Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: vms1 - 24.10.16 - klo:08:50
-
Mitä raati on mieltä.
Kuulin tossa yhdeltä melko luotettavasta taholta (terveisiä jos lukee) että tällä hetkellä tuotantohinnat menee niin että olisi kustannustehokkuus kaikille osapuolille kun viljeltäisi pelkästään kuitua. Firmat tekee sillä niin kovaa tulosta että maksukykyä olisi kunhan ei joutuisi käsittelemään ollenkaan tukkia. Maanomistajalle kokonaistuotto olisi parempi kun lyhyellä kierrolla saisi kaksi tiliä sen sijaan että odottelee sitä tukkitiliä.
-
Mitä raati on mieltä.
Kuulin tossa yhdeltä melko luotettavasta taholta (terveisiä jos lukee) että tällä hetkellä tuotantohinnat menee niin että olisi kustannustehokkuus kaikille osapuolille kun viljeltäisi pelkästään kuitua. Firmat tekee sillä niin kovaa tulosta että maksukykyä olisi kunhan ei joutuisi käsittelemään ollenkaan tukkia. Maanomistajalle kokonaistuotto olisi parempi kun lyhyellä kierrolla saisi kaksi tiliä sen sijaan että odottelee sitä tukkitiliä.
Maksukykyä muttei -halua. Pelto ja kotieläinpuolen opit käyttöönkö? Tuotetaan niin paljon että markkinat on pilalla ja ostaja maksaa niin vähä kuin kehtaa.
-
Pitäis vähän sotia ja tuhota välillä, niin senjälkeen olis taas rakennuspuuksi kelpaavalla tavarallakin kysyntää.
Mut parempi näinpäin jos kuidulle on kysyntää, siton kuitenkin niin paljon metsissä ettei pulaa tule, korjuu vaan saattaa tökkiä.
-
Niin mutta onhan sekin vähän outoa että tuotetaan kovasti puulajia joka on työn ja tuskan takana saada jalostettua ja myytyä tuottavana. Se jos yhtäkkiä räpättäisi metsä poikki 30 vuotiaana toisi jatkossa tilanteen että tukkiakaan ei olisi ylitarjontaan saakka.
mielenkiintoista olisi tietää että voisiko jollain metsäyhtiöllä olla kiinnostusta maksaa siitä että saisi tehdä päätehakkuun kuitumettään ja maksaa siitä kuutiolta riittävästi jotta se kannattaisi maanomistajan näkökulmasta.
-
Niin mutta onhan sekin vähän outoa että tuotetaan kovasti puulajia joka on työn ja tuskan takana saada jalostettua ja myytyä tuottavana. Se jos yhtäkkiä räpättäisi metsä poikki 30 vuotiaana toisi jatkossa tilanteen että tukkiakaan ei olisi ylitarjontaan saakka.
mielenkiintoista olisi tietää että voisiko jollain metsäyhtiöllä olla kiinnostusta maksaa siitä että saisi tehdä päätehakkuun kuitumettään ja maksaa siitä kuutiolta riittävästi jotta se kannattaisi maanomistajan näkökulmasta.
Ei ole.
-
Mikä lie nykyään tilanne, taitaa edelleen olla niin, että tukkikin kannattaa sellukattilaan laittaa?
Mut juu, miks tukin hinta nousis kun ei sitä tarvita?
-
Mikä lie nykyään tilanne, taitaa edelleen olla niin, että tukkikin kannattaa sellukattilaan laittaa?
Mut juu, miks tukin hinta nousis kun ei sitä tarvita?
Kertopuutahan rakennustavara nykyään pitää olla. Sitä saa tehtyä sikahalvoista pikkupuista.
-
Niin mutta onhan sekin vähän outoa että tuotetaan kovasti puulajia joka on työn ja tuskan takana saada jalostettua ja myytyä tuottavana. Se jos yhtäkkiä räpättäisi metsä poikki 30 vuotiaana toisi jatkossa tilanteen että tukkiakaan ei olisi ylitarjontaan saakka.
mielenkiintoista olisi tietää että voisiko jollain metsäyhtiöllä olla kiinnostusta maksaa siitä että saisi tehdä päätehakkuun kuitumettään ja maksaa siitä kuutiolta riittävästi jotta se kannattaisi maanomistajan näkökulmasta.
Tuolla Brittilässä olen nähnyt tuollaisen systeemin käytännössä. Istutuskuusikko niitettiin poikki 25 vuotiaana. Se oli istutettu 1,5 metrin välein ja ehkä 3 metrin rivivälillä. Puista sai enemmän rahaa kuin jos sama ala olisi ollut lammaslaitumena saman 25 vuotta.
Toi puusto oli niin tiheä, että maassa ei kasvanut mitään muuta. Voi olla, että siihen sit vaan istutettiin heti uudet kuuset perään.
-
Niin mutta onhan sekin vähän outoa että tuotetaan kovasti puulajia joka on työn ja tuskan takana saada jalostettua ja myytyä tuottavana. Se jos yhtäkkiä räpättäisi metsä poikki 30 vuotiaana toisi jatkossa tilanteen että tukkiakaan ei olisi ylitarjontaan saakka.
mielenkiintoista olisi tietää että voisiko jollain metsäyhtiöllä olla kiinnostusta maksaa siitä että saisi tehdä päätehakkuun kuitumettään ja maksaa siitä kuutiolta riittävästi jotta se kannattaisi maanomistajan näkökulmasta.
