Mää olen käyttänyt 700 tiheyttä, mutta saattaa olla, että olisi parempi siirtyä alempiin siemenmääriin. Pakkaaja jutteli, että oli kylvänyt vuosi sitten Mistralin 550 tiheydellä ja tuloksena 6300kg sato. Oli käytettävä alhaista siemenmäärää, kun kantasiementä oli melko vähän käytössä. Jutteli uudesta Avenue kaurasta. Siinä taisi olla 180kg ja kasvusto tällä hetkellä aivan täysi. Pensominen on ollut niin voimakasta.

Muistaako joku, mikä se Keskon uusin kevätvehnälajike on. Siitä oli hetki sitten juttua Maaseudussa, mutta hukkasin lehden, enkä ole tietoa löytänyt muualta. Täytyisi ensi kesäksi ottaa Zebran rinnalle jotain muuta kokeeksi.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.08.17 - klo:21:08

Mää olen käyttänyt 700 tiheyttä, mutta saattaa olla, että olisi parempi siirtyä alempiin siemenmääriin. Pakkaaja jutteli, että oli kylvänyt vuosi sitten Mistralin 550 tiheydellä ja tuloksena 6300kg sato. Oli käytettävä alhaista siemenmäärää, kun kantasiementä oli melko vähän käytössä. Jutteli uudesta Avenue kaurasta. Siinä taisi olla 180kg ja kasvusto tällä hetkellä aivan täysi. Pensominen on ollut niin voimakasta.

Muistaako joku, mikä se Keskon uusin kevätvehnälajike on. Siitä oli hetki sitten juttua Maaseudussa, mutta hukkasin lehden, enkä ole tietoa löytänyt muualta. Täytyisi ensi kesäksi ottaa Zebran rinnalle jotain muuta kokeeksi.

Krabat on melko aikainen ei välttämättä ole vertailukelpoinen Zebran kanssa kuivuudenkestävyydeltään.

Licamero on Demonstratia paperilla satoisampi, mutta Demonstrantin kohdalla oman vain keinolannoitusta saaneen koealan sato oli Zebralla parempi, taudittomampi ja paremman laatuinen kuin Demonstrantin. Eli Licameron pitää olla selvästi Demonstrantia parempi ja myös puintiajan sateita yhtä hyvin kestävä kuin Zebran, jotta edes ajattelisin vaihtaa. Demonstrant on ehdoton ja satoisin rehuvehnä jos nilkkaan asti on kananpötköä levitetty. Ja pari kolme kertaa moddusta kesällä.

En kyllä taida edelleenkään kevätvehnää, jos ei hinta parane kovasti. Kasvipeitteisyystoimenpiteestä ja syysvehnästä rahallinen kokonaisuus lienee parempi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.08.17 - klo:21:08

Mää olen käyttänyt 700 tiheyttä, mutta saattaa olla, että olisi parempi siirtyä alempiin siemenmääriin. Pakkaaja jutteli, että oli kylvänyt vuosi sitten Mistralin 550 tiheydellä ja tuloksena 6300kg sato. Oli käytettävä alhaista siemenmäärää, kun kantasiementä oli melko vähän käytössä. Jutteli uudesta Avenue kaurasta. Siinä taisi olla 180kg ja kasvusto tällä hetkellä aivan täysi. Pensominen on ollut niin voimakasta.

Muistaako joku, mikä se Keskon uusin kevätvehnälajike on. Siitä oli hetki sitten juttua Maaseudussa, mutta hukkasin lehden, enkä ole tietoa löytänyt muualta. Täytyisi ensi kesäksi ottaa Zebran rinnalle jotain muuta kokeeksi.

Krabat on melko aikainen ei välttämättä ole vertailukelpoinen Zebran kanssa kuivuudenkestävyydeltään.

Licamero on Demonstratia paperilla satoisampi, mutta Demonstrantin kohdalla oman vain keinolannoitusta saaneen koealan sato oli Zebralla parempi, taudittomampi ja paremman laatuinen kuin Demonstrantin. Eli Licameron pitää olla selvästi Demonstrantia parempi ja myös puintiajan sateita yhtä hyvin kestävä kuin Zebran, jotta edes ajattelisin vaihtaa. Demonstrant on ehdoton ja satoisin rehuvehnä jos nilkkaan asti on kananpötköä levitetty. Ja pari kolme kertaa moddusta kesällä.

