Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Paile - 22.10.16 - klo:06:09
-
Aihetta on täällä jo jonkin verran käsitelty, mutta kyselisin vielä. Meillä läpi ajettava 3,0m leveä ruokintapöytä. Molemmin puolin syöjiä. Onko tuhoon tuomittu ajatus apevaunulla jakaa? Pystyruuvi, taka oikea/vasen purku? Paalirehua syötetään.
-
Ei se täysin toivoton idea ole.
-
eikös elikot opi väistämään aikas hyvin noissakin..? aikasemminkin kapeaa ruokittu...
-
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
-
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
Voi sinne laittaa ohjurit.
Ongelma on se, että pöydän täytyy olla täysin tyhjä kun jakaa uutta. Hirveä siivoaminen tuossa on. Ja sitten kun jakaa 2 päivän annoksen kerralla niin haaskaantuu paljon.
-
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
Voi sinne laittaa ohjurit.
Ongelma on se, että pöydän täytyy olla täysin tyhjä kun jakaa uutta. Hirveä siivoaminen tuossa on. Ja sitten kun jakaa 2 päivän annoksen kerralla niin haaskaantuu paljon.
Pyrkisin automatisoimaan tuon ruokinnan. Jollain Avantilla työntää silloin Tällöin tyhjäksi.
-
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
Voi sinne laittaa ohjurit.
Ongelma on se, että pöydän täytyy olla täysin tyhjä kun jakaa uutta. Hirveä siivoaminen tuossa on. Ja sitten kun jakaa 2 päivän annoksen kerralla niin haaskaantuu paljon.
Pyrkisin automatisoimaan tuon ruokinnan. Jollain Avantilla työntää silloin Tällöin tyhjäksi.
Kiinteä pytty ja mattoruokkija. Vaatii kyl enemmmän rahaa, kun se pytty vaatii lämpimän tilan.
Täs on nyt varmaan se idea, että jostain voisi nyt ostaa halvalla jonkun vaunun, ja sitä pyritään väkisin sovittamaan navettaan
-
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
Voi sinne laittaa ohjurit.
Ongelma on se, että pöydän täytyy olla täysin tyhjä kun jakaa uutta. Hirveä siivoaminen tuossa on. Ja sitten kun jakaa 2 päivän annoksen kerralla niin haaskaantuu paljon.
Pyrkisin automatisoimaan tuon ruokinnan. Jollain Avantilla työntää silloin Tällöin tyhjäksi.
Laittaa siihen apevaunuun lakasinlakasinkoneen eteen ;)
-
Täs on nyt varmaan se idea, että jostain voisi nyt ostaa halvalla jonkun vaunun, ja sitä pyritään väkisin sovittamaan navettaan
Tulee mieleen miten ehkä 15 vuotta sitten vanhaan parsinavettaan asennettiin vintille 1-ruuuvinen apevaunu joka viritettiin sähköllä toimivaksi, ja alas kaukosäädin jolla siitä pyöritettiin käytännössä pelkkää säilistä alla odottavan avantin rehunjakokauhaan (jota kavennettiin jotta jotenkin mahtuisi navettaan). Se navetta oli loppujen lopuksi kuitenkin liian ahdas ja hommasta luovuttiin parin kuukauden jälkeen, mutta aika paljon aikaa, vaivaa ja rahaakin siihen taisi mennä.
Paljon myöhemmin samaan avantiin ostettiin aika halpa rehupihti jolla saatiin käsin tehtävä rehun siirtely puolitettua paljon näppärämmin. :)
-
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
Voi sinne laittaa ohjurit.
Ongelma on se, että pöydän täytyy olla täysin tyhjä kun jakaa uutta. Hirveä siivoaminen tuossa on. Ja sitten kun jakaa 2 päivän annoksen kerralla niin haaskaantuu paljon.
Pyrkisin automatisoimaan tuon ruokinnan. Jollain Avantilla työntää silloin Tällöin tyhjäksi.
Kiinteä pytty ja mattoruokkija. Vaatii kyl enemmmän rahaa, kun se pytty vaatii lämpimän tilan.
Täs on nyt varmaan se idea, että jostain voisi nyt ostaa halvalla jonkun vaunun, ja sitä pyritään väkisin sovittamaan navettaan
Se on laskettu että sähkö sekoitin tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi kuin traktori vetoinen.
-
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
Voi sinne laittaa ohjurit.
Ongelma on se, että pöydän täytyy olla täysin tyhjä kun jakaa uutta. Hirveä siivoaminen tuossa on. Ja sitten kun jakaa 2 päivän annoksen kerralla niin haaskaantuu paljon.
Pyrkisin automatisoimaan tuon ruokinnan. Jollain Avantilla työntää silloin Tällöin tyhjäksi.
Kiinteä pytty ja mattoruokkija. Vaatii kyl enemmmän rahaa, kun se pytty vaatii lämpimän tilan.
Täs on nyt varmaan se idea, että jostain voisi nyt ostaa halvalla jonkun vaunun, ja sitä pyritään väkisin sovittamaan navettaan
Se on laskettu että sähkö sekoitin tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi kuin traktori vetoinen.
Joo, varmaan puolta halvempi eikä tarvita kuin 1 traktori
-
Mä laittaisin mattoruokkijan ja sähkösekoittimen.
On myös sellainen navetta missä sähköapevaunu vintille asennettuna, jonne rehut ja viljat menee ruuveilla + elevaattoreilla (harvestore), ja tyhjennys on alaspäin ketjuruokkijalle.
-
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
Voi sinne laittaa ohjurit.
Ongelma on se, että pöydän täytyy olla täysin tyhjä kun jakaa uutta. Hirveä siivoaminen tuossa on. Ja sitten kun jakaa 2 päivän annoksen kerralla niin haaskaantuu paljon.
Siis pilaantumisen vuoksi hävikkiä paljon vai mitä meinasit? Umppareiden olkipohjainen ape pysyy kyllä oikein hyvin viileillä keleillä 2-3 päivää syöntikelpoisena. Kesällä ei sitten apetta tule noille tehtyä kun ovat laitumella.
-
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
Voi sinne laittaa ohjurit.
Ongelma on se, että pöydän täytyy olla täysin tyhjä kun jakaa uutta. Hirveä siivoaminen tuossa on. Ja sitten kun jakaa 2 päivän annoksen kerralla niin haaskaantuu paljon.
Siis pilaantumisen vuoksi hävikkiä paljon vai mitä meinasit? Umppareiden olkipohjainen ape pysyy kyllä oikein hyvin viileillä keleillä 2-3 päivää syöntikelpoisena. Kesällä ei sitten apetta tule noille tehtyä kun ovat laitumella.
Ajattelin, että noin kapea pöytä ajetaan liian täyteen. Elukat repivät liikaa alleen yms. Sit kun pöytää ei kuitenkaan putsata niin apetta tallataan pöytään kiinni mätänemään. Se puhdistaminen on myös vaikeaa kun päitä on liikaa pöydällä.
Ei sa varmaan enempää pilaannu. Ei ape sitä aisti miten kapealla pöydällä se on 😅😅
Mut tekee hyvät ohjurit sen vaunun taakse ja jakaa oikean määrän -> ei ongelmia
-
Ja ai juu... kun käytössä on paalirehu, niin appeen sekoitusmäärä todennäköisesti tehdään paalijaolla. Eli määrä on joko liian pieni tai liian suuri. Jaon ajankohta muuttuu, ruokintapöytä on tyhjänä ja tuotos alenee. Ainakin virallisen mielipiteen mukaan 😅😅
-
Älä tee mitään missä ei ole alusta asti ajateltu rehun koneellista työntämistä takaisin lehmille ja huonon ulos. Matolla helppo rehuliikenne on kovin yksisuuntaista
-
Ja ai juu... kun käytössä on paalirehu, niin appeen sekoitusmäärä todennäköisesti tehdään paalijaolla. Eli määrä on joko liian pieni tai liian suuri. Jaon ajankohta muuttuu, ruokintapöytä on tyhjänä ja tuotos alenee. Ainakin virallisen mielipiteen mukaan 😅😅
Osaatko kertoa mihin perustuu tää nykyinen malli, että rehua pitää jakaa lisää ennen kuin pöytä on tyhjä?
Joillain tiloilla (aika monella) kun on sellainen tapa että ihan hyvää apetta pusketaan tunkiolle jotain tyyliin 10% kokonaismäärästä.
-
Älä tee mitään missä ei ole alusta asti ajateltu rehun koneellista työntämistä takaisin lehmille ja huonon ulos. Matolla helppo rehuliikenne on kovin yksisuuntaista
Neljä vuotta alkaa tulla täyteen niin että yli 90% reilu 200 naudan karjasta on syötetty kouruihin joita ei saa tyhjennettyä koneellisesti. Ei voi valittaa tuotostasoa tai hävikkiä tai työmäärää. Luultavasti leveälle pöydälle kyllä jakaisi appeen nopeammin. Eli appeen saanti visiirikouruun on enemmän se ongelma, ei sen pois saanti.
-
Ja ai juu... kun käytössä on paalirehu, niin appeen sekoitusmäärä todennäköisesti tehdään paalijaolla. Eli määrä on joko liian pieni tai liian suuri. Jaon ajankohta muuttuu, ruokintapöytä on tyhjänä ja tuotos alenee. Ainakin virallisen mielipiteen mukaan 😅😅
Osaatko kertoa mihin perustuu tää nykyinen malli, että rehua pitää jakaa lisää ennen kuin pöytä on tyhjä?
Joillain tiloilla (aika monella) kun on sellainen tapa että ihan hyvää apetta pusketaan tunkiolle jotain tyyliin 10% kokonaismäärästä.
Minä en tiedä mistä se oppi on peräisin. Lisäähän se syöntiä ja joskus jopa tuotosta. Laki määrää myös asiasta ahtaissa navetoissa.
Itse en tajua miksi 10% rehusta ajetaan tunkiolle, tai siis miksi säästetään jostain ja silti hukataan 10% rehuista..
-
Ja ai juu... kun käytössä on paalirehu, niin appeen sekoitusmäärä todennäköisesti tehdään paalijaolla. Eli määrä on joko liian pieni tai liian suuri. Jaon ajankohta muuttuu, ruokintapöytä on tyhjänä ja tuotos alenee. Ainakin virallisen mielipiteen mukaan 😅😅
Oman täysin subjektiivisen kokemuksen mukaan tuotos kyllä nousi kun tehtiin vanhaan navettaan ape lypsäville erillisruokinnan sijaan ilman mitään siirtymäaikoja... Ei se ole mikään iso ongelma tuon paalirehun kanssa pelaaminen. Ei sitä uutta apetta ole pakko olla just samalla kellonlyömällä lehmien edessä. Pääasia että sitä hyvää evästä on tarjolla lehmille.
Editttiä sen verran että meillä on vanhassa navetassa ruokintapöytä alle kolme metriä ja ovet vielä kapeammalla. Peruuttaminen on aika haasteellista...
-
Ja ai juu... kun käytössä on paalirehu, niin appeen sekoitusmäärä todennäköisesti tehdään paalijaolla. Eli määrä on joko liian pieni tai liian suuri. Jaon ajankohta muuttuu, ruokintapöytä on tyhjänä ja tuotos alenee. Ainakin virallisen mielipiteen mukaan 😅😅
Osaatko kertoa mihin perustuu tää nykyinen malli, että rehua pitää jakaa lisää ennen kuin pöytä on tyhjä?
Joillain tiloilla (aika monella) kun on sellainen tapa että ihan hyvää apetta pusketaan tunkiolle jotain tyyliin 10% kokonaismäärästä.
Minä en tiedä mistä se oppi on peräisin. Lisäähän se syöntiä ja joskus jopa tuotosta. Laki määrää myös asiasta ahtaissa navetoissa.
Itse en tajua miksi 10% rehusta ajetaan tunkiolle, tai siis miksi säästetään jostain ja silti hukataan 10% rehuista..