Eikös tuossa ajassa rupea jo pikkutukkia tulemaan? En nyt tiiä jäiskö tuossa tappiolle. Kuidusta jos sain 20€ ja tukist 60€. Tosin pitää jonkun fiksumman laskea että onko se kannattavaa. Toisessahan tulee pelkästään kuitua toisessa tulee se kuitu tukin lisäksi.
-
Niin mutta onhan sekin vähän outoa että tuotetaan kovasti puulajia joka on työn ja tuskan takana saada jalostettua ja myytyä tuottavana. Se jos yhtäkkiä räpättäisi metsä poikki 30 vuotiaana toisi jatkossa tilanteen että tukkiakaan ei olisi ylitarjontaan saakka.
mielenkiintoista olisi tietää että voisiko jollain metsäyhtiöllä olla kiinnostusta maksaa siitä että saisi tehdä päätehakkuun kuitumettään ja maksaa siitä kuutiolta riittävästi jotta se kannattaisi maanomistajan näkökulmasta.
Tuolla Brittilässä olen nähnyt tuollaisen systeemin käytännössä. Istutuskuusikko niitettiin poikki 25 vuotiaana. Se oli istutettu 1,5 metrin välein ja ehkä 3 metrin rivivälillä. Puista sai enemmän rahaa kuin jos sama ala olisi ollut lammaslaitumena saman 25 vuotta.
Toi puusto oli niin tiheä, että maassa ei kasvanut mitään muuta. Voi olla, että siihen sit vaan istutettiin heti uudet kuuset perään.
Tuohon käy vähän halvempikin kalusto korjuuseen. Tosin miksi istuttaa? Jättää siemen puita ympärille. Ajaa jollain faen jyrsimellä korjuun jälkeen ja tarvittaessa rivi v välin. Harventaa raivurilla rivin sopivaksi sitten.
-
Niin mutta onhan sekin vähän outoa että tuotetaan kovasti puulajia joka on työn ja tuskan takana saada jalostettua ja myytyä tuottavana. Se jos yhtäkkiä räpättäisi metsä poikki 30 vuotiaana toisi jatkossa tilanteen että tukkiakaan ei olisi ylitarjontaan saakka.
mielenkiintoista olisi tietää että voisiko jollain metsäyhtiöllä olla kiinnostusta maksaa siitä että saisi tehdä päätehakkuun kuitumettään ja maksaa siitä kuutiolta riittävästi jotta se kannattaisi maanomistajan näkökulmasta.
Eikös tuossa ajassa rupea jo pikkutukkia tulemaan? En nyt tiiä jäiskö tuossa tappiolle. Kuidusta jos sain 20€ ja tukist 60€. Tosin pitää jonkun fiksumman laskea että onko se kannattavaa. Toisessahan tulee pelkästään kuitua toisessa tulee se kuitu tukin lisäksi.
Metsässä pitäisi olla koko ajan monen ikäistä puuta, niin sen harvennuksen voisi tehdä 10-15-vuoden välein, kun harventaa siitä leimikosta aina ne suurimmat puut pois.
-
Niin mutta onhan sekin vähän outoa että tuotetaan kovasti puulajia joka on työn ja tuskan takana saada jalostettua ja myytyä tuottavana. Se jos yhtäkkiä räpättäisi metsä poikki 30 vuotiaana toisi jatkossa tilanteen että tukkiakaan ei olisi ylitarjontaan saakka.
mielenkiintoista olisi tietää että voisiko jollain metsäyhtiöllä olla kiinnostusta maksaa siitä että saisi tehdä päätehakkuun kuitumettään ja maksaa siitä kuutiolta riittävästi jotta se kannattaisi maanomistajan näkökulmasta.
Tuolla Brittilässä olen nähnyt tuollaisen systeemin käytännössä. Istutuskuusikko niitettiin poikki 25 vuotiaana. Se oli istutettu 1,5 metrin välein ja ehkä 3 metrin rivivälillä. Puista sai enemmän rahaa kuin jos sama ala olisi ollut lammaslaitumena saman 25 vuotta.
Toi puusto oli niin tiheä, että maassa ei kasvanut mitään muuta. Voi olla, että siihen sit vaan istutettiin heti uudet kuuset perään.
Tuohon käy vähän halvempikin kalusto korjuuseen. Tosin miksi istuttaa? Jättää siemen puita ympärille. Ajaa jollain faen jyrsimellä korjuun jälkeen ja tarvittaessa rivi v välin. Harventaa raivurilla rivin sopivaksi sitten.
Sitä korjattiin jollain sellaisella motolla jolle piti kaataa puut. Luontaisesti ei olisi tullut varmaan noin tiheää ja tasalaatuista. Luulen että se oli istutettu jollain koneella, pohja vaikutti isolta penkiltä.
Metsuri niitti sitä edeltä kuin viikatemies, rivi kerrallaan
-
Niin mutta onhan sekin vähän outoa että tuotetaan kovasti puulajia joka on työn ja tuskan takana saada jalostettua ja myytyä tuottavana. Se jos yhtäkkiä räpättäisi metsä poikki 30 vuotiaana toisi jatkossa tilanteen että tukkiakaan ei olisi ylitarjontaan saakka.
mielenkiintoista olisi tietää että voisiko jollain metsäyhtiöllä olla kiinnostusta maksaa siitä että saisi tehdä päätehakkuun kuitumettään ja maksaa siitä kuutiolta riittävästi jotta se kannattaisi maanomistajan näkökulmasta.
Eikös tuossa ajassa rupea jo pikkutukkia tulemaan? En nyt tiiä jäiskö tuossa tappiolle. Kuidusta jos sain 20€ ja tukist 60€. Tosin pitää jonkun fiksumman laskea että onko se kannattavaa. Toisessahan tulee pelkästään kuitua toisessa tulee se kuitu tukin lisäksi.
