Amerikan länsirannikolta tuotua sitkankuusta nuo Brittien metsät, kasvaa oikein hyvää sahapuuta. Maailman suurimmaksi kasvava kuusi mutta noissa viljelymetsissä on optimoitu korjuukypsyys 40-60 vuoden ikään, kaikki sileeksi ja uutta tilalle.

metsäntutkimuslaitos on tehny tuota suomessakin... se männytaimikko oli jotain 5-7 metriä pitkää ja laittoivat sahalla nurin pieniin kökkösiin siitä riviltä ja sitten ajoivat tienvarteen josta hakkurilla silpuks.... ja polttoon...                   kannot oli sellasta 13-17 senttistä ja aika tiheään oli kavsannu...   hento oksaista tavaraa...   kertyi aika läjä...     ja sitten klyforuiskutus siihen kannokkoon ja uudet taimet siihen ...

Valtio päättänyt metsittää nummia synkiksi kuusikoiksi, lampurit ahtaalla.

Sheep producers shun Scottish forest drive:   https://www.youtube.com/watch?v=uYXCew4B9H8

Juu tuos männäviikolla jututin skotlannissa töissä ollutta motokuskia ja kaikki leimikot oli olleet istutettuja. Yks leimikko olt kai ollut loch nessinkin rannal, mut se olt jäänyt väliin.

hirviön pesämettä!

Onko tosiaan niin, että VMS:n idea onkin toteuttamiskelpoinen tai jo toteutettu 

Mutta.. miksi puita oikeastaan edes lihotetaan näin suuriksi näin suuriksi kuin nykyään. Ainoa hyöty taitaa olla, että saadaan oksatonta paneelia. Eipä raksoilla paljon 2*5:sta paksumpaa näe. Eipä siis ihme, että tukkien hinnat eivät ole korkealla. Höttölautaa niistä kyllä saa nopeasti esim. apulantalavoihin ja valumuotteihin.

Onko tosiaan niin, että VMS:n idea onkin toteuttamiskelpoinen tai jo toteutettu 

Mutta.. miksi puita oikeastaan edes lihotetaan näin suuriksi näin suuriksi kuin nykyään. Ainoa hyöty taitaa olla, että saadaan oksatonta paneelia. Eipä raksoilla paljon 2*5:sta paksumpaa näe. Eipä siis ihme, että tukkien hinnat eivät ole korkealla. Höttölautaa niistä kyllä saa nopeasti esim. apulantalavoihin ja valumuotteihin.

Ongelma on nimenomaan tuon paskalaudan syntyminen Suomalaisilla sahoilla, bisnes on järeämmissä laatudimensioissa. Siksihän sahat haluaisivat tukkien minimilatvaläpimitaksi 18-20 senttiä, että järeämpää tavaraa tulisi suhteessa enemmän...

Ja suomessa ihan kasvuolosuhteitten vuoksi on todella hankalaa saada lyhytaikakasvatusta kannattavaksi, juuri keskieuroopan ja muiden otollisempien olosuhteiden maiden kanssa. Olkaamme tyytyväisiä, että täältä löytyy meidän näkökulmasta ihan paskasta männiköstäkin parempaa laatupuuta kuin muiden maiden "laatumetsistä". Saksassakin kuusi kasvaa tukkikoossa sellaista 3-4 senttiä vuoteen paksuutta, mutta samalla oksat on paksumpia ja rinteissä saattaa sydän olla aivan toisessa laitaa puuta. Eipä ihme, että kiinalaiset haluavat huonekalupuuaihioiksi vetelemätöntä Suomalaista kuusta.

Juu tuos männäviikolla jututin skotlannissa töissä ollutta motokuskia ja kaikki leimikot oli olleet istutettuja. Yks leimikko olt kai ollut loch nessinkin rannal, mut se olt jäänyt väliin.

Skotlannin metsänhoito on jotenkin erikoisesti järjestetty, siinä omistus voi olla yksityistä, mutta hakkuista ja muista hoitotoimista päätetään jossain muualla. Tarkkaa käsitystä miten toimii käytännössä ei ole, joskus vaan ihailin näitä siistejä metsiköitä, joissa ei ollut meikäläisiä pusikoita ollenkaan.

Meikäläisessä metsäteollisuudessa ei ole muuta vikaa, kuin näiden kolmen suuren keskittyminen tekemään helppoa rahaa sellunkeitolla. Koko yhteiskunnan pitää sopeutua, lakeja muutetaan sen mukaan kun metsäteollisuus vaatii, uhkaveroa puun myyjille, energiaverohelpotukset...jopa kartellit sallitaan tai ainakaan niistä ei seuraa juuri mitään

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 25.10.16 - klo:08:29

Onko tosiaan niin, että VMS:n idea onkin toteuttamiskelpoinen tai jo toteutettu 

Mutta.. miksi puita oikeastaan edes lihotetaan näin suuriksi näin suuriksi kuin nykyään. Ainoa hyöty taitaa olla, että saadaan oksatonta paneelia. Eipä raksoilla paljon 2*5:sta paksumpaa näe. Eipä siis ihme, että tukkien hinnat eivät ole korkealla. Höttölautaa niistä kyllä saa nopeasti esim. apulantalavoihin ja valumuotteihin.

