Suht vähän on toimimattomuuden nähden automaatti ruokkioita myynnissä nettikoneessa käytettynä.

Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.

Auran vaijeri tosiaan kestää pari vuotta kerrallaan. Enemmän jos muistaa kiristellä sopivasti vähän väliä. Varavaijeri hyvä pitää varastossa, vaihto onneksi on helppoa kunhan on pari käsiparia tekemässä.

Matto on katkennut muutaman kerran 15 vuodessa, mutta pääsyy huonosti tehty liitos. Parempi olla plan B ruokintaan, jotta ehtii odottamaan osaavan asentajan ja oikeiden osien tuloa paikalle.

Kulmavaihde voi hajota jos maton unohtaa päälle yöksi. Vika ei silloin kyllä ole laitteissa.

Auran mattoa vastaan olevan kumin vaihdoin kerran.

15 vuodessa koko Valmetalin mattoruokkija oli kyllä täysin valmis. Joka paikka aivan ruosteessa ja matto rispaantunut. Vaihdoin uuteen samanlaiseen kun oli asennettuna puolta halvempi kuin muut kysymäni merkit.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 22.10.16 - klo:16:08

Älä tee mitään missä ei ole alusta asti ajateltu rehun koneellista työntämistä takaisin lehmille ja huonon ulos. Matolla helppo rehuliikenne on kovin yksisuuntaista

Neljä vuotta alkaa tulla täyteen niin että yli 90% reilu 200 naudan karjasta on syötetty kouruihin joita ei saa tyhjennettyä koneellisesti. Ei voi valittaa tuotostasoa tai hävikkiä tai työmäärää. Luultavasti leveälle pöydälle kyllä jakaisi appeen nopeammin. Eli appeen saanti visiirikouruun on enemmän se ongelma, ei sen pois saanti.

Itsellä ei ole apetta vaan erillisruokinta. Täysin itse, tai kenen vaan yhden henkilön aina, tekemällä hävikin saisi pieneksi, mutta ei mitenkään viitsi. Siilosta tuotua tai pöydälle levitettyä rehumäärää ei punnita, vaan näppituntumalla haetaan sopiva määrä. Usein se ei sitä ole. Appeella punnitessa onnistunee paremmin - tai lehmillä enemmän kiinnostusta syödä kaikki kun lähes koko ajan jotain muutakin kuin säilörehua lähtee kielellä mukaan.

Hävikkirehua enemmän itsellä ongelmana rehun työntö takaisin. Pöytä rasittavasti reilun metrin levyinen, joten vaikka nuorkarja toisella puolella eivät lehmät ylety syömään tyhjäksi asti. Kunnon kouru olisi parempi.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 23.10.16 - klo:09:51

Lainaus käyttäjältä: jusu - 22.10.16 - klo:21:42

ja vielä.. onko oikiasti olemas luotettavaa ja toimivaa automaattiruokintaa?

tuos vain parillakin tutulla torettu että valvottavia ne pakkaa kuitenki olla jos meinaa että homma toimii oikiasti..


tuo mattohärpäkkeen plussa on juuriki helposti ja nopeasti tehtävä jako useasti päiväs mutta ei se tarkoota että se on vain se yks ja ainua oikia tapa kun otetaan se luotettavuus ja korvattavuus huomioon.. ja kyllä, kaikki koneet hajuaa joskus..

tuotoksen nousu mattoruokinnalla perustuu juuriki siihen jakokertoihin joka lisää liikkuvuutta ja samalla syöntiä..


onkos kellää kiskoruokkijaa appeelle vastaavahan tarkootuksehe? kuinkas näiren luotettavuus  ja toimintakyky eri olosuhteis?

Kyllä kiskoruokkijat karkearehuille on tuhoon tuomittu tie... Monta konetta on kannettu navetasta pihalle.

Lyhyellä silpulla toimivat 20-30 miljoonaa kiloa... eli tuplat hinattavaan halpamalliin verrattuna

Parissa paikassa kun tutustuttiin navetoihin isäntäväki ei tykänneet ollenkaan noista kiskoilla kulkevista vaunuista jotka jakavat säiliksen/appeen. Paljon oli ollut toimintahäiriöitä. Jos itse laittaisin jotain "automaattista" ruokintasysteemiä niin mattoruokkija apevatkaimella olis ilman muuta paras vaihtoehto omasta mielestä.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.10.16 - klo:12:04