Metsässä pitäisi olla koko ajan monen ikäistä puuta, niin sen harvennuksen voisi tehdä 10-15-vuoden välein, kun harventaa siitä leimikosta aina ne suurimmat puut pois.
No joo, ehkä jos se on tosi kuivaa mutta ravinteikasta kangasta.
Meilläpäin kuulemma ennen vanhaan vanhat ukot harrasti tuota ylispuuharvennusta, eivät siis koskaan päätehakanneet. Vaatii isot palstat(silloin ne on olleetkin) et olis mitään järkeä.
Nykyisin sit kun ihmiset on viisaampia, palstat pienempiä ja koneet parempia niin se on se harvennus jonka jälkeen päätehakkuu avomallina. Kylvö/istutus/siemenpuut sit maalajin mukaan.
-
Niin mutta onhan sekin vähän outoa että tuotetaan kovasti puulajia joka on työn ja tuskan takana saada jalostettua ja myytyä tuottavana. Se jos yhtäkkiä räpättäisi metsä poikki 30 vuotiaana toisi jatkossa tilanteen että tukkiakaan ei olisi ylitarjontaan saakka.
mielenkiintoista olisi tietää että voisiko jollain metsäyhtiöllä olla kiinnostusta maksaa siitä että saisi tehdä päätehakkuun kuitumettään ja maksaa siitä kuutiolta riittävästi jotta se kannattaisi maanomistajan näkökulmasta.
Tuolla Brittilässä olen nähnyt tuollaisen systeemin käytännössä. Istutuskuusikko niitettiin poikki 25 vuotiaana. Se oli istutettu 1,5 metrin välein ja ehkä 3 metrin rivivälillä. Puista sai enemmän rahaa kuin jos sama ala olisi ollut lammaslaitumena saman 25 vuotta.
Toi puusto oli niin tiheä, että maassa ei kasvanut mitään muuta. Voi olla, että siihen sit vaan istutettiin heti uudet kuuset perään.
Tuohon käy vähän halvempikin kalusto korjuuseen. Tosin miksi istuttaa? Jättää siemen puita ympärille. Ajaa jollain faen jyrsimellä korjuun jälkeen ja tarvittaessa rivi v välin. Harventaa raivurilla rivin sopivaksi sitten.
Sitä korjattiin jollain sellaisella motolla jolle piti kaataa puut. Luontaisesti ei olisi tullut varmaan noin tiheää ja tasalaatuista. Luulen että se oli istutettu jollain koneella, pohja vaikutti isolta penkiltä.
Metsuri niitti sitä edeltä kuin viikatemies, rivi kerrallaan
Syy on kaksitahoinen, toisaalta haluavat estää puiden liian oksikkuuden, toisaalta estää tuulivahingot. Skotlannissa samanlainen tapa. Siellä saatetaan tehdä yksi siistimisharvennus, jossa poistetaan pystyynkuolevia yksilöitä. Muutoin annetaan kasvaa erittäin tiheässä, koska maassa on voimaa ja puulajit helpoisti paksua oksaa tuuppaavia.
-
Niin mutta onhan sekin vähän outoa että tuotetaan kovasti puulajia joka on työn ja tuskan takana saada jalostettua ja myytyä tuottavana. Se jos yhtäkkiä räpättäisi metsä poikki 30 vuotiaana toisi jatkossa tilanteen että tukkiakaan ei olisi ylitarjontaan saakka.
mielenkiintoista olisi tietää että voisiko jollain metsäyhtiöllä olla kiinnostusta maksaa siitä että saisi tehdä päätehakkuun kuitumettään ja maksaa siitä kuutiolta riittävästi jotta se kannattaisi maanomistajan näkökulmasta.
Tuolla Brittilässä olen nähnyt tuollaisen systeemin käytännössä. Istutuskuusikko niitettiin poikki 25 vuotiaana. Se oli istutettu 1,5 metrin välein ja ehkä 3 metrin rivivälillä. Puista sai enemmän rahaa kuin jos sama ala olisi ollut lammaslaitumena saman 25 vuotta.
Toi puusto oli niin tiheä, että maassa ei kasvanut mitään muuta. Voi olla, että siihen sit vaan istutettiin heti uudet kuuset perään.
Tuohon käy vähän halvempikin kalusto korjuuseen. Tosin miksi istuttaa? Jättää siemen puita ympärille. Ajaa jollain faen jyrsimellä korjuun jälkeen ja tarvittaessa rivi v välin. Harventaa raivurilla rivin sopivaksi sitten.
Sitä korjattiin jollain sellaisella motolla jolle piti kaataa puut. Luontaisesti ei olisi tullut varmaan noin tiheää ja tasalaatuista. Luulen että se oli istutettu jollain koneella, pohja vaikutti isolta penkiltä.
Metsuri niitti sitä edeltä kuin viikatemies, rivi kerrallaan
Syy on kaksitahoinen, toisaalta haluavat estää puiden liian oksikkuuden, toisaalta estää tuulivahingot. Skotlannissa samanlainen tapa. Siellä saatetaan tehdä yksi siistimisharvennus, jossa poistetaan pystyynkuolevia yksilöitä. Muutoin annetaan kasvaa erittäin tiheässä, koska maassa on voimaa ja puulajit helpoisti paksua oksaa tuuppaavia.
Tää siis oli juurikin Skotlannissa. Tuulituhoja näkyi kyl, koko rivi kaatui reunasta yhtenä nippuna.