Ongelma on nimenomaan tuon paskalaudan syntyminen Suomalaisilla sahoilla, bisnes on järeämmissä laatudimensioissa. Siksihän sahat haluaisivat tukkien minimilatvaläpimitaksi 18-20 senttiä, että järeämpää tavaraa tulisi suhteessa enemmän...

Ja suomessa ihan kasvuolosuhteitten vuoksi on todella hankalaa saada lyhytaikakasvatusta kannattavaksi, juuri keskieuroopan ja muiden otollisempien olosuhteiden maiden kanssa. Olkaamme tyytyväisiä, että täältä löytyy meidän näkökulmasta ihan paskasta männiköstäkin parempaa laatupuuta kuin muiden maiden "laatumetsistä". Saksassakin kuusi kasvaa tukkikoossa sellaista 3-4 senttiä vuoteen paksuutta, mutta samalla oksat on paksumpia ja rinteissä saattaa sydän olla aivan toisessa laitaa puuta. Eipä ihme, että kiinalaiset haluavat huonekalupuuaihioiksi vetelemätöntä Suomalaista kuusta.

Suomalainen puukin on nykyään "höttö puuta!" Kun pyritään nopeaan kasvatukseen Suomessakin, niin metsät pidetään harvoina. Toinen mikä vaikuttaa on ilmasto. Nyt hakattavat kuusikot on aloittaneet kasvunsa joskus 1900 luvun alkupuolella. Siitä ajasta kasvukausi on jatkunut jo 4 viikkoa. Talvetkin on leudompia.

Lainaus käyttäjältä: FMJ - 25.10.16 - klo:09:24

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 25.10.16 - klo:08:29

Onko tosiaan niin, että VMS:n idea onkin toteuttamiskelpoinen tai jo toteutettu 

Mutta.. miksi puita oikeastaan edes lihotetaan näin suuriksi näin suuriksi kuin nykyään. Ainoa hyöty taitaa olla, että saadaan oksatonta paneelia. Eipä raksoilla paljon 2*5:sta paksumpaa näe. Eipä siis ihme, että tukkien hinnat eivät ole korkealla. Höttölautaa niistä kyllä saa nopeasti esim. apulantalavoihin ja valumuotteihin.

Ongelma on nimenomaan tuon paskalaudan syntyminen Suomalaisilla sahoilla, bisnes on järeämmissä laatudimensioissa. Siksihän sahat haluaisivat tukkien minimilatvaläpimitaksi 18-20 senttiä, että järeämpää tavaraa tulisi suhteessa enemmän...

Ja suomessa ihan kasvuolosuhteitten vuoksi on todella hankalaa saada lyhytaikakasvatusta kannattavaksi, juuri keskieuroopan ja muiden otollisempien olosuhteiden maiden kanssa. Olkaamme tyytyväisiä, että täältä löytyy meidän näkökulmasta ihan paskasta männiköstäkin parempaa laatupuuta kuin muiden maiden "laatumetsistä". Saksassakin kuusi kasvaa tukkikoossa sellaista 3-4 senttiä vuoteen paksuutta, mutta samalla oksat on paksumpia ja rinteissä saattaa sydän olla aivan toisessa laitaa puuta. Eipä ihme, että kiinalaiset haluavat huonekalupuuaihioiksi vetelemätöntä Suomalaista kuusta.

Suomalainen puukin on nykyään "höttö puuta!" Kun pyritään nopeaan kasvatukseen Suomessakin, niin metsät pidetään harvoina. Toinen mikä vaikuttaa on ilmasto. Nyt hakattavat kuusikot on aloittaneet kasvunsa joskus 1900 luvun alkupuolella. Siitä ajasta kasvukausi on jatkunut jo 4 viikkoa. Talvetkin on leudompia.