En kyllä taida edelleenkään kevätvehnää, jos ei hinta parane kovasti. Kasvipeitteisyystoimenpiteestä ja syysvehnästä rahallinen kokonaisuus lienee parempi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.08.17 - klo:21:27

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.08.17 - klo:21:08

Mää olen käyttänyt 700 tiheyttä, mutta saattaa olla, että olisi parempi siirtyä alempiin siemenmääriin. Pakkaaja jutteli, että oli kylvänyt vuosi sitten Mistralin 550 tiheydellä ja tuloksena 6300kg sato. Oli käytettävä alhaista siemenmäärää, kun kantasiementä oli melko vähän käytössä. Jutteli uudesta Avenue kaurasta. Siinä taisi olla 180kg ja kasvusto tällä hetkellä aivan täysi. Pensominen on ollut niin voimakasta.

Muistaako joku, mikä se Keskon uusin kevätvehnälajike on. Siitä oli hetki sitten juttua Maaseudussa, mutta hukkasin lehden, enkä ole tietoa löytänyt muualta. Täytyisi ensi kesäksi ottaa Zebran rinnalle jotain muuta kokeeksi.

Krabat on melko aikainen ei välttämättä ole vertailukelpoinen Zebran kanssa kuivuudenkestävyydeltään.

Licamero on Demonstratia paperilla satoisampi, mutta Demonstrantin kohdalla oman vain keinolannoitusta saaneen koealan sato oli Zebralla parempi, taudittomampi ja paremman laatuinen kuin Demonstrantin. Eli Licameron pitää olla selvästi Demonstrantia parempi ja myös puintiajan sateita yhtä hyvin kestävä kuin Zebran, jotta edes ajattelisin vaihtaa. Demonstrant on ehdoton ja satoisin rehuvehnä jos nilkkaan asti on kananpötköä levitetty. Ja pari kolme kertaa moddusta kesällä.

En kyllä taida edelleenkään kevätvehnää, jos ei hinta parane kovasti. Kasvipeitteisyystoimenpiteestä ja syysvehnästä rahallinen kokonaisuus lienee parempi.

-SS-

Viljelykierron takia täytyisi ottaa taas kevätvehnää. Toi lohko on sellainen, että syysviljat on poissuljettu. Öljykasvista ei ole vielä viittä vuotta jne.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.08.17 - klo:21:33

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.08.17 - klo:21:27

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.08.17 - klo:21:08

Mää olen käyttänyt 700 tiheyttä, mutta saattaa olla, että olisi parempi siirtyä alempiin siemenmääriin. Pakkaaja jutteli, että oli kylvänyt vuosi sitten Mistralin 550 tiheydellä ja tuloksena 6300kg sato. Oli käytettävä alhaista siemenmäärää, kun kantasiementä oli melko vähän käytössä. Jutteli uudesta Avenue kaurasta. Siinä taisi olla 180kg ja kasvusto tällä hetkellä aivan täysi. Pensominen on ollut niin voimakasta.

Muistaako joku, mikä se Keskon uusin kevätvehnälajike on. Siitä oli hetki sitten juttua Maaseudussa, mutta hukkasin lehden, enkä ole tietoa löytänyt muualta. Täytyisi ensi kesäksi ottaa Zebran rinnalle jotain muuta kokeeksi.

Krabat on melko aikainen ei välttämättä ole vertailukelpoinen Zebran kanssa kuivuudenkestävyydeltään.

Licamero on Demonstratia paperilla satoisampi, mutta Demonstrantin kohdalla oman vain keinolannoitusta saaneen koealan sato oli Zebralla parempi, taudittomampi ja paremman laatuinen kuin Demonstrantin. Eli Licameron pitää olla selvästi Demonstrantia parempi ja myös puintiajan sateita yhtä hyvin kestävä kuin Zebran, jotta edes ajattelisin vaihtaa. Demonstrant on ehdoton ja satoisin rehuvehnä jos nilkkaan asti on kananpötköä levitetty. Ja pari kolme kertaa moddusta kesällä.