Joskus oli Maito ja Me lehdessä ohje että pöytä ei saisi olla milloinkaan tyhjä ja rehua pitäisi jäädä 10% yli. Pöytä pitäisi kuulema kerran päivässä tyhjentää.
-
Ja ai juu... kun käytössä on paalirehu, niin appeen sekoitusmäärä todennäköisesti tehdään paalijaolla. Eli määrä on joko liian pieni tai liian suuri. Jaon ajankohta muuttuu, ruokintapöytä on tyhjänä ja tuotos alenee. Ainakin virallisen mielipiteen mukaan 😅😅
Osaatko kertoa mihin perustuu tää nykyinen malli, että rehua pitää jakaa lisää ennen kuin pöytä on tyhjä?
Joillain tiloilla (aika monella) kun on sellainen tapa että ihan hyvää apetta pusketaan tunkiolle jotain tyyliin 10% kokonaismäärästä.
Minä en tiedä mistä se oppi on peräisin. Lisäähän se syöntiä ja joskus jopa tuotosta. Laki määrää myös asiasta ahtaissa navetoissa.
Itse en tajua miksi 10% rehusta ajetaan tunkiolle, tai siis miksi säästetään jostain ja silti hukataan 10% rehuista..
Joskus oli Maito ja Me lehdessä ohje että pöytä ei saisi olla milloinkaan tyhjä ja rehua pitäisi jäädä 10% yli. Pöytä pitäisi kuulema kerran päivässä tyhjentää.
Autoomaattiruokinnoissa pöytä tyhjenee 8-12 kertaa päivässä kun lehmille syötetään täsmälleen oikea määrä rehua. Ruokintakustannus 10% pienempi ja maitotuotos sama tai yleensä suurempi.
-
Ja ai juu... kun käytössä on paalirehu, niin appeen sekoitusmäärä todennäköisesti tehdään paalijaolla. Eli määrä on joko liian pieni tai liian suuri. Jaon ajankohta muuttuu, ruokintapöytä on tyhjänä ja tuotos alenee. Ainakin virallisen mielipiteen mukaan 😅😅
Osaatko kertoa mihin perustuu tää nykyinen malli, että rehua pitää jakaa lisää ennen kuin pöytä on tyhjä?
Joillain tiloilla (aika monella) kun on sellainen tapa että ihan hyvää apetta pusketaan tunkiolle jotain tyyliin 10% kokonaismäärästä.
Minä en tiedä mistä se oppi on peräisin. Lisäähän se syöntiä ja joskus jopa tuotosta. Laki määrää myös asiasta ahtaissa navetoissa.
Itse en tajua miksi 10% rehusta ajetaan tunkiolle, tai siis miksi säästetään jostain ja silti hukataan 10% rehuista..
Joskus oli Maito ja Me lehdessä ohje että pöytä ei saisi olla milloinkaan tyhjä ja rehua pitäisi jäädä 10% yli. Pöytä pitäisi kuulema kerran päivässä tyhjentää.
Autoomaattiruokinnoissa pöytä tyhjenee 8-12 kertaa päivässä kun lehmille syötetään täsmälleen oikea määrä rehua. Ruokintakustannus 10% pienempi ja maitotuotos sama tai yleensä suurempi.
Muistaakseni kahden robon yksikössä viikon on ollut yli 3000 litraa päivässä maitoa per robo. 4 rivinen, ohjatulla liikenteellä oleva vms navetta automaatiruokinnalla kioskeilla höystettynä.
-
Autoomaattiruokinnoissa pöytä tyhjenee 8-12 kertaa päivässä kun lehmille syötetään täsmälleen oikea määrä rehua. Ruokintakustannus 10% pienempi ja maitotuotos sama tai yleensä suurempi.
Mun mielestä ainakin robottitiloilla sen pitäis mennä just noin. Eikä yli 3 rivistä.
10 % on kuitenkin aika paljon hehtaareita isossa navetassa.
-
Olkoon ruokintapöytä leveä tai kapea sen paikka on ulkoseinällä, kapea ruokintapöytä
keskellä navettaa on katastrofi. Menkääpä sinne ruokintapöydälle kyykylleen samaan
aikaan kun molemmilla puolin on syöjiä täysi. On muuten happi vähänä !
Menkääpä sinä hetkenä kun ketään ei ole pöydässä syömässä sinne kontilleen, varovasti
ettei ilimaa raskaammat kaasut tainnuta. Kenen mielestä kapea pöytä tai ruokintapöytä
keskellä navettaa on hieno ratkaisu ?
Piirtäkää päädystä katsoen navetta paperille, harjalta poisto ja seinistä korvausilma.
Viileä ilma etenee kohti navetan keskilinjaa molemmilta puolin ja eläimistä lämmennyt
nousee kohti harjaa ja ulos. Se pieni määrä ilmaa mikä matalalla kulkeutuu navetan
keskilinjalle on jo likaantunut ilmaa raskaammista lantakaasuista, huuhdellen ritilän pintaa
tai/ritilän/lantakäytävän pinnalla olevaa ammoniakkia ja kosteaa korkean hiilidioksidi pitoisuuden
raskasta ilmaa. Tämä huuhtelee ja pilaa syötössä olevan rehun nopeasti ja paikka mihin
lehmän pitäisi tulla mieluusti syömään on huonoin ilma koko navetassa, lisäksi lehmät
puhaltelevat päin lajikumppaneita ei enää niin raikasta ilmaa.
Tuntuuko vielä hyvältä idealta ruokinta keskiosassa navettaa ?
Ruokintapöydän paikka on ulkosivulla seinustalla, tuloilma-aukkojen alla. Juuri siinä kohtaa
virtaa puhdas ilma laskeutuen viileänä lähelle lattiaa, pitäen happipitoisuuden korkeana
ja rehun viileän raikkaana.
Tämän takia valitsin "Feedwall" ruokintasysteemin, suomennuttuna visiiriruokinta ja junttien
ymmärrettäväksi käännettyna RÄYSTÄSTIPUSTA RUOKINTA
Meleko ylivoimasta 8)
-
Olkoon ruokintapöytä leveä tai kapea sen paikka on ulkoseinällä, kapea ruokintapöytä
keskellä navettaa on katastrofi. Menkääpä sinne ruokintapöydälle kyykylleen samaan
aikaan kun molemmilla puolin on syöjiä täysi. On muuten happi vähänä !
Menkääpä sinä hetkenä kun ketään ei ole pöydässä syömässä sinne kontilleen, varovasti
ettei ilimaa raskaammat kaasut tainnuta. Kenen mielestä kapea pöytä tai ruokintapöytä
keskellä navettaa on hieno ratkaisu ?
Piirtäkää päädystä katsoen navetta paperille, harjalta poisto ja seinistä korvausilma.
Viileä ilma etenee kohti navetan keskilinjaa molemmilta puolin ja eläimistä lämmennyt
nousee kohti harjaa ja ulos. Se pieni määrä ilmaa mikä matalalla kulkeutuu navetan
keskilinjalle on jo likaantunut ilmaa raskaammista lantakaasuista, huuhdellen ritilän pintaa
tai/ritilän/lantakäytävän pinnalla olevaa ammoniakkia ja kosteaa korkean hiilidioksidi pitoisuuden
raskasta ilmaa. Tämä huuhtelee ja pilaa syötössä olevan rehun nopeasti ja paikka mihin
lehmän pitäisi tulla mieluusti syömään on huonoin ilma koko navetassa, lisäksi lehmät
puhaltelevat päin lajikumppaneita ei enää niin raikasta ilmaa.
Tuntuuko vielä hyvältä idealta ruokinta keskiosassa navettaa ?
Ruokintapöydän paikka on ulkosivulla seinustalla, tuloilma-aukkojen alla. Juuri siinä kohtaa
virtaa puhdas ilma laskeutuen viileänä lähelle lattiaa, pitäen happipitoisuuden korkeana
ja rehun viileän raikkaana.
Tämän takia valitsin "Feedwall" ruokintasysteemin, suomennuttuna visiiriruokinta ja junttien
ymmärrettäväksi käännettyna RÄYSTÄSTIPUSTA RUOKINTA
Meleko ylivoimasta 8)
Tossa jo tulikin se miksi jo kannattaa visiirit unohtaa. Ojalan tauti vielä tarttuu!
-
Tossa jo tulikin se miksi jo kannattaa visiirit unohtaa. Ojalan tauti vielä tarttuu!
Minulla on Ojalan kanssa yhteistä visiiriruokinta, robottilypsy ja usko siihen että Valio on aika hyvä firma ja hyvä idea sen omistajilta. Noin muuten löytyy kyllä aiheita joista olla eri mieltä. :)
-
ja vielä.. onko oikiasti olemas luotettavaa ja toimivaa automaattiruokintaa?
tuos vain parillakin tutulla torettu että valvottavia ne pakkaa kuitenki olla jos meinaa että homma toimii oikiasti..
tuo mattohärpäkkeen plussa on juuriki helposti ja nopeasti tehtävä jako useasti päiväs mutta ei se tarkoota että se on vain se yks ja ainua oikia tapa kun otetaan se luotettavuus ja korvattavuus huomioon.. ja kyllä, kaikki koneet hajuaa joskus..
tuotoksen nousu mattoruokinnalla perustuu juuriki siihen jakokertoihin joka lisää liikkuvuutta ja samalla syöntiä..
onkos kellää kiskoruokkijaa appeelle vastaavahan tarkootuksehe? kuinkas näiren luotettavuus ja toimintakyky eri olosuhteis?
-
ja vielä.. onko oikiasti olemas luotettavaa ja toimivaa automaattiruokintaa?
tuos vain parillakin tutulla torettu että valvottavia ne pakkaa kuitenki olla jos meinaa että homma toimii oikiasti..
tuo mattohärpäkkeen plussa on juuriki helposti ja nopeasti tehtävä jako useasti päiväs mutta ei se tarkoota että se on vain se yks ja ainua oikia tapa kun otetaan se luotettavuus ja korvattavuus huomioon.. ja kyllä, kaikki koneet hajuaa joskus..
tuotoksen nousu mattoruokinnalla perustuu juuriki siihen jakokertoihin joka lisää liikkuvuutta ja samalla syöntiä..
onkos kellää kiskoruokkijaa appeelle vastaavahan tarkootuksehe? kuinkas näiren luotettavuus ja toimintakyky eri olosuhteis?
Yllättävän toimintavarma tuo mattohässäkkä on ollu..
-
varmaha riippuu palio navetan ilimasto olosuhteista..
mitä on menny ja millä aikataululla saatu kuntoho?
-
Joku maton hajoamisen pelko nyt on aivan naurettavaa.
Aivan varmasti jokainen kone hajoaa joskus, myös se apevaunu. Toki kottikärryt ja talikko on aika varmoja kun pitää molempia vähintään 2 kappaletta varalla.
Ei se rasva ja pari varalaakeria hyllyssä kovin paljon taloutta rasita.
-
varmaha riippuu palio navetan ilimasto olosuhteista..
mitä on menny ja millä aikataululla saatu kuntoho?
5vuotta ollu mulla käytös tollaisenaan.Ja pisin jakokatko ollu 6tuntia.Ja silloinki vika oli sekon sähköapevaunus.
Itte matos ei ole ollu kuin jotain auran vaijerin uusimisia.
-
Joku maton hajoamisen pelko nyt on aivan naurettavaa.
Aivan varmasti jokainen kone hajoaa joskus, myös se apevaunu. Toki kottikärryt ja talikko on aika varmoja kun pitää molempia vähintään 2 kappaletta varalla.
Ei se rasva ja pari varalaakeria hyllyssä kovin paljon taloutta rasita.
Apevaunun saa jostain aina käyttövalmiina lainaan, mutta kiinteät systeemit täytyy korjata toimintakuntoon.
-
Joku maton hajoamisen pelko nyt on aivan naurettavaa.
Aivan varmasti jokainen kone hajoaa joskus, myös se apevaunu. Toki kottikärryt ja talikko on aika varmoja kun pitää molempia vähintään 2 kappaletta varalla.
