni, että tästä syntyy jo merkittävää lisätyötä verrattuna matalampaan tuotantoon/kone.
Perusteena olen muuten käyttänyt paremman tiedon puutteessa punaisen koneen vuokrakustannusta.

kuinka moni viljelijä saa 25e/tunti oikeasti? ainiin siinä on tietysti ilta, likasen työn, 7päivän työviikon ja kaikki muut lisät lisätty mitä nyt tässä työssä tietysti saa

kuinka moni viljelijä saa 25e/tunti oikeasti? ainiin siinä on tietysti ilta, likasen työn, 7päivän työviikon ja kaikki muut lisät lisätty mitä nyt tässä työssä tietysti saa

Tuntipalkka ja työkustannus on kaks eri asiaa.

Lainaus käyttäjältä: e0777 - 24.01.09 - klo:20:18

kuinka moni viljelijä saa 25e/tunti oikeasti? ainiin siinä on tietysti ilta, likasen työn, 7päivän työviikon ja kaikki muut lisät lisätty mitä nyt tässä työssä tietysti saa

Tuntipalkka ja työkustannus on kaks eri asiaa.

niin siis työkustannusta meinasit.. joo ehkä vois lukea vähän paremmin. kun näki vaan tuon tunti sanan niin arvasi loput

Lainaus käyttäjältä: apemies - 24.01.09 - klo:18:37

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.01.09 - klo:13:41

Sata tonnia lisää maitoa alentaa kuluja noin sentin

***Nyt tipahdin kärryiltä? Itse elän siinä käsityksessä, että on kannattavuuteen aika merkittävä asia lypsääkö robo meijeriin maitoa alle 500, 600 vai yli 700 tn.

Toki. Mut jos oletetaan, että 500 tonnia tulee työmäärällä x, saisi työmenekki nousta 600 tonnin tuotantoon 6000 euroa jaettuna valitsemallasi tuntikustannuksella, vaikkapa sitten 25€/h. Tekis max 240 h lisää vuodessa, roboa kohti. Tosiasiassa tollasta eroa tuskin syntyy, muttei lisälitrat aivan ilman lisätyötä tule. Ylämäki kasvaa, 600 tonnista 700 eroa jää enää vajaa viis tonnia lisääntyvän työmenekin kattamiseen. Muutaman automaattilypsäjän kommenteista olen ollut ymmärtävinäni, että tästä syntyy jo merkittävää lisätyötä verrattuna matalampaan tuotantoon/kone.
Perusteena olen muuten käyttänyt paremman tiedon puutteessa punaisen koneen vuokrakustannusta.

***Mä taas lähden ajattelemaan asiaa sitä kautta, että mulla on olemassa tietyt kiinteä ja muuttuvat (työntekijöiden palkka, robotin huolto) kulut, jotka eivät muutu tuotetun litramäärän mukaan. Eli jos/kun onnistun virittämään kokonaisuuden niin, että robotit tuottaa sen 700 tn maitoa meijeriin, niin litrakohtainen tuotantokustannus laskee.

Ei se kolmirivinen välttämättä niin hirveen paljon edullisempi ole kuin kaksirivinen. Kolmirivisessä on oltava kaikki käytävät leveämpi, koska lehmiä enempi per lattianeliö. Vasta kaksirivisessä ruokintapaikkoja riittävästi myös poikkeustilanteissa.

 Kyllä kustannuserot toteutuneista on ollut merkittävästi edulisemmat sekä koko rakennuksen neliöt/lehmä. Saman kokoinen maitotili se tulee kolmirivisestä kun nelirivisestäkin joten rakennuksen kuoletus aika varmasti nopeampi. Edelleen se ruokintapöydän pituus suhteessa lehmämäärään on nelirivisessä arveluttavan vähän.

Luin vain nelossivun, en tiedä mitä aiheesta muuten mutta kommentoin kuiteskin. Kyllä 4 rivinen on varsin hankala, 3 lantakäytävää kun 3 rivisessä 2. Selvä ero lompakon käyttäjälle.

Ja nyt meen vaihtaa filttereitä

Lainaus käyttäjältä: apemies - 24.01.09 - klo:12:20

Ei se kolmirivinen välttämättä niin hirveen paljon edullisempi ole kuin kaksirivinen. Kolmirivisessä on oltava kaikki käytävät leveämpi, koska lehmiä enempi per lattianeliö. Vasta kaksirivisessä ruokintapaikkoja riittävästi myös poikkeustilanteissa.

 Kyllä kustannuserot toteutuneista on ollut merkittävästi edulisemmat sekä koko rakennuksen neliöt/lehmä.

***En omaa kykyä tarkkaan kustannuslaskentaan, mutta itse aikoinaan ajattelin, että 3+3+ruokintapöytä ei isosti eroa kustannuksiltaan 2+2+ruokintapöytämallista. 2-rivinen on toki pitempi, mutta toi 3+3 menee aika leveeksi jolloin jänneväli kasvattaa kustannuksia?