En kyllä taida edelleenkään kevätvehnää, jos ei hinta parane kovasti. Kasvipeitteisyystoimenpiteestä ja syysvehnästä rahallinen kokonaisuus lienee parempi.

-SS-

Viljelykierron takia täytyisi ottaa taas kevätvehnää. Toi lohko on sellainen, että syysviljat on poissuljettu. Öljykasvista ei ole vielä viittä vuotta jne.

En tunne sinun viljelykiertoasi, enkä peltojen kasvukuntoa. Mutta oma kokemukseni omilla hiuesavimailla on se, ettei ilman nurmikiertoa maa pysy hyvässä kasvukunnossa. Nyt viljelen luomussa, mutta viherlannoitusnurmet tulivat kiertoon jo kemiallisen viljelyn vuosina. Totesin, että hyväkin pelto voi menettää kykynsä toimia vaikeissa sääoloissa. Tilan paras pelto alkoi pikkuhiljaa kärsiä enemmän ja enemmän märkyydestä ja kuivuudesta. "Normaalivuodet" vähenivät. Jo yksi viherlannoitusnurmi paransi peltoa selvästi.

Oma kiertoni oli viljapohjainen ja rypsi väliin n. joka 5.vuosi. Ei näyttänyt toimivan. Muuallakin on todettu, että nurmea tarvittaisi kiertoihin myös viljatiloilla. Minusta nurmea pitäisi olla ainakin kahtena vuotena viidestä,  jotta kasvukunto pysyisi entisellään. Jotta se paranisi, pitäisi kiertoon saada lisäksi myös joku muu maan parantajakasvi, kuten syysvilja. Joo, sanoit,ettei tuolle lohkolle syysvilja sovi. Tasainen? Minäkin olin viime vuonna yhdellä lohkolla tuota mieltä, mutta kylvin nurmen jälkeen syysrypsin. Onnistui loistavasti. Luomuna yli 2000kg hehtaarisato.

Siis lämpimästi suosittelen: parivuotinen nurmi vehnän sijasta ja perään vaikka syysrypsi. Sillä taloudellinen riski on pieni ja maa tykkää.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljatilan-viljelykierto-vaatii-muutakin-kuin-viljaa-1.136453

https://www.farmit.net/nurmikasvit-oljykasvit/2016/03/30/viljelykierto-osa-7-tiivistyneille-maille-apilaa-ja-sinimailasta

Menee ohi aiheesta, mutta tasautin yhden ongelmallisen lohkon pari vuotta sitten, ja sillä oli ihan käsittämätön vaikutus yleiseen kasvukuntoon. Ennakko-odotus oli että korjaa lähinnä laakeita kuoppapaikkoja, mutta myös se muu osuus on tuntunut parantuneen selvästi kun kosteus jakautuu tasaisesti koko alueelle. Vesi on melkoisen taitava löytämään melko tasaiselta näyttävästäkin lohkosta ne matalammat kohdat. Tuokin oli jo aikaisemmin lisäsalaojitettu mutta vasta tasaaminen sai sen toimimaan kunnolla. Ja kasvukausikin pitenee kun ei tarvitse odotella märimpien kohtien kuivumista kylvökuntoon tai mennä niitä tallomaan kun kuivemmat paikat kuivuu käsiin tai että kuivat sitten kuivuu kitukasvuiseksi märempiä läiskiä odotellessa.

Nyt kun on liikkunu pitkin maakuntaa aika paljon näkee lohkoja joista miettii että voi kun omistaja ymmärtäisi tuon tasata, niin näyttäisi kovasti erilaiselta.