Ei se rasva ja pari varalaakeria hyllyssä kovin paljon taloutta rasita.
Apevaunun saa jostain aina käyttövalmiina lainaan, mutta kiinteät systeemit täytyy korjata toimintakuntoon.
Eipä tuo kiinteilläkään ongelma ole.Jos sellainen tilanne tulee,niin avantilla ny jakaa paripäivää appeet.
-
Joku maton hajoamisen pelko nyt on aivan naurettavaa.
Aivan varmasti jokainen kone hajoaa joskus, myös se apevaunu. Toki kottikärryt ja talikko on aika varmoja kun pitää molempia vähintään 2 kappaletta varalla.
Ei se rasva ja pari varalaakeria hyllyssä kovin paljon taloutta rasita.
Apevaunun saa jostain aina käyttövalmiina lainaan, mutta kiinteät systeemit täytyy korjata toimintakuntoon.
Joo ootas, lähin apevaunu ei ole ainakaan alle 50km päässä.
Samassa ajassa hakee kaupungilta hihnan tai laakerin. Ja se päivä tai pari mikä voisi mennä hoituu kyllä sillä avantillakin kuten nusplus sanoi.
-
Ihan oikeesti se iliman kierto navetassa, niinhä se menee :-O
Keskellä navettaa ilima huonointa ja reunoilla parasta :-)
Vastakkain 1,5m leveellä kujalla puhaltelevat vastakkain lehmät ja
iliman virtaus tuo ammoniakkista ilimaa perseen takaa :-O
Siis miksi kukaan MUU ei asiaa ymmärrä tai tunnusta :-O
TYHmiäkö ovat vaiko ymmärtämättömiä muut suunniottelijat ;-)
Tanskalaiselle navettagurulle selitin ja voi HÄMMÄSTUÝS kun hän tajusi :-O
Maailma muuttuu ja visiiri voittaa 8-)
-
Ihan oikeesti se iliman kierto navetassa, niinhä se menee :-O
Keskellä navettaa ilima huonointa ja reunoilla parasta :-)
Vastakkain 1,5m leveellä kujalla puhaltelevat vastakkain lehmät ja
iliman virtaus tuo ammoniakkista ilimaa perseen takaa :-O
Siis miksi kukaan MUU ei asiaa ymmärrä tai tunnusta :-O
TYHmiäkö ovat vaiko ymmärtämättömiä muut suunniottelijat ;-)
Tanskalaiselle navettagurulle selitin ja voi HÄMMÄSTUÝS kun hän tajusi :-O
Maailma muuttuu ja visiiri voittaa 8-)
Varmasti jos puoli päivää on pöytä tyhjä. Maailman sivu on ollut kapeita keskipöytä navetoita ja ei ole lehmät kuolleet lanta kaasuun vaikka ovat vielä mataliakin.
-
Ja ai juu... kun käytössä on paalirehu, niin appeen sekoitusmäärä todennäköisesti tehdään paalijaolla. Eli määrä on joko liian pieni tai liian suuri. Jaon ajankohta muuttuu, ruokintapöytä on tyhjänä ja tuotos alenee. Ainakin virallisen mielipiteen mukaan 😅😅
Tavallisesti kyllä oppii ottamaan huomioon tuon paalien koon muuttumisen ihan erillisruokinnassakin.Rehun muuttuminen onkin sitten vaikeampaa.
-
Ja ai juu... kun käytössä on paalirehu, niin appeen sekoitusmäärä todennäköisesti tehdään paalijaolla. Eli määrä on joko liian pieni tai liian suuri. Jaon ajankohta muuttuu, ruokintapöytä on tyhjänä ja tuotos alenee. Ainakin virallisen mielipiteen mukaan 😅😅
Tavallisesti kyllä oppii ottamaan huomioon tuon paalien koon muuttumisen ihan erillisruokinnassakin.Rehun muuttuminen onkin sitten vaikeampaa.
Onkohan se rehu kakku kilolleen aina saman painoinen.
-
Ja ai juu... kun käytössä on paalirehu, niin appeen sekoitusmäärä todennäköisesti tehdään paalijaolla. Eli määrä on joko liian pieni tai liian suuri. Jaon ajankohta muuttuu, ruokintapöytä on tyhjänä ja tuotos alenee. Ainakin virallisen mielipiteen mukaan 😅😅
Tavallisesti kyllä oppii ottamaan huomioon tuon paalien koon muuttumisen ihan erillisruokinnassakin.Rehun muuttuminen onkin sitten vaikeampaa.
Mut se korjaaminen tässä aloittajan systeemissä on vaan niin vaikeaa. Ape saattaa jonain päivänä kadota puolta nopeammin. Samoin nuo rehujen muutokset tietty.
Oppiihan tuon, ja pakko onkin oppia..
-
ja vielä.. onko oikiasti olemas luotettavaa ja toimivaa automaattiruokintaa?
tuos vain parillakin tutulla torettu että valvottavia ne pakkaa kuitenki olla jos meinaa että homma toimii oikiasti..
tuo mattohärpäkkeen plussa on juuriki helposti ja nopeasti tehtävä jako useasti päiväs mutta ei se tarkoota että se on vain se yks ja ainua oikia tapa kun otetaan se luotettavuus ja korvattavuus huomioon.. ja kyllä, kaikki koneet hajuaa joskus..
tuotoksen nousu mattoruokinnalla perustuu juuriki siihen jakokertoihin joka lisää liikkuvuutta ja samalla syöntiä..
onkos kellää kiskoruokkijaa appeelle vastaavahan tarkootuksehe? kuinkas näiren luotettavuus ja toimintakyky eri olosuhteis?
Kyllä kiskoruokkijat karkearehuille on tuhoon tuomittu tie... Monta konetta on kannettu navetasta pihalle.
-
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
-
ja vielä.. onko oikiasti olemas luotettavaa ja toimivaa automaattiruokintaa?
tuos vain parillakin tutulla torettu että valvottavia ne pakkaa kuitenki olla jos meinaa että homma toimii oikiasti..
tuo mattohärpäkkeen plussa on juuriki helposti ja nopeasti tehtävä jako useasti päiväs mutta ei se tarkoota että se on vain se yks ja ainua oikia tapa kun otetaan se luotettavuus ja korvattavuus huomioon.. ja kyllä, kaikki koneet hajuaa joskus..
tuotoksen nousu mattoruokinnalla perustuu juuriki siihen jakokertoihin joka lisää liikkuvuutta ja samalla syöntiä..
onkos kellää kiskoruokkijaa appeelle vastaavahan tarkootuksehe? kuinkas näiren luotettavuus ja toimintakyky eri olosuhteis?
Kyllä kiskoruokkijat karkearehuille on tuhoon tuomittu tie... Monta konetta on kannettu navetasta pihalle.
Lyhyellä silpulla toimivat 20-30 miljoonaa kiloa... eli tuplat hinattavaan halpamalliin verrattuna
-
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.
Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.
SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.
Eli itte pidän noita suht luotettavina.
-
[
Apevaunun saa jostain aina käyttövalmiina lainaan, mutta kiinteät systeemit täytyy korjata toimintakuntoon.
Joo ootas, lähin apevaunu ei ole ainakaan alle 50km päässä.
Samassa ajassa hakee kaupungilta hihnan tai laakerin. Ja se päivä tai pari mikä voisi mennä hoituu kyllä sillä avantillakin kuten nusplus sanoi.
Täs ei oo ku 40 km lähimpään apevaunuun. Kerran on ollu lainassa kun tuo kiinteä apesekoitin sanoi työsuhteensa irti. Laakasiiloon tehtiin parinpäivän ape ja siitä etukuormaajalla pöydälle.
-
Suht vähän on toimimattomuuden nähden automaatti ruokkioita myynnissä nettikoneessa käytettynä.
-
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
Auran vaijeri tosiaan kestää pari vuotta kerrallaan. Enemmän jos muistaa kiristellä sopivasti vähän väliä. Varavaijeri hyvä pitää varastossa, vaihto onneksi on helppoa kunhan on pari käsiparia tekemässä.
Matto on katkennut muutaman kerran 15 vuodessa, mutta pääsyy huonosti tehty liitos. Parempi olla plan B ruokintaan, jotta ehtii odottamaan osaavan asentajan ja oikeiden osien tuloa paikalle.
Kulmavaihde voi hajota jos maton unohtaa päälle yöksi. Vika ei silloin kyllä ole laitteissa.
Auran mattoa vastaan olevan kumin vaihdoin kerran.
15 vuodessa koko Valmetalin mattoruokkija oli kyllä täysin valmis. Joka paikka aivan ruosteessa ja matto rispaantunut. Vaihdoin uuteen samanlaiseen kun oli asennettuna puolta halvempi kuin muut kysymäni merkit.
-
Älä tee mitään missä ei ole alusta asti ajateltu rehun koneellista työntämistä takaisin lehmille ja huonon ulos. Matolla helppo rehuliikenne on kovin yksisuuntaista
Neljä vuotta alkaa tulla täyteen niin että yli 90% reilu 200 naudan karjasta on syötetty kouruihin joita ei saa tyhjennettyä koneellisesti. Ei voi valittaa tuotostasoa tai hävikkiä tai työmäärää. Luultavasti leveälle pöydälle kyllä jakaisi appeen nopeammin. Eli appeen saanti visiirikouruun on enemmän se ongelma, ei sen pois saanti.
Itsellä ei ole apetta vaan erillisruokinta. Täysin itse, tai kenen vaan yhden henkilön aina, tekemällä hävikin saisi pieneksi, mutta ei mitenkään viitsi. Siilosta tuotua tai pöydälle levitettyä rehumäärää ei punnita, vaan näppituntumalla haetaan sopiva määrä. Usein se ei sitä ole. Appeella punnitessa onnistunee paremmin - tai lehmillä enemmän kiinnostusta syödä kaikki kun lähes koko ajan jotain muutakin kuin säilörehua lähtee kielellä mukaan.
Hävikkirehua enemmän itsellä ongelmana rehun työntö takaisin. Pöytä rasittavasti reilun metrin levyinen, joten vaikka nuorkarja toisella puolella eivät lehmät ylety syömään tyhjäksi asti. Kunnon kouru olisi parempi.
-
ja vielä.. onko oikiasti olemas luotettavaa ja toimivaa automaattiruokintaa?
tuos vain parillakin tutulla torettu että valvottavia ne pakkaa kuitenki olla jos meinaa että homma toimii oikiasti..
tuo mattohärpäkkeen plussa on juuriki helposti ja nopeasti tehtävä jako useasti päiväs mutta ei se tarkoota että se on vain se yks ja ainua oikia tapa kun otetaan se luotettavuus ja korvattavuus huomioon.. ja kyllä, kaikki koneet hajuaa joskus..
tuotoksen nousu mattoruokinnalla perustuu juuriki siihen jakokertoihin joka lisää liikkuvuutta ja samalla syöntiä..
onkos kellää kiskoruokkijaa appeelle vastaavahan tarkootuksehe? kuinkas näiren luotettavuus ja toimintakyky eri olosuhteis?
Kyllä kiskoruokkijat karkearehuille on tuhoon tuomittu tie... Monta konetta on kannettu navetasta pihalle.
Lyhyellä silpulla toimivat 20-30 miljoonaa kiloa... eli tuplat hinattavaan halpamalliin verrattuna
Parissa paikassa kun tutustuttiin navetoihin isäntäväki ei tykänneet ollenkaan noista kiskoilla kulkevista vaunuista jotka jakavat säiliksen/appeen. Paljon oli ollut toimintahäiriöitä. Jos itse laittaisin jotain "automaattista" ruokintasysteemiä niin mattoruokkija apevatkaimella olis ilman muuta paras vaihtoehto omasta mielestä.