-
Amerikan länsirannikolta tuotua sitkankuusta nuo Brittien metsät, kasvaa oikein hyvää sahapuuta. Maailman suurimmaksi kasvava kuusi mutta noissa viljelymetsissä on optimoitu korjuukypsyys 40-60 vuoden ikään, kaikki sileeksi ja uutta tilalle.
-
metsäntutkimuslaitos on tehny tuota suomessakin... se männytaimikko oli jotain 5-7 metriä pitkää ja laittoivat sahalla nurin pieniin kökkösiin siitä riviltä ja sitten ajoivat tienvarteen josta hakkurilla silpuks.... ja polttoon... kannot oli sellasta 13-17 senttistä ja aika tiheään oli kavsannu... hento oksaista tavaraa... kertyi aika läjä... ja sitten klyforuiskutus siihen kannokkoon ja uudet taimet siihen ...
-
Valtio päättänyt metsittää nummia synkiksi kuusikoiksi, lampurit ahtaalla.
Sheep producers shun Scottish forest drive: https://www.youtube.com/watch?v=uYXCew4B9H8
-
Juu tuos männäviikolla jututin skotlannissa töissä ollutta motokuskia ja kaikki leimikot oli olleet istutettuja. Yks leimikko olt kai ollut loch nessinkin rannal, mut se olt jäänyt väliin.
-
hirviön pesämettä!
-
Onko tosiaan niin, että VMS:n idea onkin toteuttamiskelpoinen tai jo toteutettu :o
Mutta.. miksi puita oikeastaan edes lihotetaan näin suuriksi näin suuriksi kuin nykyään. Ainoa hyöty taitaa olla, että saadaan oksatonta paneelia. Eipä raksoilla paljon 2*5:sta paksumpaa näe. Eipä siis ihme, että tukkien hinnat eivät ole korkealla. Höttölautaa niistä kyllä saa nopeasti esim. apulantalavoihin ja valumuotteihin.
-
Onko tosiaan niin, että VMS:n idea onkin toteuttamiskelpoinen tai jo toteutettu :o
Mutta.. miksi puita oikeastaan edes lihotetaan näin suuriksi näin suuriksi kuin nykyään. Ainoa hyöty taitaa olla, että saadaan oksatonta paneelia. Eipä raksoilla paljon 2*5:sta paksumpaa näe. Eipä siis ihme, että tukkien hinnat eivät ole korkealla. Höttölautaa niistä kyllä saa nopeasti esim. apulantalavoihin ja valumuotteihin.
Ongelma on nimenomaan tuon paskalaudan syntyminen Suomalaisilla sahoilla, bisnes on järeämmissä laatudimensioissa. Siksihän sahat haluaisivat tukkien minimilatvaläpimitaksi 18-20 senttiä, että järeämpää tavaraa tulisi suhteessa enemmän...
Ja suomessa ihan kasvuolosuhteitten vuoksi on todella hankalaa saada lyhytaikakasvatusta kannattavaksi, juuri keskieuroopan ja muiden otollisempien olosuhteiden maiden kanssa. Olkaamme tyytyväisiä, että täältä löytyy meidän näkökulmasta ihan paskasta männiköstäkin parempaa laatupuuta kuin muiden maiden "laatumetsistä". Saksassakin kuusi kasvaa tukkikoossa sellaista 3-4 senttiä vuoteen paksuutta, mutta samalla oksat on paksumpia ja rinteissä saattaa sydän olla aivan toisessa laitaa puuta. Eipä ihme, että kiinalaiset haluavat huonekalupuuaihioiksi vetelemätöntä Suomalaista kuusta.
-
Juu tuos männäviikolla jututin skotlannissa töissä ollutta motokuskia ja kaikki leimikot oli olleet istutettuja. Yks leimikko olt kai ollut loch nessinkin rannal, mut se olt jäänyt väliin.
Skotlannin metsänhoito on jotenkin erikoisesti järjestetty, siinä omistus voi olla yksityistä, mutta hakkuista ja muista hoitotoimista päätetään jossain muualla. Tarkkaa käsitystä miten toimii käytännössä ei ole, joskus vaan ihailin näitä siistejä metsiköitä, joissa ei ollut meikäläisiä pusikoita ollenkaan.
Meikäläisessä metsäteollisuudessa ei ole muuta vikaa, kuin näiden kolmen suuren keskittyminen tekemään helppoa rahaa sellunkeitolla. Koko yhteiskunnan pitää sopeutua, lakeja muutetaan sen mukaan kun metsäteollisuus vaatii, uhkaveroa puun myyjille, energiaverohelpotukset...jopa kartellit sallitaan tai ainakaan niistä ei seuraa juuri mitään
-
Onko tosiaan niin, että VMS:n idea onkin toteuttamiskelpoinen tai jo toteutettu :o
Mutta.. miksi puita oikeastaan edes lihotetaan näin suuriksi näin suuriksi kuin nykyään. Ainoa hyöty taitaa olla, että saadaan oksatonta paneelia. Eipä raksoilla paljon 2*5:sta paksumpaa näe. Eipä siis ihme, että tukkien hinnat eivät ole korkealla. Höttölautaa niistä kyllä saa nopeasti esim. apulantalavoihin ja valumuotteihin.
Ongelma on nimenomaan tuon paskalaudan syntyminen Suomalaisilla sahoilla, bisnes on järeämmissä laatudimensioissa. Siksihän sahat haluaisivat tukkien minimilatvaläpimitaksi 18-20 senttiä, että järeämpää tavaraa tulisi suhteessa enemmän...