Jos 2/5 viljelyvuosista on nurmea, jolle ei ole markkinoita, pitää myyntikasvista saada yli puolitoistakertainen sato ( 166%) . Lisäksi nurmimuodot eivät saa esim. rukiin tai öljykasvin tuotantopalkkioita. Viljelyvuosien säät ovat niin paljon vaihtelevia, että johtopäätöksen teko esimerkiksi kauden 2002 .. 2011 välisenä aikana, jolloin kuivuus monena vuotena pudotti sadosta tonneja ja vesi ja kosteus pilasi 2008 sadon taudeilla ja huonolla laadulla, nyt on ollut neljä-viisi kosteudeltaan ihanteellista vuotta, jos ei ole maata ihan pilalle tallattu, , 2012, 2014 - 2016, Tänä vuonna tiettyjen seuraamieni neljännesvuosisataisten luomukaurapeltojen muuttuminen jo 10 cm pituudessa valkoisiksi ei vahvista sitä oletusta, että luomu-usko toisi kevätkesällä vettä lisää luomupelloille.

Jos vertaamme vuoteen 1999, ovat satotasot ilmankin laajaperäiseen nurmiviljelyyn siirtymistä olleet merkittävässä nousussa (pellon käytössä ei ole tapahtunut suurta muutosta) . Hyvin suuri nousu tulee myös 2010 jälkeen, lähes tonnin verran vehnän keskisadossa. Kasvuolosuhteissa on siis nouseva trendi, koska lannoitus ei ole lisääntynyt, fosforilannoitus on itse asiassa valtakunnan tasolla punaiselle painumassa, ja muitakin pääravinteita on markkinoilla liikkunut vähemmän kuin ennen.

Havainnot värittyvät helposti tukemaan sellaistakin ilmiötä, josta ei voi tehdä sokkotestissä päätelmiä erosta. Koska luomua harvoin harjoitetaan samalla tilalla vertailukenttinä tavanomaisen vierellä, olosuhteiden vaihtelun,  "kohinan" vaikutusta ei välttämättä saada ulos tuloksista. Ja tällainen äkkiväärä johtopäätösten teko on luonnollinen ihmisen aivotoiminnan tulos, koska varhaisen ihmisen eloonjääminen riippui nopeista päätelmistä ja tilanteen hahmottamisesta.



Totta kai luomu on kannattavaa, totta kai se onnistuu, mutta ennakko-oletusten ja olemattomuuksien kerääminen nimenomaan vain luomun ilmiöiksi on sille itselleen turhaa painolastia, joka on enemmän mentalistien ammattialaan liittyvää kuin kasvintuotantoon liittyvää.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.08.17 - klo:12:42

Jos 2/5 viljelyvuosista on nurmea, jolle ei ole markkinoita, pitää myyntikasvista saada yli puolitoistakertainen sato ( 166%) .

Eka lause asian ytimessä. Itse yritin tuossa keväällä laskea, että millä tavalla 40% alasta nurmella ja 60% tuotannossa olisi kannattavampaa, kuin 100% tuotannossa. Laskin näytti sellaisia lukemia, että totesin heti ettei mitään järkeä. Luomupuolella tilannetta tasoittaa korkeampi tuki ja ostopanosten vähyys. Jos taas tavanomaisena harrastaa suorakylvö niin traktoritunteja ei tule paljon joita taas luomussa välttämättä tulee. Tulin siihen johtopäätökseen, että viljan myyntitulot ovat samat luomussa ja tavanomaisessa, jos luomussa 40% on nurmella ja loppu tuotannossa ja tavanomaisessa kaikki tuotannossa. Luomun satotasoksi laskin nykyisestä toteutuneessa satotasosta  puolet. Tällä hetkellä luomun parempi tulos tulee korkeammasta tuesta ja ostopanosten vähyydestä.

  Onko kukaan laskenut montako % pitää kasvattaa viljaa ainoastaan tuotantopanoksien maksamiseen vs. viherlannoitusnrmi, ennen täällä etelässäkin oli nurmelle käyttöä mutta nyt heinät korjataan murskaimella ,eikä apilaheinä ole heppatyttöjenkään suosiossa..

 Nimim. Joskus käsiharavallakin pientareita haravoinut..

Mites nämä uudet kevätvehnälajikkeet, kuten mm. Mistral, Solanus, Licamero, Calixo ja muut pärjäsivät tänä vuonna?