-
ja vielä.. onko oikiasti olemas luotettavaa ja toimivaa automaattiruokintaa?
tuos vain parillakin tutulla torettu että valvottavia ne pakkaa kuitenki olla jos meinaa että homma toimii oikiasti..
tuo mattohärpäkkeen plussa on juuriki helposti ja nopeasti tehtävä jako useasti päiväs mutta ei se tarkoota että se on vain se yks ja ainua oikia tapa kun otetaan se luotettavuus ja korvattavuus huomioon.. ja kyllä, kaikki koneet hajuaa joskus..
tuotoksen nousu mattoruokinnalla perustuu juuriki siihen jakokertoihin joka lisää liikkuvuutta ja samalla syöntiä..
onkos kellää kiskoruokkijaa appeelle vastaavahan tarkootuksehe? kuinkas näiren luotettavuus ja toimintakyky eri olosuhteis?
Kyllä kiskoruokkijat karkearehuille on tuhoon tuomittu tie... Monta konetta on kannettu navetasta pihalle.
Lyhyellä silpulla toimivat 20-30 miljoonaa kiloa... eli tuplat hinattavaan halpamalliin verrattuna
Parissa paikassa kun tutustuttiin navetoihin isäntäväki ei tykänneet ollenkaan noista kiskoilla kulkevista vaunuista jotka jakavat säiliksen/appeen. Paljon oli ollut toimintahäiriöitä. Jos itse laittaisin jotain "automaattista" ruokintasysteemiä niin mattoruokkija apevatkaimella olis ilman muuta paras vaihtoehto omasta mielestä.
Mulla taas pyöri ajatuksena että mullerupin mix-feeder sähkö sekottimen kaverina vois olla kova sana. Täyttöpöytä lisäksi, niin sais sotkettua eri ryhmille tarkat appeet. Sähkösekotin traktorivetosesta myllystä että voi tarvittaessa traktorilla. Varakoneeksi varmo.
-
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.
Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.
SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.
Eli itte pidän noita suht luotettavina.
Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.
-
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.
Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.
SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.
Eli itte pidän noita suht luotettavina.
Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.
Se ero näissä on, että ihmiskäyttöisessä koneessa ihminen osaa ajaessaan korjata koneen sekoiluja. Avataan luukkua, muutetaan nopeutta, sujetaan luukkua ja ryskytetään jotain ees`taas... Noita ei mielletä vioiksi. Automaatti on tuollaisille tunnoton ja "vika" paljastuu välittömästi. Siks automaateissa sekoitusajat ja rehujen tasalaatuisuus ovat suuremmassa arvossa.
-
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.
Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.
SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.
Eli itte pidän noita suht luotettavina.
Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.
Se ero näissä on, että ihmiskäyttöisessä koneessa ihminen osaa ajaessaan korjata koneen sekoiluja. Avataan luukkua, muutetaan nopeutta, sujetaan luukkua ja ryskytetään jotain ees`taas... Noita ei mielletä vioiksi. Automaatti on tuollaisille tunnoton ja "vika" paljastuu välittömästi. Siks automaateissa sekoitusajat ja rehujen tasalaatuisuus ovat suuremmassa arvossa.
Niin ja jos ihminen kirjoittaa automaatiin esim. 1000kg rypsiä 100kg sijaan, niin se on automaatin vika, mutta jos siihen super teho fendtillä hinattavann 100000€ hinattavaan apemyllyyn menee vahingossa 1kg ylimääräistä, niin se on ihmisen mitta virhe.
-
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.
Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.
SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.
Eli itte pidän noita suht luotettavina.
Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.
Se ero näissä on, että ihmiskäyttöisessä koneessa ihminen osaa ajaessaan korjata koneen sekoiluja. Avataan luukkua, muutetaan nopeutta, sujetaan luukkua ja ryskytetään jotain ees`taas... Noita ei mielletä vioiksi. Automaatti on tuollaisille tunnoton ja "vika" paljastuu välittömästi. Siks automaateissa sekoitusajat ja rehujen tasalaatuisuus ovat suuremmassa arvossa.
Niin ja jos ihminen kirjoittaa automaatiin esim. 1000kg rypsiä 100kg sijaan, niin se on automaatin vika, mutta jos siihen super teho fendtillä hinattavann 100000€ hinattavaan apemyllyyn menee vahingossa 1kg ylimääräistä, niin se on ihmisen mitta virhe.
Ongelma on se, että apevaunut usein täytetään siihen määrättyyn ja laskettuun loppupainoon. Sitä isäntä valvoo ja kun se paino on oikein, niin rehu yleensä loppuu haluttuun aikaan.. Mutta kun homma tehdään niin, että jos vaikka rypsiä menikin vahingossa 150 kiloa liian vähän, niin se """korjataan""" lisäämällä 150 kiloa lisää seuraavaa jaetta. Usein siis viljaa ;D ;D ;D Tai loppupaino tasataan viimeisellä jakeella, mikä se kulloinkin sattuu olemaan.
Paino täsmää, mutta lehmä saa kilon liian vähän valkuaista ja 600 grammaa liikaa tärkkelystä päivässä. Se seuraavana päivänä jotenkin toisin. Automaatti ei tee näitä virheitä. Eikä tietysti huolellinen ihminenkään. Varmaan 80% apetiloista sählää tässä 5-20% joka päivä -> kustannukset nousevat ja maitotuotos alenee.
-
Mikä tuohon olis sitten hyvä ratkaisu?
Kuormaajaan vaaka ja vakioasentonappi jossa tulos olisi mahdollisimman tarkka vai?
ps. Eikai ne kustannukset nouse jos 100 kiloa rypsiä korvaa ohralla, nehän vain laskee ;D
-
Mikä tuohon olis sitten hyvä ratkaisu?
Kuormaajaan vaaka ja vakioasentonappi jossa tulos olisi mahdollisimman tarkka vai?
ps. Eikai ne kustannukset nouse jos 100 kiloa rypsiä korvaa ohralla, nehän vain laskee ;D
Laittaa lunta, sehän on ilmaista ;D
Tekniikkaa lisäämällä voi korvata osan puuttuvasta järjestä. Näin se menee joka asiassa
-
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.
Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.
SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.
Eli itte pidän noita suht luotettavina.
Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.
Se ero näissä on, että ihmiskäyttöisessä koneessa ihminen osaa ajaessaan korjata koneen sekoiluja. Avataan luukkua, muutetaan nopeutta, sujetaan luukkua ja ryskytetään jotain ees`taas... Noita ei mielletä vioiksi. Automaatti on tuollaisille tunnoton ja "vika" paljastuu välittömästi. Siks automaateissa sekoitusajat ja rehujen tasalaatuisuus ovat suuremmassa arvossa.
Niin ja jos ihminen kirjoittaa automaatiin esim. 1000kg rypsiä 100kg sijaan, niin se on automaatin vika, mutta jos siihen super teho fendtillä hinattavann 100000€ hinattavaan apemyllyyn menee vahingossa 1kg ylimääräistä, niin se on ihmisen mitta virhe.
Ongelma on se, että apevaunut usein täytetään siihen määrättyyn ja laskettuun loppupainoon. Sitä isäntä valvoo ja kun se paino on oikein, niin rehu yleensä loppuu haluttuun aikaan.. Mutta kun homma tehdään niin, että jos vaikka rypsiä menikin vahingossa 150 kiloa liian vähän, niin se """korjataan""" lisäämällä 150 kiloa lisää seuraavaa jaetta. Usein siis viljaa ;D ;D ;D Tai loppupaino tasataan viimeisellä jakeella, mikä se kulloinkin sattuu olemaan.
Paino täsmää, mutta lehmä saa kilon liian vähän valkuaista ja 600 grammaa liikaa tärkkelystä päivässä. Se seuraavana päivänä jotenkin toisin. Automaatti ei tee näitä virheitä. Eikä tietysti huolellinen ihminenkään. Varmaan 80% apetiloista sählää tässä 5-20% joka päivä -> kustannukset nousevat ja maitotuotos alenee.
Tuommoisten on parempi varmasti laittaakin se automaattinen ruokintasysteemi niin ei tule niin paljoa omia mokia... Kyllähän siihen apevaunun vaakaankin saa ohjelmoitua tarvittavat kilomäärät jos haluaa. Ite en oo käyttäny tuota ominaisuutta kun mulla on sen verran aikaa odotella kun pystysiiloista tulee valkuainen ja jauhettu vilja. Enemmän oon ollut ihmeissäni kun on isoja tiloja joilla on säilis paaleissa ja niitä ei ole merkitty tai eritelty millään lailla kasoihin. Mistä ihmeestä voi tietää mitä silloin syöttää???
-
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.
Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.
SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.
Eli itte pidän noita suht luotettavina.
Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.
Se ero näissä on, että ihmiskäyttöisessä koneessa ihminen osaa ajaessaan korjata koneen sekoiluja. Avataan luukkua, muutetaan nopeutta, sujetaan luukkua ja ryskytetään jotain ees`taas... Noita ei mielletä vioiksi. Automaatti on tuollaisille tunnoton ja "vika" paljastuu välittömästi. Siks automaateissa sekoitusajat ja rehujen tasalaatuisuus ovat suuremmassa arvossa.
Niin ja jos ihminen kirjoittaa automaatiin esim. 1000kg rypsiä 100kg sijaan, niin se on automaatin vika, mutta jos siihen super teho fendtillä hinattavann 100000€ hinattavaan apemyllyyn menee vahingossa 1kg ylimääräistä, niin se on ihmisen mitta virhe.
Ongelma on se, että apevaunut usein täytetään siihen määrättyyn ja laskettuun loppupainoon. Sitä isäntä valvoo ja kun se paino on oikein, niin rehu yleensä loppuu haluttuun aikaan.. Mutta kun homma tehdään niin, että jos vaikka rypsiä menikin vahingossa 150 kiloa liian vähän, niin se """korjataan""" lisäämällä 150 kiloa lisää seuraavaa jaetta. Usein siis viljaa ;D ;D ;D Tai loppupaino tasataan viimeisellä jakeella, mikä se kulloinkin sattuu olemaan.
Paino täsmää, mutta lehmä saa kilon liian vähän valkuaista ja 600 grammaa liikaa tärkkelystä päivässä. Se seuraavana päivänä jotenkin toisin. Automaatti ei tee näitä virheitä. Eikä tietysti huolellinen ihminenkään. Varmaan 80% apetiloista sählää tässä 5-20% joka päivä -> kustannukset nousevat ja maitotuotos alenee.
Tuommoisten on parempi varmasti laittaakin se automaattinen ruokintasysteemi niin ei tule niin paljoa omia mokia... Kyllähän siihen apevaunun vaakaankin saa ohjelmoitua tarvittavat kilomäärät jos haluaa. Ite en oo käyttäny tuota ominaisuutta kun mulla on sen verran aikaa odotella kun pystysiiloista tulee valkuainen ja jauhettu vilja. Enemmän oon ollut ihmeissäni kun on isoja tiloja joilla on säilis paaleissa ja niitä ei ole merkitty tai eritelty millään lailla kasoihin. Mistä ihmeestä voi tietää mitä silloin syöttää???
Tätä hämmästelen itsekin.
-
Mielenkiintoista että Nettikoneen apevaunut on pääsääntöisesti noin6 v vanhoja. Ei vanhempia. Kauanko traktorivetoinen vaunu kestää? Tästä voisi tulkita että jos vaunu on uudempaan vaihdettu 6 v iässä niin on se konemyyjälle ainakin hyvä. Niihinkään tarvitaan yleensä veturikin.
-
Riippuen apevaunusta, kokoluokasta ja sitä mitä vaunulla sekoitetaan pitäis kestää ainakin kymmeniä milj. kiloja. Aika harvemmin on apevaunun tuhoksi. Väärä käyttö (kauha, paalipihti yms. apevaunussa), huoltamattomuus ja yleinen huolimattomuus käy pahemmin apevaunun kunnon päälle. Samalla tavalla noissa kiinteissä apevaunuissakin on kuluvia paikkoja... Adamilla on naapurissa velhon vaakaruuvivaunu jolla on veivattu evästä jo melkoinen määrä.