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 23.10.16 - klo:09:51

Lainaus käyttäjältä: jusu - 22.10.16 - klo:21:42

ja vielä.. onko oikiasti olemas luotettavaa ja toimivaa automaattiruokintaa?

tuos vain parillakin tutulla torettu että valvottavia ne pakkaa kuitenki olla jos meinaa että homma toimii oikiasti..


tuo mattohärpäkkeen plussa on juuriki helposti ja nopeasti tehtävä jako useasti päiväs mutta ei se tarkoota että se on vain se yks ja ainua oikia tapa kun otetaan se luotettavuus ja korvattavuus huomioon.. ja kyllä, kaikki koneet hajuaa joskus..

tuotoksen nousu mattoruokinnalla perustuu juuriki siihen jakokertoihin joka lisää liikkuvuutta ja samalla syöntiä..


onkos kellää kiskoruokkijaa appeelle vastaavahan tarkootuksehe? kuinkas näiren luotettavuus  ja toimintakyky eri olosuhteis?

Kyllä kiskoruokkijat karkearehuille on tuhoon tuomittu tie... Monta konetta on kannettu navetasta pihalle.

Lyhyellä silpulla toimivat 20-30 miljoonaa kiloa... eli tuplat hinattavaan halpamalliin verrattuna

Parissa paikassa kun tutustuttiin navetoihin isäntäväki ei tykänneet ollenkaan noista kiskoilla kulkevista vaunuista jotka jakavat säiliksen/appeen. Paljon oli ollut toimintahäiriöitä. Jos itse laittaisin jotain "automaattista" ruokintasysteemiä niin mattoruokkija apevatkaimella olis ilman muuta paras vaihtoehto omasta mielestä.

Mulla taas pyöri ajatuksena että mullerupin mix-feeder sähkö sekottimen kaverina vois olla kova sana. Täyttöpöytä lisäksi, niin sais sotkettua eri ryhmille tarkat appeet. Sähkösekotin traktorivetosesta myllystä että voi tarvittaessa traktorilla. Varakoneeksi varmo.

Lainaus käyttäjältä: Becka - 23.10.16 - klo:10:10

Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.

Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.

Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.

SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.

Eli itte pidän noita suht luotettavina.

Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.

Lainaus käyttäjältä: +200 - 23.10.16 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Becka - 23.10.16 - klo:10:10

Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.

Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.

Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.

SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.

Eli itte pidän noita suht luotettavina.

Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.

Se ero näissä on, että ihmiskäyttöisessä koneessa ihminen osaa ajaessaan korjata koneen sekoiluja. Avataan luukkua, muutetaan nopeutta, sujetaan luukkua ja ryskytetään jotain ees`taas... Noita ei mielletä vioiksi. Automaatti on tuollaisille tunnoton ja "vika" paljastuu välittömästi. Siks automaateissa sekoitusajat ja rehujen tasalaatuisuus ovat suuremmassa arvossa.

Lainaus käyttäjältä: Becka - 23.10.16 - klo:22:26

Lainaus käyttäjältä: +200 - 23.10.16 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Becka - 23.10.16 - klo:10:10

Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.

Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.

Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.

SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.

Eli itte pidän noita suht luotettavina.

Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.

Se ero näissä on, että ihmiskäyttöisessä koneessa ihminen osaa ajaessaan korjata koneen sekoiluja. Avataan luukkua, muutetaan nopeutta, sujetaan luukkua ja ryskytetään jotain ees`taas... Noita ei mielletä vioiksi. Automaatti on tuollaisille tunnoton ja "vika" paljastuu välittömästi. Siks automaateissa sekoitusajat ja rehujen tasalaatuisuus ovat suuremmassa arvossa.

Niin ja jos ihminen kirjoittaa automaatiin esim. 1000kg rypsiä 100kg sijaan, niin se on automaatin vika, mutta jos siihen super teho fendtillä hinattavann 100000€ hinattavaan apemyllyyn menee vahingossa 1kg ylimääräistä, niin se on ihmisen mitta virhe.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.10.16 - klo:07:48

Lainaus käyttäjältä: Becka - 23.10.16 - klo:22:26

Lainaus käyttäjältä: +200 - 23.10.16 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Becka - 23.10.16 - klo:10:10

Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.

Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.

Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.

SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.

Eli itte pidän noita suht luotettavina.

Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.

Se ero näissä on, että ihmiskäyttöisessä koneessa ihminen osaa ajaessaan korjata koneen sekoiluja. Avataan luukkua, muutetaan nopeutta, sujetaan luukkua ja ryskytetään jotain ees`taas... Noita ei mielletä vioiksi. Automaatti on tuollaisille tunnoton ja "vika" paljastuu välittömästi. Siks automaateissa sekoitusajat ja rehujen tasalaatuisuus ovat suuremmassa arvossa.