Ja suomessa ihan kasvuolosuhteitten vuoksi on todella hankalaa saada lyhytaikakasvatusta kannattavaksi, juuri keskieuroopan ja muiden otollisempien olosuhteiden maiden kanssa. Olkaamme tyytyväisiä, että täältä löytyy meidän näkökulmasta ihan paskasta männiköstäkin parempaa laatupuuta kuin muiden maiden "laatumetsistä". Saksassakin kuusi kasvaa tukkikoossa sellaista 3-4 senttiä vuoteen paksuutta, mutta samalla oksat on paksumpia ja rinteissä saattaa sydän olla aivan toisessa laitaa puuta. Eipä ihme, että kiinalaiset haluavat huonekalupuuaihioiksi vetelemätöntä Suomalaista kuusta.
Suomalainen puukin on nykyään "höttö puuta!" Kun pyritään nopeaan kasvatukseen Suomessakin, niin metsät pidetään harvoina. Toinen mikä vaikuttaa on ilmasto. Nyt hakattavat kuusikot on aloittaneet kasvunsa joskus 1900 luvun alkupuolella. Siitä ajasta kasvukausi on jatkunut jo 4 viikkoa. Talvetkin on leudompia.
-
Onko tosiaan niin, että VMS:n idea onkin toteuttamiskelpoinen tai jo toteutettu :o
Mutta.. miksi puita oikeastaan edes lihotetaan näin suuriksi näin suuriksi kuin nykyään. Ainoa hyöty taitaa olla, että saadaan oksatonta paneelia. Eipä raksoilla paljon 2*5:sta paksumpaa näe. Eipä siis ihme, että tukkien hinnat eivät ole korkealla. Höttölautaa niistä kyllä saa nopeasti esim. apulantalavoihin ja valumuotteihin.
Ongelma on nimenomaan tuon paskalaudan syntyminen Suomalaisilla sahoilla, bisnes on järeämmissä laatudimensioissa. Siksihän sahat haluaisivat tukkien minimilatvaläpimitaksi 18-20 senttiä, että järeämpää tavaraa tulisi suhteessa enemmän...
Ja suomessa ihan kasvuolosuhteitten vuoksi on todella hankalaa saada lyhytaikakasvatusta kannattavaksi, juuri keskieuroopan ja muiden otollisempien olosuhteiden maiden kanssa. Olkaamme tyytyväisiä, että täältä löytyy meidän näkökulmasta ihan paskasta männiköstäkin parempaa laatupuuta kuin muiden maiden "laatumetsistä". Saksassakin kuusi kasvaa tukkikoossa sellaista 3-4 senttiä vuoteen paksuutta, mutta samalla oksat on paksumpia ja rinteissä saattaa sydän olla aivan toisessa laitaa puuta. Eipä ihme, että kiinalaiset haluavat huonekalupuuaihioiksi vetelemätöntä Suomalaista kuusta.
Suomalainen puukin on nykyään "höttö puuta!" Kun pyritään nopeaan kasvatukseen Suomessakin, niin metsät pidetään harvoina. Toinen mikä vaikuttaa on ilmasto. Nyt hakattavat kuusikot on aloittaneet kasvunsa joskus 1900 luvun alkupuolella. Siitä ajasta kasvukausi on jatkunut jo 4 viikkoa. Talvetkin on leudompia.
Samaa tahtia euroopankin metsien kasvu on noussut. Ja nyt alkavat suurelta osin olla Suomesta uudistettu nuo vanhemmat kuusikot, viimeisiä rippeitä viedään. Samalla on uudistettu jo 20-luvun kylvömänniköt ja nopeutetun kiertoajan myötä esim. metsäjallitus laittaa sotien jälkeen kylvettyjä laatumänniköitä kahden tukin koossa maahan täyttä päätä, samalla ensiharvennukset tehdään rajusti, yhden harvennuksen taktiikalla. Yhtiöillä sama tilanne. Eli sieltäkin tulee sitä kuitua ihan riittämiin. Yksityismetsien laatutukille on tulevaisuudessa kysyntää. Sikäli mikäli EU ei määrittele puun käyttöä samaan kastiin kivihiilen kanssa - tämä oli sarkastinen toteamus.
-
sarkasti todella! tosa virman miehen kanssa todettiin että ei taija enää kohta olla hyvää sahatavaraa täältäkään saatavilla kun jokainen läskipuu menee ulkomaille.. korpikuuset jätän itelle sahapuiksi töllin remppaa varten .. tuo hötöpuu on se jolla kauppaa käydään...
-
sarkasti todella! tosa virman miehen kanssa todettiin että ei taija enää kohta olla hyvää sahatavaraa täältäkään saatavilla kun jokainen läskipuu menee ulkomaille.. korpikuuset jätän itelle sahapuiksi töllin remppaa varten .. tuo hötöpuu on se jolla kauppaa käydään...
Aikansa kun niitä tukkipuita vartuttaa, metsä menee yks kaks suojelualueeksi.
-
Onhan se tosi nurinkurista kun maanomistajat koittaa kaikinpuolin saada mahdollisimman hyvää tukkia aikaiseksi ja käytännössä yhtiö saa tällaisen jalostettua kaupaksi ihan nappikauppaan verrattavissa oleva määrä.
Kuidussa taas tekevät raskaasti voittoa eli sieltä löytyisi jonkinlaista potentiaalia.