-
Riippuen apevaunusta, kokoluokasta ja sitä mitä vaunulla sekoitetaan pitäis kestää ainakin kymmeniä milj. kiloja. Aika harvemmin on apevaunun tuhoksi. Väärä käyttö (kauha, paalipihti yms. apevaunussa), huoltamattomuus ja yleinen huolimattomuus käy pahemmin apevaunun kunnon päälle. Samalla tavalla noissa kiinteissä apevaunuissakin on kuluvia paikkoja... Adamilla on naapurissa velhon vaakaruuvivaunu jolla on veivattu evästä jo melkoinen määrä.
Jos pystyruuvivaunussa lähtee siitä että tylsiä, kuluneita teriä ei kuulu vaihtaa, niin toki se toimii edelleen, vaikkakin vaatii 3 kertaa enemmän pyörittämistä, eli kaikkea (polttoaineesta lähtien) kuluu sen 3 kertaa enemmän. Ja vaunun elinikä lyhenee aika hyvin.
-
Mielenkiintoista että Nettikoneen apevaunut on pääsääntöisesti noin6 v vanhoja. Ei vanhempia. Kauanko traktorivetoinen vaunu kestää? Tästä voisi tulkita että jos vaunu on uudempaan vaihdettu 6 v iässä niin on se konemyyjälle ainakin hyvä. Niihinkään tarvitaan yleensä veturikin.
Tämä johtuu parista asiasta... n. 6-8 v sitten Suomessa oli iso apevaunubuumi. Nyt niitä pieneksi jääneitä vaihdetaan sattumalta samaan aikaan.
Toinen on se, että huonoimmillaan surkeimman pystyruuvivaunun pystyruuvi on kestänyt 1,5 miljoonaa kiloa.. 100 lehmän karjassa vuoden 😅😅😅 Vaakaruuvit tehdaskunnostetaan 20 miljoonan kilon jälkeen, taru kertoo yhdestä vaaharuuvista Suomessa jonka "laidoilla" on pyöritetty 40 miljoonaa kiloa.
Joku puolalainen vaunu kestää kuulemma 50 miljoonaa kiloa samalla ruuvilla, teräksestähän tämä on kiinni.
-
Eli noilla laskuopeilla 100 lehmällä vaunu kestää 15-20 vuotta hyvinkin ja jos tuohon 50 miljoonaan kiloon pääsee niin käytännössä navetan eliniän....
Käytännössä kai isoihin ei ole helppoakaan laittaa automatiikkaa. Mutta pienemmissä uskoisin että työtunteja ruokintaan menee automaatilla vähemmän.
-
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
Auran vaijeri tosiaan kestää pari vuotta kerrallaan. Enemmän jos muistaa kiristellä sopivasti vähän väliä. Varavaijeri hyvä pitää varastossa, vaihto onneksi on helppoa kunhan on pari käsiparia tekemässä.
Noita vaijereita muuten kannattaa kysäistä Oulusta, sellaiselta firmalta, kun Firboc. Sieltä löytyy sinkityt ja hapikkaat vaijerit varmasti kaikenlaisiin muihinkin tarpeisiin.
eikö rotupaappa tiedä että täällä on mainokset kielletty?
-
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
Voi sinne laittaa ohjurit.
Ongelma on se, että pöydän täytyy olla täysin tyhjä kun jakaa uutta. Hirveä siivoaminen tuossa on. Ja sitten kun jakaa 2 päivän annoksen kerralla niin haaskaantuu paljon.
Pyrkisin automatisoimaan tuon ruokinnan. Jollain Avantilla työntää silloin Tällöin tyhjäksi.
Kiinteä pytty ja mattoruokkija. Vaatii kyl enemmmän rahaa, kun se pytty vaatii lämpimän tilan.
Täs on nyt varmaan se idea, että jostain voisi nyt ostaa halvalla jonkun vaunun, ja sitä pyritään väkisin sovittamaan navettaan
Se on laskettu että sähkö sekoitin tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi kuin traktori vetoinen.
Joo, varmaan puolta halvempi eikä tarvita kuin 1 traktori
Mattoruokkija ja sähköapevatkain harkintalistalla. Yhelle tuomosen systeemin omistajalle eilen soittelin ja hänellä oli vanha nosturi kiinteästi asennettuna apemyllyn viereen. Ei tarvii edes traktoria joka päivä. Mitkäs ne on apemylly- ja mattoruokkijamerkit mitä kannattaisi ajatella? Mestarifarmin myymä mulle on jo haukuttu :D
-
Jos sähkövatkaimen välttämättä haluaa kannattaisi kimpustaa Kirkaa myymään Cormall. Menee kohtuukokoisella sähkömoottorilla ja purku on ylhäältä. Ei välttämättä tarvitse häiriöaltista nostokuljetinta. http://www.cormall.dk/images/Cormall/PDF/cormall-brochure.pdf
Omalla ensimmäisellä sekoitettiin 15 vuotta. Pojaan laitettiin kulutuslevy ja ruuvi uusittiin kerran. vetokytkimen pettämisen vuoksi 2 vrk varajärjestelmällä.
-
Mä oon ymmärtäny että se paljon parjattu ja kalliina pidetty ruotsalainen sininen merkki ois aika hyvä. Tiiä sitten.
-
Mä oon ymmärtäny että se paljon parjattu ja kalliina pidetty ruotsalainen sininen merkki ois aika hyvä. Tiiä sitten.
puolalainen?
-
Jos apevaunun vetäjässä on etunostolaite tai -kuormain, voi siihen asentaa (kärki)auran työntämään keskelle levinneet eväät pois traktorin renkaiden edestä. Itellä on yksi puolinen aura, kun lehmiä on vain yhdellä puolella. Auralla aurataan eväät ruokintapäivien välillä lähemmäs. Y-malliseksi taittuvalla saisi myös työnnettyä moskat pois, mikäli pöytä on tasainen. Oman auran tein kierrätysosista, kallein osa oli soviteosat (n.70 euroa). Hyvinhän tuo on asiansa ajanut pienillä korjauksilla ehkä kahdeksan vuotta.
Onkohan nuo amerikan apesekoittimet eri aineesta tehtyjä, kun hirveitä määriä päivässä sekoittelevat vai vaihtavatko ne muutaman kerran vuodessa. Täällä useimmilla tuntuu olevan se yksi satsi per päivä mitoitus, joten meikäläinen vuoden satsimäärä tulisi amerikan serkuilla parissa viikossa. Viiden vuoden määrä vastaavasti alle kolmessa kuukaudessa.
Omalla paalisilppurilla on ajeltu n. 11 000 kuormaa yhdeksän vuoden aikana. Pikku rempoilla sen elinikää saa jatkettua pienehköllä rahalla verratuna, jos vaihtaisi uuteen. Kerran kyselin välirahan suuruutta ja into vaihtoon lopahti saman tien ja toisaalta motivaatio remonttiin löytyi.
-
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
Voi sinne laittaa ohjurit.
Ongelma on se, että pöydän täytyy olla täysin tyhjä kun jakaa uutta. Hirveä siivoaminen tuossa on. Ja sitten kun jakaa 2 päivän annoksen kerralla niin haaskaantuu paljon.
Pyrkisin automatisoimaan tuon ruokinnan. Jollain Avantilla työntää silloin Tällöin tyhjäksi.
Kiinteä pytty ja mattoruokkija. Vaatii kyl enemmmän rahaa, kun se pytty vaatii lämpimän tilan.
Täs on nyt varmaan se idea, että jostain voisi nyt ostaa halvalla jonkun vaunun, ja sitä pyritään väkisin sovittamaan navettaan
Se on laskettu että sähkö sekoitin tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi kuin traktori vetoinen.
Joo, varmaan puolta halvempi eikä tarvita kuin 1 traktori
Mattoruokkija ja sähköapevatkain harkintalistalla. Yhelle tuomosen systeemin omistajalle eilen soittelin ja hänellä oli vanha nosturi kiinteästi asennettuna apemyllyn viereen. Ei tarvii edes traktoria joka päivä. Mitkäs ne on apemylly- ja mattoruokkijamerkit mitä kannattaisi ajatella? Mestarifarmin myymä mulle on jo haukuttu :D
Kyllä tuo pellon mattoruokkija ihan on ollu toimiva.Sekon vaunus ollu enemmän vikoja.
-
Onkohan nuo amerikan apesekoittimet eri aineesta tehtyjä, kun hirveitä määriä päivässä sekoittelevat vai vaihtavatko ne muutaman kerran vuodessa. Täällä useimmilla tuntuu olevan se yksi satsi per päivä mitoitus, joten meikäläinen vuoden satsimäärä tulisi amerikan serkuilla parissa viikossa. Viiden vuoden määrä vastaavasti alle kolmessa kuukaudessa.
Kuvittelisin satsien välillä tapahtuvan pintaruostumisen syövän noita rehuvehkeitä eniten. Eli aika syö enemmän kuin poika.
-
En kyllä ole ite havainnut että vuorokaudessa ehtii tulla ruostetta. Varmasti rehujen happamuudella on jonkinlainen merkitys syöpymiseen. Jenkeissä käytetään paljon sinimailasrehua myös josta tehdään haylagea, eli kuivaheinää.
-
Kapea ruokintapöytä?? Aina kun uutisfilmi navetasta, niin isäntä lykkii rehua eläinten ulottuville. Ainako sitä pittää.. metri kaksikymmentä senttiä leveä, ja matto, ei ole tarvinnut! Toiselta puolen pöytää eläimet lykkivät rehua toverilliseti kavereille, jos ei itse jaksa syödä!
-
Kapea ruokintapöytä?? Aina kun uutisfilmi navetasta, niin isäntä lykkii rehua eläinten ulottuville. Ainako sitä pittää.. metri kaksikymmentä senttiä leveä, ja matto, ei ole tarvinnut! Toiselta puolen pöytää eläimet lykkivät rehua toverilliseti kavereille, jos ei itse jaksa syödä!
Joillain on kato työnpuute sekä aikaa ja rahaa tehä levee pöytä.
-
Kapea ruokintapöytä?? Aina kun uutisfilmi navetasta, niin isäntä lykkii rehua eläinten ulottuville. Ainako sitä pittää.. metri kaksikymmentä senttiä leveä, ja matto, ei ole tarvinnut! Toiselta puolen pöytää eläimet lykkivät rehua toverilliseti kavereille, jos ei itse jaksa syödä!
Meillä on pariin otteeseen käyty tekemässä juttua lehteen ja aina on pyydetty jonkinlainen "tilannekuva" ja mitäpä sitä muuta keksii kun puskia evästä talikolla eteen. Ape liikkuu kyllä ihan konevoimalla ja siinä ei mene kuin se kuuluisa k...n luikahdus. Ei sen tarvi olla niin vaikeaa kuin annetaan ymmärtää...
-
Kapea ruokintapöytä ei kuulu siihen k.i.s.s. systeemiin.
-
Kapea ruokintapöytä ei kuulu siihen k.i.s.s. systeemiin.
Keep it simple & stupid?
-
Kapea ruokintapöytä ei kuulu siihen k.i.s.s. systeemiin.
Keep it simple & stupid?
Ei siihen tuollaista &-merkkiä kuulu. Kun systeemi ei oo simppeli ni ne kaikki epäsimppelit ja myös eläimet petää yhtäaikaa. Normaalisti kaikki pelaa hienosti ja tehokkaasti. Sittenkun vastustaa on työvoimalla haastetta selvitä kaikista yhtaikaisista katastrofeista..
-
Kapea ruokintapöytä ei kuulu siihen k.i.s.s. systeemiin.
Keep it simple & stupid?
Ei siihen tuollaista &-merkkiä kuulu. Kun systeemi ei oo simppeli ni ne kaikki epäsimppelit ja myös eläimet petää yhtäaikaa. Normaalisti kaikki pelaa hienosti ja tehokkaasti. Sittenkun vastustaa on työvoimalla haastetta selvitä kaikista yhtaikaisista katastrofeista..
Mut se "pettämättömyys" ja simppeliys on vaan liian kallista. Ensinnäkin se 2-3m lisää leveyttä kattoon ja lattiaan maksaa aivan helvetisti. Sit kun ostetaan traktori ja vaunu niin se maksaa yhtä paljon ku matto ja sähkösekoitin. Käytössä löpöä sit palaa aivan älyttömästi vuosien saatossa.