Samaa tahtia euroopankin metsien kasvu on noussut. Ja nyt alkavat suurelta osin olla Suomesta uudistettu nuo vanhemmat kuusikot, viimeisiä rippeitä viedään. Samalla on uudistettu jo 20-luvun kylvömänniköt ja nopeutetun kiertoajan myötä esim. metsäjallitus laittaa sotien jälkeen kylvettyjä laatumänniköitä kahden tukin koossa maahan täyttä päätä, samalla ensiharvennukset tehdään rajusti, yhden harvennuksen taktiikalla. Yhtiöillä sama tilanne. Eli sieltäkin tulee sitä kuitua ihan riittämiin. Yksityismetsien laatutukille on tulevaisuudessa kysyntää. Sikäli mikäli EU ei määrittele puun käyttöä samaan kastiin kivihiilen kanssa - tämä oli sarkastinen toteamus.

sarkasti todella!   tosa virman miehen kanssa todettiin että ei taija enää kohta olla hyvää sahatavaraa täältäkään saatavilla kun jokainen läskipuu menee ulkomaille..                  korpikuuset jätän itelle sahapuiksi töllin remppaa varten   ..      tuo hötöpuu on se jolla kauppaa käydään...

sarkasti todella!   tosa virman miehen kanssa todettiin että ei taija enää kohta olla hyvää sahatavaraa täältäkään saatavilla kun jokainen läskipuu menee ulkomaille..                  korpikuuset jätän itelle sahapuiksi töllin remppaa varten   ..      tuo hötöpuu on se jolla kauppaa käydään...

Aikansa kun niitä tukkipuita vartuttaa, metsä menee yks kaks suojelualueeksi.

Onhan se tosi nurinkurista kun maanomistajat koittaa kaikinpuolin saada mahdollisimman hyvää tukkia aikaiseksi ja käytännössä yhtiö saa tällaisen jalostettua kaupaksi ihan nappikauppaan verrattavissa oleva määrä.

Kuidussa taas tekevät raskaasti voittoa eli sieltä löytyisi jonkinlaista potentiaalia.

Käytännössä kait taimikkoon toteutettu lievä energiahakkuu ja sitten 10 vuoden päästä täysikokoinen kuitumettä tuottaisi sen 200 mottia kuitua helposti kun sen päätehakkuu tyyppisesti pätkisi. Tätä kiertoa ehtisi kierrättää kahdesti sen tukkimettän ajassa. Kuidun hinta pitäisi vaan hypätä kympillä että talous löytyisi.

Onhan se tosi nurinkurista kun maanomistajat koittaa kaikinpuolin saada mahdollisimman hyvää tukkia aikaiseksi ja käytännössä yhtiö saa tällaisen jalostettua kaupaksi ihan nappikauppaan verrattavissa oleva määrä.

Kuidussa taas tekevät raskaasti voittoa eli sieltä löytyisi jonkinlaista potentiaalia.

Käytännössä kait taimikkoon toteutettu lievä energiahakkuu ja sitten 10 vuoden päästä täysikokoinen kuitumettä tuottaisi sen 200 mottia kuitua helposti kun sen päätehakkuu tyyppisesti pätkisi. Tätä kiertoa ehtisi kierrättää kahdesti sen tukkimettän ajassa. Kuidun hinta pitäisi vaan hypätä kympillä että talous löytyisi.

niin olisko tässä nyt peiliin katsomisen paikkaa ennemminkin, täällä on teollisuus saanut likimain kaikki myönnytykset niin veronmaksajilta, poliitikoilta ja etenkin metsänomistajilta. Silti kaikki pidemmälle jalostettu puu tulee ulkomailta, huonekalut, rakennustarvikkeet, sisustuslevyt, laminaatit...viimeksi loppui tapettipaperin tekeminen.

Peiliin pitäisi katsoa myös metsänomistajien etujärjestönkin. Kuidun hinta  on viime vuosituhannelta ja sellusta tulee voittoa enemmän, kuin sen raaka-aineesta maksetaan metsänomistajalle. Ei ole meillä montaa alaa, jossa investointitahti on metsäteollisuuden luokkaa ja missä kiinasta saakka tullaan tekemään tänne bisnestä...mutta halpa raaka-aine houkuttelee sinne saakka.

Niin mutta se mitä ei haluta ehkä ymmärtää on että tukin sahaus on todella pienen marginaalin liketoimintaa missä saavutetaan paljon liikettä mutta vähän jää viivan alle. Sellun keitto taas on toistaiseksi se juttu missä pienellä vaivalla saa jotain jäämään viivan alle ja siksi on vähän ihmeellistä että metsänomistajat hakkaa päätä seinään ja yrittää saada tollisuus ostamaan tuotetta mistä he eivät saa maksukykyä ja voittoa. Tällöin voisi loogisesti ajatella että tuotetaan sitä mistä pitäisi pystyä maksamaan. Toki teollisuuden pitää tulla mukaan kannustamaan tätä toimintaa etenkin hinnalla ja sikäli tilanne on viellä hyvä että päätöksen pystyy tekemään siinä nuoressa mettässä että lyökö matalaksi vai harventaako ja toivoo että seuraava sukupolvi saa kunnon tuoton sitten tukista.