4+4 riviset ovat tietysti ihan oma lukunsa.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.01.09 - klo:13:41

Sata tonnia lisää maitoa alentaa kuluja noin sentin

***Nyt tipahdin kärryiltä? Itse elän siinä käsityksessä, että on kannattavuuteen aika merkittävä asia lypsääkö robo meijeriin maitoa alle 500, 600 vai yli 700 tn.

Minä olisin vähän samaa mieltä sekä Apemiehen, että Adamin kanssa.
Vuodessa/ robotti lypsetty maitomäärä on minustakin hyvin oleellinen asia, mutta olen samaa mieltä myös siitä, että ainakin vapaalla kierrolla josta itsellä on kokemusta työmäärä lisääntyy jonkin verran kun kapasiteetti vedetään aivan maksimiin.
Oletan, ettei Adamkaan puhu ihan 200000 litran kapasiteetinkäyttöeroista, käytännössä lisätyön ratkaisee lyhyen kokemuksen perusteella aika pieni prosentti kapasiteetin käyttöasteessa? Itse arvioisin, siis aika lyhyellä kokemuksella robottilypsystä, että työnkäytössä kyse olisi ennemminkin muutaman (2-5) lehmän vuosituotoksesta suuntaan tai toiseen, ja satojentuhansien litrojen erot kapasitettin käytössä tehdään ihan muilla konsteilla?

Ahneus ja laiskuus pitää mielestäni vapaassa kierrossa kuitenkin jollain lailla tasapainottaa sekä ruokinnassa, että lehmämäärässä/ robotti, ja siinä on luonnollisesti tilakohtaista vaihtelua, mikä vielä ollaan valmiita hyväksymään.


 

Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?

2+2+ruokintapöytämallista. 2-rivinen on toki pitempi, mutta toi 3+3 menee aika leveeksi jolloin jänneväli kasvattaa kustannuksia?

4+4 riviset ovat tietysti ihan oma lukunsa.

Kyllähän leventäminen tavallaan aina kasvattaa kustannuksia... mutta nykyrakentamises muutenkin aina päädytään yli 20m leveyksiin, jolloin joudutaan/ajaudutaan käyttämään muita ratkaisuja kuin vanhakantaisia ristikkorakenteita, joiden yläraja (tulitunneleineen ja palokatkoineen) liikkuu luokassa 17m. Kokoluokas 20 - n.30m ei enää rakennetapa ja neliökstannus muutu siten kuin kapean ja leveän välillä. Lisäksi leveämmällä ja samalla nykyaikaisemmalla rakenteella päästään hyödyntämään teollisempia rakenneratkaisuja rungon osalta. Paloviranomaisetkin tykkää, kun ei oo ullakkotiloja...

Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?

Kokemusta vain punaisesta

 Mitä jos ajattelisit asian näin takaperoisesti;
Robolla pystytään lypsämään jotain 23 tuntia vuorokaudessa. Jos lehmien keskivirtaus on 2,2 litraa/min, maitoa lähtee max. 2300 litraa/vrk. Se tekee 2300 x 365 vrk = 839500 litraa vuodessa. Jos halutaan, että homma toimii oikein leppoisasti, otetaan tuollainen 6 %:n ylimääräinen vapaakapasiteetti robolle käyttöön ja vähennetään maitomäärästä se pois, niin päästään lukuun 789130 litraa vuodessa.

Mutta jos lehmät ollaan saatu jalostettua keskivirtaukseen 3,2 litraa/min, puhutaankin jo lukemasta 3450 litraa / vrk, vuositasolla 1259250 litraa tai vähennettynä kuudella prosentilla 1183695 litraa

Lainaus käyttäjältä: Nipa - 25.01.09 - klo:20:27

Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?

Kokemusta vain punaisesta

 Mitä jos ajattelisit asian näin takaperoisesti;
Robolla pystytään lypsämään jotain 23 tuntia vuorokaudessa. Jos lehmien keskivirtaus on 2,2 litraa/min, maitoa lähtee max. 2300 litraa/vrk. Se tekee 2300 x 365 vrk = 839500 litraa vuodessa. Jos halutaan, että homma toimii oikein leppoisasti, otetaan tuollainen 6 %:n ylimääräinen vapaakapasiteetti robolle käyttöön ja vähennetään maitomäärästä se pois, niin päästään lukuun 789130 litraa vuodessa.

Mutta jos lehmät ollaan saatu jalostettua keskivirtaukseen 3,2 litraa/min, puhutaankin jo lukemasta 3450 litraa / vrk, vuositasolla 1259250 litraa tai vähennettynä kuudella prosentilla 1183695 litraa

*** käytännössä 100% kapasiteetti on teoriaa. Robo lypsää vuorokaudessa 22-22,5 tuntia loppu on jotkain muuta. Kun lähdetään tavoittelemaan huippu maitomääriä kaiken pitäisi olla huippuunsa viritetty. Nopeat lehmät korkea keskituotos, hyvä utarerakenne eli ei epäonnistuneita lypsyjä, rauhallisia lehmiä lypsytilanteessa eli ei epäonnistuneita kiinnityksiä, aktiiviset lehmät, ei erilleen lypsyjä, ei sairauksia jne