Siihen kun vielä lisätään hieman suurempi työmäärä joka täällä suomessa maksaa aivan helvetisti, niin kertakaikkiaan kallis yhtälö.
+ bonuksena harvemman jaon huonompi toimivuus automaattilypsyssä.
Useampaan rakennukseen jaettaessa tietenkin tasoittuu erot, mutta pyrkisin tekee sillee et sähköllä se rehu liikkuu sekoittimelta pöytään asti.
-
Kapea ruokintapöytä ei kuulu siihen k.i.s.s. systeemiin.
Keep it simple & stupid?
Ei siihen tuollaista &-merkkiä kuulu. Kun systeemi ei oo simppeli ni ne kaikki epäsimppelit ja myös eläimet petää yhtäaikaa. Normaalisti kaikki pelaa hienosti ja tehokkaasti. Sittenkun vastustaa on työvoimalla haastetta selvitä kaikista yhtaikaisista katastrofeista..
Mut se "pettämättömyys" ja simppeliys on vaan liian kallista. Ensinnäkin se 2-3m lisää leveyttä kattoon ja lattiaan maksaa aivan helvetisti. Sit kun ostetaan traktori ja vaunu niin se maksaa yhtä paljon ku matto ja sähkösekoitin. Käytössä löpöä sit palaa aivan älyttömästi vuosien saatossa.
Siihen kun vielä lisätään hieman suurempi työmäärä joka täällä suomessa maksaa aivan helvetisti, niin kertakaikkiaan kallis yhtälö.
+ bonuksena harvemman jaon huonompi toimivuus automaattilypsyssä.
Useampaan rakennukseen jaettaessa tietenkin tasoittuu erot, mutta pyrkisin tekee sillee et sähköllä se rehu liikkuu sekoittimelta pöytään asti.
3 viikko vail 16 vuotta ollu kapea ruokintapöytä.
-
Kapea ruokintapöytä ei kuulu siihen k.i.s.s. systeemiin.
Keep it simple & stupid?
Ei siihen tuollaista &-merkkiä kuulu. Kun systeemi ei oo simppeli ni ne kaikki epäsimppelit ja myös eläimet petää yhtäaikaa. Normaalisti kaikki pelaa hienosti ja tehokkaasti. Sittenkun vastustaa on työvoimalla haastetta selvitä kaikista yhtaikaisista katastrofeista..
Mut se "pettämättömyys" ja simppeliys on vaan liian kallista. Ensinnäkin se 2-3m lisää leveyttä kattoon ja lattiaan maksaa aivan helvetisti. Sit kun ostetaan traktori ja vaunu niin se maksaa yhtä paljon ku matto ja sähkösekoitin. Käytössä löpöä sit palaa aivan älyttömästi vuosien saatossa.
Siihen kun vielä lisätään hieman suurempi työmäärä joka täällä suomessa maksaa aivan helvetisti, niin kertakaikkiaan kallis yhtälö.
+ bonuksena harvemman jaon huonompi toimivuus automaattilypsyssä.
Useampaan rakennukseen jaettaessa tietenkin tasoittuu erot, mutta pyrkisin tekee sillee et sähköllä se rehu liikkuu sekoittimelta pöytään asti.
Paljonko maksaa sitten mattoruokkijasysteemi. 100 000? Meillä tuollainen systeemi olis ollu aivan liian kallis. Tosin meillä pitää ruokkia kahteen navettaankin joten se oli suljettu pois ihan alkuunsa. Kattoon meni meillä äkkiä laskien noin 7000 € enemmän kuin kapealla ruokintapöydällä olisi ollut. Yhtään traktoria ei ole tarvinnut ostaa lisää ja polttoainetta menee appeen pyörityksessä 1000-1500l/V. Itse en saanut siis mitenkään perusteltua mattoruokkijaa... Mattoruokkija/kiinteä apevaunu on mun mielestä kyllä paras yhdistelmä ns. automaattisesta ruokintasysteemistä. Tosin ei sekään nyt automaattinen ole kun rehua pitää lapata siihen kippoon jollakin. Ja aika monta tilaa tiedän jossa maitoa tulee robotilla varsin mukavasti vaikka eväät onkin leveällä pöydällä...
-
Suurvisiiripöytä. :-X
-
Sekin vielä. Jotkut tykkää siitä ratkaisusta...
-
Paljonko maksaa sitten mattoruokkijasysteemi. 100 000? Meillä tuollainen systeemi olis ollu aivan liian kallis. Tosin meillä pitää ruokkia kahteen navettaankin joten se oli suljettu pois ihan alkuunsa. Kattoon meni meillä äkkiä laskien noin 7000 € enemmän kuin kapealla ruokintapöydällä olisi ollut. Yhtään traktoria ei ole tarvinnut ostaa lisää ja polttoainetta menee appeen pyörityksessä 1000-1500l/V. Itse en saanut siis mitenkään perusteltua mattoruokkijaa... Mattoruokkija/kiinteä apevaunu on mun mielestä kyllä paras yhdistelmä ns. automaattisesta ruokintasysteemistä. Tosin ei sekään nyt automaattinen ole kun rehua pitää lapata siihen kippoon jollakin. Ja aika monta tilaa tiedän jossa maitoa tulee robotilla varsin mukavasti vaikka eväät onkin leveällä pöydällä...
Mulla nyt ei mitään tarkkaa käsitystä ole hinnasta, mutta se matto itsessään ei ole niin kallis kuin luulis. Ei mee 100k€ koko systeemiin.
Mä en pyörittäis sekoitinta polttoöljyllä, hinattavallahan voi kyllä ruokkia sitä mattoakin, mutta laittaisin siihenkin sähkömoottorin.
Jos et ole ostanut yhtään traktoria lisää, se tarkoittaa että sulla on kiire aikaan aika paljon hommaa trakoreiden irrottelussa ja putsailussa = Merkittävä kustannus jos työvoimasta pitää maksaa. Toi 1000-1500l vuodessa tarkoittaa 3-4l päivässä, ilmeisesti teet isolla vaunulla halkaistuista paaleista rehua pitkäksi aikaa?
Ja kyllä robottilypsykin voi tietenkin toimia leveellä pöydällä harvalla jaolla, mutta kierto on helpompi saada toimimaan useammalla jakokerralla.
-
Kapea ruokintapöytä ei kuulu siihen k.i.s.s. systeemiin.
Keep it simple & stupid?
Ei siihen tuollaista &-merkkiä kuulu. Kun systeemi ei oo simppeli ni ne kaikki epäsimppelit ja myös eläimet petää yhtäaikaa. Normaalisti kaikki pelaa hienosti ja tehokkaasti. Sittenkun vastustaa on työvoimalla haastetta selvitä kaikista yhtaikaisista katastrofeista..
Mut se "pettämättömyys" ja simppeliys on vaan liian kallista. Ensinnäkin se 2-3m lisää leveyttä kattoon ja lattiaan maksaa aivan helvetisti. Sit kun ostetaan traktori ja vaunu niin se maksaa yhtä paljon ku matto ja sähkösekoitin. Käytössä löpöä sit palaa aivan älyttömästi vuosien saatossa.
Siihen kun vielä lisätään hieman suurempi työmäärä joka täällä suomessa maksaa aivan helvetisti, niin kertakaikkiaan kallis yhtälö.
+ bonuksena harvemman jaon huonompi toimivuus automaattilypsyssä.
Useampaan rakennukseen jaettaessa tietenkin tasoittuu erot, mutta pyrkisin tekee sillee et sähköllä se rehu liikkuu sekoittimelta pöytään asti.
Se säästetty 2-3 metriä löytyy sitten sieltä navetanpäästä välivarastosta paloosastoituna pahimmillaan kaksinkertaisilla kustannuksilla.Ne ruokintapöytäneliöt on navetan halvimmat neliöt,ei kalusteita ei kallistuksia.
Tähän väliin varmaan nostetaan pystyyn se lämmintallikortti. Tarviaako oikeasti apevaunu+traktori lämpimäntallin? Ne muutamat OIKEASTI pakkaspäivät voi traktori ja apevaunu olla siinä ruokintapöydällä.
Ja se automaattinen ruokinta systeemi tuntuu tarvitsevan lämpimänkelinaikaan jokapäiväisen rehunoton muuten rehu lämpeää täyttöpöydällä, Kertovat itse täyttöpöydän omistajat.
eikös apevaunun edessä kustannustehokkailla isännillä ole se elämää nähnyt traktori?
OIkeassa olet sen suhteen että sähkökäyttöiset apesysteemit vievät vähemmän energiaa.
-
Mitenkä lähellä on rehusiilot? Kiinteä sähkösekoitin ja ajomatkaa keskimäärin siilolle 150 m ,jos vuodessa menee 1,5 milj.kg säilistä ja traktorin leikkurissa tulee 500 kg/krt niin päivässä saa ajaa lähemmäs kymmenen kertaa kyseisen välin... kas kummaa aikaa menee 30-45 min per päivä. Tietysti tämä välivarasto lämmitetään tehokkaasti ja edullisesti hakkeella, ovi auki puoli tuntia päivässä -> lämpö ei mene harakoille vaan naakoille ;D
-
Matto noin 10000€, Pellonpajalta kaikilla herkuilla 25000€
Vaikka traktoria ei ostaisi, pitää sitä huoltaa selvästi sähkökoneita kalliimmalla. Vakuutuskin vaikea välttää.
Sekin vaikuttaa missä viljat on, eli pitäisikö päivittäin vaihtaa leikkuri kauhaan vai voiko laskea siilosta siihen kiinteään sekoittimeen.
-
Paljonko maksaa sitten mattoruokkijasysteemi. 100 000? Meillä tuollainen systeemi olis ollu aivan liian kallis. Tosin meillä pitää ruokkia kahteen navettaankin joten se oli suljettu pois ihan alkuunsa. Kattoon meni meillä äkkiä laskien noin 7000 € enemmän kuin kapealla ruokintapöydällä olisi ollut. Yhtään traktoria ei ole tarvinnut ostaa lisää ja polttoainetta menee appeen pyörityksessä 1000-1500l/V. Itse en saanut siis mitenkään perusteltua mattoruokkijaa... Mattoruokkija/kiinteä apevaunu on mun mielestä kyllä paras yhdistelmä ns. automaattisesta ruokintasysteemistä. Tosin ei sekään nyt automaattinen ole kun rehua pitää lapata siihen kippoon jollakin. Ja aika monta tilaa tiedän jossa maitoa tulee robotilla varsin mukavasti vaikka eväät onkin leveällä pöydällä...
Mulla nyt ei mitään tarkkaa käsitystä ole hinnasta, mutta se matto itsessään ei ole niin kallis kuin luulis. Ei mee 100k€ koko systeemiin.
Mä en pyörittäis sekoitinta polttoöljyllä, hinattavallahan voi kyllä ruokkia sitä mattoakin, mutta laittaisin siihenkin sähkömoottorin.
Jos et ole ostanut yhtään traktoria lisää, se tarkoittaa että sulla on kiire aikaan aika paljon hommaa trakoreiden irrottelussa ja putsailussa = Merkittävä kustannus jos työvoimasta pitää maksaa. Toi 1000-1500l vuodessa tarkoittaa 3-4l päivässä, ilmeisesti teet isolla vaunulla halkaistuista paaleista rehua pitkäksi aikaa?
Ja kyllä robottilypsykin voi tietenkin toimia leveellä pöydällä harvalla jaolla, mutta kierto on helpompi saada toimimaan useammalla jakokerralla.