Niin ja jos ihminen kirjoittaa automaatiin esim. 1000kg rypsiä 100kg sijaan, niin se on automaatin vika, mutta jos siihen super teho fendtillä hinattavann 100000€ hinattavaan apemyllyyn menee vahingossa 1kg ylimääräistä, niin se on ihmisen mitta virhe.

Ongelma on se, että apevaunut usein täytetään siihen määrättyyn ja laskettuun loppupainoon. Sitä isäntä valvoo ja kun se paino on oikein, niin rehu yleensä loppuu haluttuun aikaan.. Mutta kun homma tehdään niin, että jos vaikka rypsiä menikin vahingossa 150 kiloa liian vähän, niin se """korjataan""" lisäämällä 150 kiloa lisää seuraavaa jaetta. Usein siis viljaa  Tai loppupaino tasataan viimeisellä jakeella, mikä se kulloinkin sattuu olemaan.

Paino täsmää, mutta lehmä saa kilon liian vähän valkuaista ja 600 grammaa liikaa tärkkelystä päivässä. Se seuraavana päivänä jotenkin toisin. Automaatti ei tee näitä virheitä. Eikä tietysti huolellinen ihminenkään. Varmaan 80% apetiloista sählää tässä 5-20% joka päivä -> kustannukset nousevat ja maitotuotos alenee.

Mikä tuohon olis sitten hyvä ratkaisu?

Kuormaajaan vaaka ja vakioasentonappi jossa tulos olisi mahdollisimman tarkka vai?

ps. Eikai ne kustannukset nouse jos 100 kiloa rypsiä korvaa ohralla, nehän vain laskee

Mikä tuohon olis sitten hyvä ratkaisu?

Kuormaajaan vaaka ja vakioasentonappi jossa tulos olisi mahdollisimman tarkka vai?

ps. Eikai ne kustannukset nouse jos 100 kiloa rypsiä korvaa ohralla, nehän vain laskee

Laittaa lunta, sehän on ilmaista 

Tekniikkaa lisäämällä voi korvata osan puuttuvasta järjestä. Näin se menee joka asiassa

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.10.16 - klo:13:06

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.10.16 - klo:07:48

Lainaus käyttäjältä: Becka - 23.10.16 - klo:22:26

Lainaus käyttäjältä: +200 - 23.10.16 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Becka - 23.10.16 - klo:10:10

Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.

Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.

Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.

SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.

Eli itte pidän noita suht luotettavina.

Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.

Se ero näissä on, että ihmiskäyttöisessä koneessa ihminen osaa ajaessaan korjata koneen sekoiluja. Avataan luukkua, muutetaan nopeutta, sujetaan luukkua ja ryskytetään jotain ees`taas... Noita ei mielletä vioiksi. Automaatti on tuollaisille tunnoton ja "vika" paljastuu välittömästi. Siks automaateissa sekoitusajat ja rehujen tasalaatuisuus ovat suuremmassa arvossa.

Niin ja jos ihminen kirjoittaa automaatiin esim. 1000kg rypsiä 100kg sijaan, niin se on automaatin vika, mutta jos siihen super teho fendtillä hinattavann 100000€ hinattavaan apemyllyyn menee vahingossa 1kg ylimääräistä, niin se on ihmisen mitta virhe.

Ongelma on se, että apevaunut usein täytetään siihen määrättyyn ja laskettuun loppupainoon. Sitä isäntä valvoo ja kun se paino on oikein, niin rehu yleensä loppuu haluttuun aikaan.. Mutta kun homma tehdään niin, että jos vaikka rypsiä menikin vahingossa 150 kiloa liian vähän, niin se """korjataan""" lisäämällä 150 kiloa lisää seuraavaa jaetta. Usein siis viljaa  Tai loppupaino tasataan viimeisellä jakeella, mikä se kulloinkin sattuu olemaan.

Paino täsmää, mutta lehmä saa kilon liian vähän valkuaista ja 600 grammaa liikaa tärkkelystä päivässä. Se seuraavana päivänä jotenkin toisin. Automaatti ei tee näitä virheitä. Eikä tietysti huolellinen ihminenkään. Varmaan 80% apetiloista sählää tässä 5-20% joka päivä -> kustannukset nousevat ja maitotuotos alenee.