Käytännössä kait taimikkoon toteutettu lievä energiahakkuu ja sitten 10 vuoden päästä täysikokoinen kuitumettä tuottaisi sen 200 mottia kuitua helposti kun sen päätehakkuu tyyppisesti pätkisi. Tätä kiertoa ehtisi kierrättää kahdesti sen tukkimettän ajassa. Kuidun hinta pitäisi vaan hypätä kympillä että talous löytyisi.
-
Onhan se tosi nurinkurista kun maanomistajat koittaa kaikinpuolin saada mahdollisimman hyvää tukkia aikaiseksi ja käytännössä yhtiö saa tällaisen jalostettua kaupaksi ihan nappikauppaan verrattavissa oleva määrä.
Kuidussa taas tekevät raskaasti voittoa eli sieltä löytyisi jonkinlaista potentiaalia.
Käytännössä kait taimikkoon toteutettu lievä energiahakkuu ja sitten 10 vuoden päästä täysikokoinen kuitumettä tuottaisi sen 200 mottia kuitua helposti kun sen päätehakkuu tyyppisesti pätkisi. Tätä kiertoa ehtisi kierrättää kahdesti sen tukkimettän ajassa. Kuidun hinta pitäisi vaan hypätä kympillä että talous löytyisi.
niin olisko tässä nyt peiliin katsomisen paikkaa ennemminkin, täällä on teollisuus saanut likimain kaikki myönnytykset niin veronmaksajilta, poliitikoilta ja etenkin metsänomistajilta. Silti kaikki pidemmälle jalostettu puu tulee ulkomailta, huonekalut, rakennustarvikkeet, sisustuslevyt, laminaatit...viimeksi loppui tapettipaperin tekeminen.
Peiliin pitäisi katsoa myös metsänomistajien etujärjestönkin. Kuidun hinta on viime vuosituhannelta ja sellusta tulee voittoa enemmän, kuin sen raaka-aineesta maksetaan metsänomistajalle. Ei ole meillä montaa alaa, jossa investointitahti on metsäteollisuuden luokkaa ja missä kiinasta saakka tullaan tekemään tänne bisnestä...mutta halpa raaka-aine houkuttelee sinne saakka.
-
Niin mutta se mitä ei haluta ehkä ymmärtää on että tukin sahaus on todella pienen marginaalin liketoimintaa missä saavutetaan paljon liikettä mutta vähän jää viivan alle. Sellun keitto taas on toistaiseksi se juttu missä pienellä vaivalla saa jotain jäämään viivan alle ja siksi on vähän ihmeellistä että metsänomistajat hakkaa päätä seinään ja yrittää saada tollisuus ostamaan tuotetta mistä he eivät saa maksukykyä ja voittoa. Tällöin voisi loogisesti ajatella että tuotetaan sitä mistä pitäisi pystyä maksamaan. Toki teollisuuden pitää tulla mukaan kannustamaan tätä toimintaa etenkin hinnalla ja sikäli tilanne on viellä hyvä että päätöksen pystyy tekemään siinä nuoressa mettässä että lyökö matalaksi vai harventaako ja toivoo että seuraava sukupolvi saa kunnon tuoton sitten tukista.
-
Niin mutta se mitä ei haluta ehkä ymmärtää on että tukin sahaus on todella pienen marginaalin liketoimintaa missä saavutetaan paljon liikettä mutta vähän jää viivan alle. Sellun keitto taas on toistaiseksi se juttu missä pienellä vaivalla saa jotain jäämään viivan alle ja siksi on vähän ihmeellistä että metsänomistajat hakkaa päätä seinään ja yrittää saada tollisuus ostamaan tuotetta mistä he eivät saa maksukykyä ja voittoa. Tällöin voisi loogisesti ajatella että tuotetaan sitä mistä pitäisi pystyä maksamaan. Toki teollisuuden pitää tulla mukaan kannustamaan tätä toimintaa etenkin hinnalla ja sikäli tilanne on viellä hyvä että päätöksen pystyy tekemään siinä nuoressa mettässä että lyökö matalaksi vai harventaako ja toivoo että seuraava sukupolvi saa kunnon tuoton sitten tukista.
mutta kun nää selluvirmat tykkää maksaa tukista,niin saa sahoiltakin halpaa selluhaketta.
-
Tukista saa paraskuituisinta sellua, sitä ei nuorten puiden solukko ole vielä pystynyt muodostamaan. Ja sahoilta tosiaan saa tätä parasta raaka-ainetta melkein ilmaiseksi hakupalkalla nykyään.
-
Niin mutta se mitä ei haluta ehkä ymmärtää on että tukin sahaus on todella pienen marginaalin liketoimintaa missä saavutetaan paljon liikettä mutta vähän jää viivan alle. Sellun keitto taas on toistaiseksi se juttu missä pienellä vaivalla saa jotain jäämään viivan alle ja siksi on vähän ihmeellistä että metsänomistajat hakkaa päätä seinään ja yrittää saada tollisuus ostamaan tuotetta mistä he eivät saa maksukykyä ja voittoa. Tällöin voisi loogisesti ajatella että tuotetaan sitä mistä pitäisi pystyä maksamaan. Toki teollisuuden pitää tulla mukaan kannustamaan tätä toimintaa etenkin hinnalla ja sikäli tilanne on viellä hyvä että päätöksen pystyy tekemään siinä nuoressa mettässä että lyökö matalaksi vai harventaako ja toivoo että seuraava sukupolvi saa kunnon tuoton sitten tukista.
tossa kun kesällä katselin tilinauhaa, niin tukki toimitettuna sahalle 74€ ja kuitu tienvarressa pinossa 30€ niin ei mulle tullut mieleen, että olis nuo tukitkin voinut myydä jo aikaisemmin kuiduksi. Matkat merkkaa paljon, kuiturekkaa ei lastin arvo huomioiden kannattaisi ajaa juuri sataa kilometriä kauemmas. Taitaa hintaeron suurimpana syynä olla juuri se, että löytyy myös pienempiä sahoja....kuidun ostajat ovat vähissä ja sahuritkin menettävät joutuessaan myymään osan kuiduksi tai mihin se sahauksesta yli jäävä puu sitten meneekin.