Kyllä voi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa näköjään. Mun mielestä omassa systeemissä ei ole ollut mitään ongelmaa ajan käytön suhteen. Talviaikaan paalit lastataan toisella traktorilla ja yksi on vaunun edessä aisankannatajana käytännössä koko ajan. Kesällä saatan tehdä siten että lastaan paalit ja pyöritän sekaisin samalla traktorilla. Menee pikkuisen enemmän aikaa toki. Kylmimmillä ilmoilla tulee tehtyä kahden päivän satseja lypsäville ja umppareille/hiehoille kolmen päivän satseja. Apevaunulla saa sekoitettua ja jaettua todella nopeasti evästä eteen varsinkin jos rehut olis tarkkuussilputtua. Nyt mulla menee paalien kanssa noin puoli tuntia satsin pyörittämisessä ja jakamisessa.
-
Matto noin 10000€, Pellonpajalta kaikilla herkuilla 25000€
Vaikka traktoria ei ostaisi, pitää sitä huoltaa selvästi sähkökoneita kalliimmalla. Vakuutuskin vaikea välttää.
Sekin vaikuttaa missä viljat on, eli pitäisikö päivittäin vaihtaa leikkuri kauhaan vai voiko laskea siilosta siihen kiinteään sekoittimeen.
Joo sen aperaktorin vakuutus on 60 euroa vuodessa ja 150 tuntiin vuodessa tarvii melkeen moottoriöljyt vaihtaa 1,5 vuoden välein (n.80€ vuosi), lisäksi sitten jäähdytinnesteen vaihto joka toinen vuosi 50 euroa, peräöljyn lisäys tarvittaessa ja uusi akku 3 vuoden välein (50€ vuosi.) Sitten voi laskea sen tonnin vuodessa mahdollisiin rengasrikkoihin tai isompiin remontteihin. Noita tietysti voi jakaa muuallekkin, jos sitä apetraktoria käytetään muuhunkin. Kuormainkoneen kustannukset on aivan samat pyöritetäänkö himmeleitä sähköllä vai pööllä.
-
Apesekoitin+täyttöpöydät+matot sähköllä vaatii sulakekoon kasvattamisen? Parin robon navetta pyörii hyvin 35A sulakkeilla, mutta rehunjako sähköllä lisää kuormitusta sähköverkkoon. Se mitä sulakekoon kasvatus maksaa on taas verkkoyhtiöstä kiinni. Liittymän suurentaminen, perusmaksujen korotus ja pääkeskuksen mahdollinen vaihto sekä suuremmat siirtokaapelit pääkeskukselta -> apekeskukselle. Vakuutusmaksut nousee myös reippaasti navetan osalta. Sähkökatkojen varalle tarvitaan reippaan kokoinen automaattiagrekaatti. Sähkölaitteet navetassa on suurin yksittäinen paloriski navetassa.
-
Kyllä voi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa näköjään. Mun mielestä omassa systeemissä ei ole ollut mitään ongelmaa ajan käytön suhteen. Talviaikaan paalit lastataan toisella traktorilla ja yksi on vaunun edessä aisankannatajana käytännössä koko ajan. Kesällä saatan tehdä siten että lastaan paalit ja pyöritän sekaisin samalla traktorilla. Menee pikkuisen enemmän aikaa toki. Kylmimmillä ilmoilla tulee tehtyä kahden päivän satseja lypsäville ja umppareille/hiehoille kolmen päivän satseja. Apevaunulla saa sekoitettua ja jaettua todella nopeasti evästä eteen varsinkin jos rehut olis tarkkuussilputtua. Nyt mulla menee paalien kanssa noin puoli tuntia satsin pyörittämisessä ja jakamisessa.
Kyllä toi on varmaan sulle sopiva systeemi, en epäilekkään.
Mutta jos siis uutta tehdään, niin valinta olisi matto ja sähkövatkain. Eikä kukaan tee uuteen navettaan siiloja satojen metrien päähän.
Ja sit jos ne satsit tehdään sadoille eikä kymmenille lehmille kuten uusissa navetoissa nykyään, niin ei se vaunu ihan millä pikkutraktorilla vaan pyörikkään.
-
Kuinka pitkä kokemus JD:llä on kiintteestä apesekoittimesta?
1 robotin puuhalaan se saattaa varauksin sopia. Isommissa yksiköissä on parasta pidättäytyä yksinkertaisempaan tekniikkaan. Moni aikoinaan kiinteällä aloittanut on toiminnan laajentuessa siirtynyt vaunuun. Seuraavaan navettaan on itselläkin suunnitteilla keskiruokintapöytä ja hinattava apevaunu.
-
Kuinka pitkä kokemus JD:llä on kiintteestä apesekoittimesta?
1 robotin puuhalaan se saattaa varauksin sopia. Isommissa yksiköissä on parasta pidättäytyä yksinkertaisempaan tekniikkaan. Moni aikoinaan kiinteällä aloittanut on toiminnan laajentuessa siirtynyt vaunuun. Seuraavaan navettaan on itselläkin suunnitteilla keskiruokintapöytä ja hinattava apevaunu.
Ei mulla oo kokemusta ku hinattavasta apevaunusta.
-
Kyllä voi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa näköjään. Mun mielestä omassa systeemissä ei ole ollut mitään ongelmaa ajan käytön suhteen. Talviaikaan paalit lastataan toisella traktorilla ja yksi on vaunun edessä aisankannatajana käytännössä koko ajan. Kesällä saatan tehdä siten että lastaan paalit ja pyöritän sekaisin samalla traktorilla. Menee pikkuisen enemmän aikaa toki. Kylmimmillä ilmoilla tulee tehtyä kahden päivän satseja lypsäville ja umppareille/hiehoille kolmen päivän satseja. Apevaunulla saa sekoitettua ja jaettua todella nopeasti evästä eteen varsinkin jos rehut olis tarkkuussilputtua. Nyt mulla menee paalien kanssa noin puoli tuntia satsin pyörittämisessä ja jakamisessa.
Kyllä toi on varmaan sulle sopiva systeemi, en epäilekkään.
Mutta jos siis uutta tehdään, niin valinta olisi matto ja sähkövatkain. Eikä kukaan tee uuteen navettaan siiloja satojen metrien päähän.
Ja sit jos ne satsit tehdään sadoille eikä kymmenille lehmille kuten uusissa navetoissa nykyään, niin ei se vaunu ihan millä pikkutraktorilla vaan pyörikkään.
No ei meillä tuo uudempi navetta mikään ikäloppu ole. Neljä vuotta tuli just täyteen...
-
No ei meillä tuo uudempi navetta mikään ikäloppu ole. Neljä vuotta tuli just täyteen...
Sen kokoluokka edustaakin vähemmistöä.
Jos puhutaan uudesta navetasta niin voidaan olettaa siinä olevan yli 100 lehmää.
-
Apesekoitin+täyttöpöydät+matot sähköllä vaatii sulakekoon kasvattamisen? Parin robon navetta pyörii hyvin 35A sulakkeilla, mutta rehunjako sähköllä lisää kuormitusta sähköverkkoon. Se mitä sulakekoon kasvatus maksaa on taas verkkoyhtiöstä kiinni. Liittymän suurentaminen, perusmaksujen korotus ja pääkeskuksen mahdollinen vaihto sekä suuremmat siirtokaapelit pääkeskukselta -> apekeskukselle. Vakuutusmaksut nousee myös reippaasti navetan osalta. Sähkökatkojen varalle tarvitaan reippaan kokoinen automaattiagrekaatti. Sähkölaitteet navetassa on suurin yksittäinen paloriski navetassa.
Mihin apesekoitin tai matto tarvitsee automaattiagrekaattia? Käsin käyttää silloin kun on tarve ja sähköä.
-
Kyllä voi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa näköjään. Mun mielestä omassa systeemissä ei ole ollut mitään ongelmaa ajan käytön suhteen. Talviaikaan paalit lastataan toisella traktorilla ja yksi on vaunun edessä aisankannatajana käytännössä koko ajan. Kesällä saatan tehdä siten että lastaan paalit ja pyöritän sekaisin samalla traktorilla. Menee pikkuisen enemmän aikaa toki. Kylmimmillä ilmoilla tulee tehtyä kahden päivän satseja lypsäville ja umppareille/hiehoille kolmen päivän satseja. Apevaunulla saa sekoitettua ja jaettua todella nopeasti evästä eteen varsinkin jos rehut olis tarkkuussilputtua. Nyt mulla menee paalien kanssa noin puoli tuntia satsin pyörittämisessä ja jakamisessa.
Kyllä toi on varmaan sulle sopiva systeemi, en epäilekkään.
Mutta jos siis uutta tehdään, niin valinta olisi matto ja sähkövatkain. Eikä kukaan tee uuteen navettaan siiloja satojen metrien päähän.
Ja sit jos ne satsit tehdään sadoille eikä kymmenille lehmille kuten uusissa navetoissa nykyään, niin ei se vaunu ihan millä pikkutraktorilla vaan pyörikkään.
Isoja traktoreita saa käytettynä melko edullisesti. Ison hiivatin saa 405 valumotin hinnalla ja pyörii varmasti isompikin satsi ja jos ei pyöri niin tekee kaksi hiukan pienempää satsia. Toki jos pitää ollaa portaaton loota, 55 tuuman isobus näyttö sun muut hienoudet punaisine vanteineen, niin silloin joutuu latomaan euroja enempi myyjän taskuun tai tekemään pidemmän osamaksusopparin. Mutta ei silloin ole mitään kriisiä. Mä en edelleenkään ymmärrä tätä meikäläistä systeemiä, että apevaunun mitoitetaan niin suureksi, että yksi satsi päivässä riittää. Eihän siinä ole mitään järkeä. Jos nyt ei ihan amerikan malliin, että parikymmentä satsia päivässä, mutta jos siltä väliltä (1-20).
-
Kyllä voi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa näköjään. Mun mielestä omassa systeemissä ei ole ollut mitään ongelmaa ajan käytön suhteen. Talviaikaan paalit lastataan toisella traktorilla ja yksi on vaunun edessä aisankannatajana käytännössä koko ajan. Kesällä saatan tehdä siten että lastaan paalit ja pyöritän sekaisin samalla traktorilla. Menee pikkuisen enemmän aikaa toki. Kylmimmillä ilmoilla tulee tehtyä kahden päivän satseja lypsäville ja umppareille/hiehoille kolmen päivän satseja. Apevaunulla saa sekoitettua ja jaettua todella nopeasti evästä eteen varsinkin jos rehut olis tarkkuussilputtua. Nyt mulla menee paalien kanssa noin puoli tuntia satsin pyörittämisessä ja jakamisessa.
Kyllä toi on varmaan sulle sopiva systeemi, en epäilekkään.
Mutta jos siis uutta tehdään, niin valinta olisi matto ja sähkövatkain. Eikä kukaan tee uuteen navettaan siiloja satojen metrien päähän.
Ja sit jos ne satsit tehdään sadoille eikä kymmenille lehmille kuten uusissa navetoissa nykyään, niin ei se vaunu ihan millä pikkutraktorilla vaan pyörikkään.
Jostain syystä nuo isojen navetoiden rakentajat eivät ole sisäistäneet sähköhimmeleiden autuutta. Apeäijälläkin taisi olla mattoruokkija vanhassa puuhanurkassaan (200 ammua), mutta uuteen tuli kuitenkin leveä pöytä + apevaunu.
-
Kyllä voi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa näköjään. Mun mielestä omassa systeemissä ei ole ollut mitään ongelmaa ajan käytön suhteen. Talviaikaan paalit lastataan toisella traktorilla ja yksi on vaunun edessä aisankannatajana käytännössä koko ajan. Kesällä saatan tehdä siten että lastaan paalit ja pyöritän sekaisin samalla traktorilla. Menee pikkuisen enemmän aikaa toki. Kylmimmillä ilmoilla tulee tehtyä kahden päivän satseja lypsäville ja umppareille/hiehoille kolmen päivän satseja. Apevaunulla saa sekoitettua ja jaettua todella nopeasti evästä eteen varsinkin jos rehut olis tarkkuussilputtua. Nyt mulla menee paalien kanssa noin puoli tuntia satsin pyörittämisessä ja jakamisessa.
Kyllä toi on varmaan sulle sopiva systeemi, en epäilekkään.
