Yhden robon navetassa nousee lehmäpaikan hinta helposti yli 10t€. Jos ei 2007 huomannut myydä puuta perämettästä ja rahoita sillä osaa navettaa, niin ei edes likwiä saa näyttämään tarpeeksi hyvältä. Katsovat kuulemma myös yrittäjän(jien) työmääriä. Jos nousee liian ylös niin lisäävät ulkopuolisen työntekijän. Myös koneistuksen pitää olla suhteessa eläinmäärään.
Kahden robon yksikössä kustannusarviosta tippuu 30 - 40 % pois lehmäpaikan hinnasta. Siitä voi kukin miettiä mitä se tekee kannattavuudessa...
Mielenkiintoinen kysymys tämä perämetsärahoitus. Miljoonan ekun läävään omarahoitus leimikolla tarkoittaa sitä, että 10 000 kuutiota puuta pinoon. AB -alueella riittää mokomaan kasaan 30 ha vankkaa kuusikkoa, mutta c2 :lla tarvitaan 50 ha ja c2p ja siitä ylöspäin satoja hehtaareja. Kysynkin, että onko metsä järkevä pankki naventekijälle, joka saa pääomalle ehkäpä prosentin tuoton. Saattaapi olla, että pankki tykkää järkevästä metsänhoidosta, hakkuut suunnitelman mukaisesti ja metsärahat vaikkapa pankkiin korkoa kasvamaan tai järkeviin osakesijoituksiin, joita nyt on tarjolla. Vastineeksi pankki antaa kohtuullisella korkolla lainaa ja vieläpä asiallisella marginaalilla.
Jos itse suunnittelisin navetan rakentamista, ottaisin pankista lainan, säästäisin ja hakkaisin metsiä järkevästi. Ehkäpä pistäisin metsätulot metsäpinta-alan kasvattamiseen.
Viime vuonna vielä, olisi kannattanut lyödä kaikki metsät sileäksi, nyt voi mennä jonkin aikaa että hinnat taas korjaantuu.
Toisaalta, metsiä kyllä kannattaa hakata aina, kun siellä on hakatavaa, se raha kasvaa melkein missä vaan paremmin kuin metsässä, kunhan vaan sijoittaa sen.
Ostaa vaikka peltoja lisää, jos ei muuta keksi, arvonnousu ainkin jossakin päin maata on moninkertainen ja täällä pohjoisessakin tuet monikymmenkertaiset pellolla, metsän kasvuun verrattuna.