Mikähän mahtaisi kuitupuun hinta olla jos sen ikäiseen metsään tehtäisiin päätehakkuu, tuskinpa hinta siitä nousisi
-
Sellujätit ovat ajaneet hyvin asiansa, kaikenlainen pienpiiperöinti maakunnissa esim. lähisähkön tuottaminen puulla on ajettu nurkkaan.
-
Jos vanhentuvien yhteistuotantolaitosten tilalle rakennetaan pelkkiä lämpökattiloita, Suomesta voi selvityksen mukaan hävitä pahimmillaan 1–2 uuden ydinvoimalan verran sähköntuotantokapasiteettia vuoteen 2030 mennessä.
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/suomelle-tarkea-sahkon-ja-lammon-yhteistuotanto-yskii-saksassakin-eu-hyvaksyi-uudet-tuet/741787/
-
ja kun tuloo nuo päästömääräykset voimaan niin ei taija kohta enää mennä puukaan kaupaksi kun sitä ei voi polttaa...
-
ja kun tuloo nuo päästömääräykset voimaan niin ei taija kohta enää mennä puukaan kaupaksi kun sitä ei voi polttaa...
Ja yhdistettynä näihin näkymiin kuusikuitupuun kulutksen osalta... http://www.kauppalehti.fi/uutiset/upmn-pesonen-graafiset-paperit-tarkkailuun/BfGiJjP3 ...tarkoittaa sitä, että havusellupuun hintakaan tuskin nousee ihan helposti.
-
ja kun tuloo nuo päästömääräykset voimaan niin ei taija kohta enää mennä puukaan kaupaksi kun sitä ei voi polttaa...
Ja yhdistettynä näihin näkymiin kuusikuitupuun kulutksen osalta... http://www.kauppalehti.fi/uutiset/upmn-pesonen-graafiset-paperit-tarkkailuun/BfGiJjP3 ...tarkoittaa sitä, että havusellupuun hintakaan tuskin nousee ihan helposti.
eilinen 11% kurssinousu ja ennätystulos kertovat ihan muuta. Metsäteollisuudella ei ole koskaan mennyt hyvin, jos näitä uutisia katsoo niin aina ruinataan lisää rahaa veronmaksajilta, pidetään työväki epävarmuudessa ja puhutaan puunhintaa alas....
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tulosanalyysi-upm-rikkoo-tulosennatyksia/uVBxEgjK
Toisaalta ilman näitä täällä laskettais koulussa helmitauluilla ja ajeltais vanhoilla ladoilla... kansantalouden nousu on pitkälti metsäteollisuuden ansiota ja arvonsa tietävät kyllä
-
Metsänhoitoyhdistys Savotan edustaja Tapio Tolppanen arvioi, että kuitupuun surkea hintakehitys johtuu osin aiempina vuosina tehdyistä virheistä.
"Ensimmäinen oli ensiharvennusten verohyvitys. Se meni suoraan teollisuuden laariin ja vyöryi myös muiden hakkuiden kuitupuun hintaan."
Toinen virhe on ollut Tolppasen mukaan pienpuulle maksettava kemeratuki. Se tulisi hänen mielestään poistaa.
Hän harmitteli, että puumarkkinoiden ylitarjonnan vuoksi eletään tilanteessa, jossa puunostajat napsivat kiinnostavimmat kohteet ja osaan tarjottavista leimikoista ei tule minkäänlaisia tarjouksia.
Hannikainen toivoi lisää etenkin tukin käyttäjiä markkinoille, sillä uudet investoinnit lisäävät eniten kuitupuun käyttöä.
"Ennen kaikkea tarvitaan uusia toimijoita."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/teollisuus-k%C3%A4y-puukaupassa-kylm%C3%A4%C3%A4-sotaa-1.166430
-
Puuta riittää Suomessa julmetusti. Pitäisi vaan keksiä lisää käyttöä. Kuopion sellutehdas olisi ykköstoive. Kyllähän toi kuidun arvostus on pudonnut tai pudotettu aika päivää sitten. Isuisu oli jutellut 60-luvulla, että kuusikoita ei kannata kasvattaa päätehakkuuikään vaan pistää puolivälissä poikki ja laittaa uuden kasvun liikkeelle. Ton takia varmaan mettätöitä tehtiinkin enemmän, kun harsituista metsistä sai ohuistakin pölleistä vielä hyvää hintaa. Isukin kiitteli yhtyneitä siitä, että kaikenlainen epäkuranttikin tavara meni läpi ilman ihmeempiä nikotteluja. Nythän puun laatu täytyy olla ainakin tukkipuolella aivan priimaa tai joutuu heti sivuun.
-
Puuta riittää Suomessa julmetusti. Pitäisi vaan keksiä lisää käyttöä. Kuopion sellutehdas olisi ykköstoive. Kyllähän toi kuidun arvostus on pudonnut tai pudotettu aika päivää sitten. Isuisu oli jutellut 60-luvulla, että kuusikoita ei kannata kasvattaa päätehakkuuikään vaan pistää puolivälissä poikki ja laittaa uuden kasvun liikkeelle. Ton takia varmaan mettätöitä tehtiinkin enemmän, kun harsituista metsistä sai ohuistakin pölleistä vielä hyvää hintaa. Isukin kiitteli yhtyneitä siitä, että kaikenlainen epäkuranttikin tavara meni läpi ilman ihmeempiä nikotteluja. Nythän puun laatu täytyy olla ainakin tukkipuolella aivan priimaa tai joutuu heti sivuun.