Mutta jos siis uutta tehdään, niin valinta olisi matto ja sähkövatkain. Eikä kukaan tee uuteen navettaan siiloja satojen metrien päähän.
Ja sit jos ne satsit tehdään sadoille eikä kymmenille lehmille kuten uusissa navetoissa nykyään, niin ei se vaunu ihan millä pikkutraktorilla vaan pyörikkään.
Jostain syystä nuo isojen navetoiden rakentajat eivät ole sisäistäneet sähköhimmeleiden autuutta. Apeäijälläkin taisi olla mattoruokkija vanhassa puuhanurkassaan (200 ammua), mutta uuteen tuli kuitenkin leveä pöytä + apevaunu.
Mainittakoon että siinä uudessa on pöydän laidoilla syvät kourut jotka harjataan käsin puhtaaksi kuten visiirikourutkin.
-
Jostain syystä nuo isojen navetoiden rakentajat eivät ole sisäistäneet sähköhimmeleiden autuutta. Apeäijälläkin taisi olla mattoruokkija vanhassa puuhanurkassaan (200 ammua), mutta uuteen tuli kuitenkin leveä pöytä + apevaunu.
Eikö siellä oo useampikin rakennus ruokittavana? Ja tietenkin määrät on vähän eriluokkaa kuin 100-300 lehmän navetoissa. Hiehoja ei vissiin samalla vaunulla ruokita kuin lehmiä kuitenkaan.
Mä oon ymmärtänyt että se vanha navetta toimi aika hyvin. Tuossa uudessahan lehmät ei samalla tavalla käy vapaasti lypsyllä.
Kukin tekee miten tykkää, mutta kyllä levee pöytä + hinattava vaunu on silti kallis yhdistelmä 2-4 robon navettaan.
Mitkä muuten on molemminpuolisten visiirien kustannukset vrt. ruokintapöytä?
-
Jostain syystä nuo isojen navetoiden rakentajat eivät ole sisäistäneet sähköhimmeleiden autuutta. Apeäijälläkin taisi olla mattoruokkija vanhassa puuhanurkassaan (200 ammua), mutta uuteen tuli kuitenkin leveä pöytä + apevaunu.
Eikö siellä oo useampikin rakennus ruokittavana? Ja tietenkin määrät on vähän eriluokkaa kuin 100-300 lehmän navetoissa. Hiehoja ei vissiin samalla vaunulla ruokita kuin lehmiä kuitenkaan.
Mä oon ymmärtänyt että se vanha navetta toimi aika hyvin. Tuossa uudessahan lehmät ei samalla tavalla käy vapaasti lypsyllä.
Kukin tekee miten tykkää, mutta kyllä levee pöytä + hinattava vaunu on silti kallis yhdistelmä 2-4 robon navettaan.
Mitkä muuten on molemminpuolisten visiirien kustannukset vrt. ruokintapöytä?
Automatiikka ruokinnassa on ehkä omimmillaan tuossa muutaman robon kokoluokassa, jossa pyritään optimoimaan/minimoimaan (palkka) työvoiman käyttö.
-
JD6630 on ansainnut kunnian osoittamista, koska on jaksanut lähes, tai jopa ihan, yksin inttää ns. automaattisen ruokinnan puolesta. Tuollaiset himmelit ovatkin enemmin VMS-lypsäjien touhotuksia... :-X
-
Tuollaiset himmelit ovatkin enemmin VMS-lypsäjien touhotuksia... :-X
Eiks niiden pitäs olla vielä enemmän lelumiesten juttuja. Eikö nhk ainakin jossain vaiheessa kovasti mainostanut vapaan kierron puolesta ja käsittääkseni ohjattu ei ole edes vaihtoehto.
-
Tuo on ittellä vielä kehittelyasteella mattosysteemis:Sama matto jakaa hieho/umpiappeen niin menee tuhottomasti aikaa kun pitää odottaa sekoitus ja jako,koska heti perään pitää sekoittaa lehmäape.
Meillä on käytös puoliautomaattina tuo systeemi,eli ei ole täyttöpöytää ja viljarypsikivennäinen laitetaan nappiapainamalla.
Jos tekisin nyt navettaa,ehkä visiiriin perehtyisin enemmän :-\
-
Tuollaiset himmelit ovatkin enemmin VMS-lypsäjien touhotuksia... :-X
Eiks niiden pitäs olla vielä enemmän lelumiesten juttuja. Eikö nhk ainakin jossain vaiheessa kovasti mainostanut vapaan kierron puolesta ja käsittääkseni ohjattu ei ole edes vaihtoehto.
Joo. Ei. Minä kun olen mieltänyt nuo useamman jaon edut enempi tuon pakko-ohjatun lehmiliikenteen kotkotuksiksi. :'(
-
Tuo on ittellä vielä kehittelyasteella mattosysteemis:Sama matto jakaa hieho/umpiappeen niin menee tuhottomasti aikaa kun pitää odottaa sekoitus ja jako,koska heti perään pitää sekoittaa lehmäape.
Meillä on käytös puoliautomaattina tuo systeemi,eli ei ole täyttöpöytää ja viljarypsikivennäinen laitetaan nappiapainamalla.
Jos tekisin nyt navettaa,ehkä visiiriin perehtyisin enemmän :-\
Paljonko menee työaikaa ruokintaan päivässä? Kun tarkoitus olisi tehdä just noin. Säilörehun kuormaaminen sekoittimeen vaan kiinteästi asennettavalla nosturilla. Mikä pitäisi olla sekoittimen koko jos tekee lypsävien appeen (paalirehulla) kahesti päivässä 120 lehmälle?
-
Sen verran pitää ottaa kantaa säiliön kokoon että kannattaa ottaa kuitenkin niin iso kuin sopii. Toki jos puhutaan pystyruuvisekoittimista niin hinta nousee aika paljon jos siirrytään yhdestä ruuvista kahteen. Pelti säiliön kyljessä ei paljoa maksa. Vaakaruuvivehkeissä hinnassa ei ole paljoa eroa vaikka koko kasvaakin. Vaakaruuvivaunuja taitaa olla aika vähän noissa kiinteissä yksiköissä kun niihin ei saa purkuluukkuja käytännössä kuin yhteen paikkaan. Mutta kun tämänkin asian miettii valmiiksi niin miksipä se ei onnistuisi vaakaruuvikipollakin. Lisäksi niissä on lastauskorkeus suht matala suhteessa tilavuuteen...
-
Tuo on ittellä vielä kehittelyasteella mattosysteemis:Sama matto jakaa hieho/umpiappeen niin menee tuhottomasti aikaa kun pitää odottaa sekoitus ja jako,koska heti perään pitää sekoittaa lehmäape.
Meillä on käytös puoliautomaattina tuo systeemi,eli ei ole täyttöpöytää ja viljarypsikivennäinen laitetaan nappiapainamalla.
Jos tekisin nyt navettaa,ehkä visiiriin perehtyisin enemmän :-\
Paljonko menee työaikaa ruokintaan päivässä? Kun tarkoitus olisi tehdä just noin. Säilörehun kuormaaminen sekoittimeen vaan kiinteästi asennettavalla nosturilla. Mikä pitäisi olla sekoittimen koko jos tekee lypsävien appeen (paalirehulla) kahesti päivässä 120 lehmälle?
Siis lehmien ruokintaan menee paalirehulla ehkä 30 minuuttia päiväs ja vaikka lehmiä olis tuplamäärä,ei se kauheasti aikaa lisäis.Toki vaunun pitäis olla isompi.
Mutta tuo hiehojako vie 2 tuntia jokatoinen päivä.Ja se on odottelua.
-
Tuo on ittellä vielä kehittelyasteella mattosysteemis:Sama matto jakaa hieho/umpiappeen niin menee tuhottomasti aikaa kun pitää odottaa sekoitus ja jako,koska heti perään pitää sekoittaa lehmäape.
Meillä on käytös puoliautomaattina tuo systeemi,eli ei ole täyttöpöytää ja viljarypsikivennäinen laitetaan nappiapainamalla.
Jos tekisin nyt navettaa,ehkä visiiriin perehtyisin enemmän :-\
Paljonko menee työaikaa ruokintaan päivässä? Kun tarkoitus olisi tehdä just noin. Säilörehun kuormaaminen sekoittimeen vaan kiinteästi asennettavalla nosturilla. Mikä pitäisi olla sekoittimen koko jos tekee lypsävien appeen (paalirehulla) kahesti päivässä 120 lehmälle?
Siis lehmien ruokintaan menee paalirehulla ehkä 30 minuuttia päiväs ja vaikka lehmiä olis tuplamäärä,ei se kauheasti aikaa lisäis.Toki vaunun pitäis olla isompi.
Mutta tuo hiehojako vie 2 tuntia jokatoinen päivä.Ja se on odottelua.
Ei siinä sitten pysty mitään muita hommia tekemään odotellessa?
-
Tuo on ittellä vielä kehittelyasteella mattosysteemis:Sama matto jakaa hieho/umpiappeen niin menee tuhottomasti aikaa kun pitää odottaa sekoitus ja jako,koska heti perään pitää sekoittaa lehmäape.p
Meillä on käytös puoliautomaattina tuo systeemi,eli ei ole täyttöpöytää ja viljarypsikivennäinen laitetaan nappiapainamalla.
Jos tekisin nyt navettaa,ehkä visiiriin perehtyisin enemmän :-\
Paljonko menee työaikaa ruokintaan päivässä? Kun tarkoitus olisi tehdä just noin. Säilörehun kuormaaminen sekoittimeen vaan kiinteästi asennettavalla nosturilla. Mikä pitäisi olla sekoittimen koko jos tekee lypsävien appeen (paalirehulla) kahesti päivässä 120 lehmälle?
Siis lehmien ruokintaan menee paalirehulla ehkä 30 minuuttia päiväs ja vaikka lehmiä olis tuplamäärä,ei se kauheasti aikaa lisäis.Toki vaunun pitäis olla isompi.
Mutta tuo hiehojako vie 2 tuntia jokatoinen päivä.Ja se on odottelua.
Ei siinä sitten pysty mitään muita hommia tekemään odotellessa?
No siinä satsin sekoitus aikana normi hommat on likimain tehtynä.Ja etänavetalla ei oikein ole mitään järkevää tekemistä tuoksi odotteluajaksi.
Iltasanomat tulee luettua moneen kertaan.
-
Miks siinä toisen appeen teossa menee noin kauan?
-
Miks siinä toisen appeen teossa menee noin kauan?
Sekoitus 45min ,jako matolla yli tunnin..
-
Miks siinä toisen appeen teossa menee noin kauan?
Sekoitus 45min ,jako matolla yli tunnin..
Aika kauan vatkailet. Halkaisetko paalia eka?
-
Aloin oikein miettimään. 5 Sellaista tuli äkkiä mieleen, joilla on ollut automatisoitu kapea ruokintpöytä ja ovat uudisrakennuksen myötä siirtyneet leveään. Kukaan ei ole laittanut suurvisiiriä.
Tuollainen automatisoitu kapea ruokintapöytä tekee isännästä korvaamattoman.
-
Aloin oikein miettimään. 5 Sellaista tuli äkkiä mieleen, joilla on ollut automatisoitu kapea ruokintpöytä ja ovat uudisrakennuksen myötä siirtyneet leveään. Kukaan ei ole laittanut suurvisiiriä.
Tuollainen automatisoitu kapea ruokintapöytä tekee isännästä korvaamattoman.
Eläinmäärä lienee kasvanut samalla kaksin-viisinkertaiseksi?
Yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle. Todnäk. molemmissa leireissä on tehty virhevalintoja.
-
Kunnioitettavan yksinkertainen navetta pohjoisempana Ruotsissa (alla 28 bilder)
https://www.hemnet.se/bostad/gard-bronstjarn-skelleftea-kommun-bronstjarn-38-10913835
-
pöytä 1,5m leveä.
Kaikki ruokintatyöt tehdään avantilla , johon tulee tunteja 250h/vuosi. Tasaväkirehuruokinta.
Nerokkuus piilee yksinkertaisuudessa.