Tuommoisten on parempi varmasti laittaakin se automaattinen ruokintasysteemi niin ei tule niin paljoa omia mokia... Kyllähän siihen apevaunun vaakaankin saa ohjelmoitua tarvittavat kilomäärät jos haluaa. Ite en oo käyttäny tuota ominaisuutta kun mulla on sen verran aikaa odotella kun pystysiiloista tulee valkuainen ja jauhettu vilja. Enemmän oon ollut ihmeissäni kun on isoja tiloja joilla on säilis paaleissa ja niitä ei ole merkitty tai eritelty millään lailla kasoihin. Mistä ihmeestä voi tietää mitä silloin syöttää???

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 25.10.16 - klo:11:19

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.10.16 - klo:13:06

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.10.16 - klo:07:48

Lainaus käyttäjältä: Becka - 23.10.16 - klo:22:26

Lainaus käyttäjältä: +200 - 23.10.16 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Becka - 23.10.16 - klo:10:10

Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.

Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.

Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.

SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.

Eli itte pidän noita suht luotettavina.

Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.

Se ero näissä on, että ihmiskäyttöisessä koneessa ihminen osaa ajaessaan korjata koneen sekoiluja. Avataan luukkua, muutetaan nopeutta, sujetaan luukkua ja ryskytetään jotain ees`taas... Noita ei mielletä vioiksi. Automaatti on tuollaisille tunnoton ja "vika" paljastuu välittömästi. Siks automaateissa sekoitusajat ja rehujen tasalaatuisuus ovat suuremmassa arvossa.

Niin ja jos ihminen kirjoittaa automaatiin esim. 1000kg rypsiä 100kg sijaan, niin se on automaatin vika, mutta jos siihen super teho fendtillä hinattavann 100000€ hinattavaan apemyllyyn menee vahingossa 1kg ylimääräistä, niin se on ihmisen mitta virhe.

Ongelma on se, että apevaunut usein täytetään siihen määrättyyn ja laskettuun loppupainoon. Sitä isäntä valvoo ja kun se paino on oikein, niin rehu yleensä loppuu haluttuun aikaan.. Mutta kun homma tehdään niin, että jos vaikka rypsiä menikin vahingossa 150 kiloa liian vähän, niin se """korjataan""" lisäämällä 150 kiloa lisää seuraavaa jaetta. Usein siis viljaa  Tai loppupaino tasataan viimeisellä jakeella, mikä se kulloinkin sattuu olemaan.

Paino täsmää, mutta lehmä saa kilon liian vähän valkuaista ja 600 grammaa liikaa tärkkelystä päivässä. Se seuraavana päivänä jotenkin toisin. Automaatti ei tee näitä virheitä. Eikä tietysti huolellinen ihminenkään. Varmaan 80% apetiloista sählää tässä 5-20% joka päivä -> kustannukset nousevat ja maitotuotos alenee.

Tuommoisten on parempi varmasti laittaakin se automaattinen ruokintasysteemi niin ei tule niin paljoa omia mokia... Kyllähän siihen apevaunun vaakaankin saa ohjelmoitua tarvittavat kilomäärät jos haluaa. Ite en oo käyttäny tuota ominaisuutta kun mulla on sen verran aikaa odotella kun pystysiiloista tulee valkuainen ja jauhettu vilja. Enemmän oon ollut ihmeissäni kun on isoja tiloja joilla on säilis paaleissa ja niitä ei ole merkitty tai eritelty millään lailla kasoihin. Mistä ihmeestä voi tietää mitä silloin syöttää???

Tätä hämmästelen itsekin.

Mielenkiintoista että Nettikoneen apevaunut on pääsääntöisesti noin6 v vanhoja. Ei vanhempia. Kauanko traktorivetoinen vaunu kestää? Tästä voisi tulkita että jos vaunu on uudempaan vaihdettu 6 v iässä niin on se konemyyjälle ainakin hyvä. Niihinkään tarvitaan yleensä veturikin.

Riippuen apevaunusta, kokoluokasta ja sitä mitä vaunulla sekoitetaan pitäis kestää ainakin kymmeniä milj. kiloja. Aika harvemmin on apevaunun tuhoksi. Väärä käyttö (kauha, paalipihti yms. apevaunussa), huoltamattomuus ja yleinen huolimattomuus käy pahemmin apevaunun kunnon päälle. Samalla tavalla noissa kiinteissä apevaunuissakin on kuluvia paikkoja... Adamilla on naapurissa velhon vaakaruuvivaunu jolla on veivattu evästä jo melkoinen määrä.