On onneksi takapakkiakin kuidun laadun kohdalla hieman tullut, satunnaisesti...
Muistan vaan, kun metsäyhtiöt (kaikki lähes samanaikaisesti, sattumalta...) nostivat kuitupuun latvaläpimittaa. Männyssä ja koivussa viidestä sentistä seitsemään, kuusella kuudesta kahdeksaan. Tästä onneksi on laskeuduttu takaisinpäin, kaikilla kuuteen senttiin. Oli muutoin kettumainen olo moton hytissä 90-luvulla hakata solakkaa ensiharvennuskuusikkoa kun jokaiseen latvaan jäikin yhtäkkiä yksi kolmosranka survottavaksi ajouralle.
Tässä muutoin tulee esille yhtiöiden ajoittain teennäiset mitoilla kiukuttelut, ruotsissa kuidun latvaläpimittaa ei hirveesti vahdita, kunhan pituuden puolesta pysyy vaan rekan pankoilla.
Lisäksi aika erikoinen jäänne on jalkamittoihin edelleen perustuvat tukkien pituudet, jakohan on 30 senttiä. Taasen yhtiön oma kone voi hakata vaikka 285 tai 415 erikoismittoja. Useasti ovat kaiken lisäksi jotain yleiseen käyttöön menevää bulkkia, jota voisi hankintahakkaajakin tehdä. Käsittääkseni tartti tulla japaniasta asti Misawa näyttämään, miten puu otetaan talteen tarkasti...Mittaushan on jo sahojen tehdasmittausta useimmissa tapauksissa, jolloin pituus tulisi mitattua reaalimittana.
Ehkäpä, tai toivottavasti, puute raakapuusta toteutuisi ja puutavaran myynnin suhteen olisi realistista kilpailua, eikä kabineteissa so*****a "kimppakivaa". Vai miten selitetään se, että kun tukkien latvaläpimittojen korottamisesta nousi keskustelu, sen avasi metsäteollisuuden edunvalvontaorganisaatio, eikä sahafirmojen edustaja?
-
Niin mutta se mitä ei haluta ehkä ymmärtää on että tukin sahaus on todella pienen marginaalin liketoimintaa missä saavutetaan paljon liikettä mutta vähän jää viivan alle. Sellun keitto taas on toistaiseksi se juttu missä pienellä vaivalla saa jotain jäämään viivan alle ja siksi on vähän ihmeellistä että metsänomistajat hakkaa päätä seinään ja yrittää saada tollisuus ostamaan tuotetta mistä he eivät saa maksukykyä ja voittoa. Tällöin voisi loogisesti ajatella että tuotetaan sitä mistä pitäisi pystyä maksamaan. Toki teollisuuden pitää tulla mukaan kannustamaan tätä toimintaa etenkin hinnalla ja sikäli tilanne on viellä hyvä että päätöksen pystyy tekemään siinä nuoressa mettässä että lyökö matalaksi vai harventaako ja toivoo että seuraava sukupolvi saa kunnon tuoton sitten tukista.
Kyllähän nuo tukkipuut menevät kaupaksi ilman pään hakkaamista seinään. Jopa Metsäliittokin olisi halunnut ostaa mutta se päätehakkuun tukkiprosentti... :o Ja tämä liitto on nyt omalta osaltani katsottu. Kun mikään soviddu ei tunnu heidän puoleltaan pitävän. Edes uudistuksessa.
Mikäli taas teollisuus haluaa lyödä kaikki sellukattilaan niin kokorunkohinnoittelullahan se on ihan yksi ja sama mihin puut työntävät.
-
Halvasta raaka-aineesta ei varmasti tulla jatkossakaan maksamaan yhtään ylimääräistä... kuidun hinta voi nousta samalla mutta tukin hintaa painetaan alas.
”Ikävä kyllä sellu- ja paperitehtaiden avaukset eivät ole ennenkään nostaneet puun hintaa. Kuitupuun reaalihinta on vain laskenut.”
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ammattilaisten-vinkit-metsasijoittajalle/tiqALYLT?_ga=1.110153345.524471043.1472847367
http://www.lapinkansa.fi/paakirjoitukset/sellupuusta-kova-kisa/
-
ja kun kattelee noita aukkoja teiden varsilla niin tulee mieleen että kohta kait on sitä pieniläpimittaista puuta enemmänkin tajolla.... ihan kuin karjalassa.... ei ketään kiinnosta raivata, harventaa, hoitaa mettiä..
-
Metsien omistajat asuvat pian kaikki taajamissa, ei ne niitä palstojaan kattele kuin pari kertaa kesässä ja niistäkin ne laidat mitä (piki)tielle näkyy. PERÄmettiinsä harva viitsii lompsia asiasta tehden.
-
http://www.katsomo.fi/#!/jakso/568200?toista Kyllä se kuitupuu voi tulevaisuudessa olla vielä arvossaan. Mielenkiintoisia dokumentteja nuo sellun uusi elämä ja hyvinvointia puusta.
-
mutta aina meillä on niitä jokka katsoo vain oamn edun ja sitten saa aikaan että ketään ei moinen hyödytä.. on moinen jo nähty!