Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Sivupersoona - 19.09.16 - klo:23:16

Otsikko: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Sivupersoona - 19.09.16 - klo:23:16
Uusia kevätvehnälajikkeita on tulossa siemenmarkkinoille ensi kevääksi. Mistral, Jetstream, Solanus, kaikki saksalaisia lajikkeita, lisäksi ainakin Wicki, Dafne ja Anabel on uusia lajikkeita, joita on joillakin eturiviläisillä jo tänä vuonna ollut viljelyssä, olisko vielä Calixo ja Cornetto-nimisetkin tulossa myös yleisesti saataville lähivuosina? Ja mites meidän Boreal, onko niiltä tulossa jotain uusia lajikkeita?  no, Borealin kevätvehnät ei oo Anniinaa lukuun ottamatta olleet mitään menestystarinoita

Yhteistä kaikille näille uusille lajikkeille on, että ovat varsin myöhäisiä ja matalavalkuaisisia, tuollaisia Epos-tyyppisiä satotykkejä ja ilmeisesti tarvisevat paljon myös tautisuojausta menestyäkseen hyvin, eli todellisia ammattilaisten vehniä.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 19.09.16 - klo:23:49
Toistaiseksi tulokkaat ovat poistuneet aika äkkiä markkinoilta tai jääneet pienen piirin iloksi. Vehnän viljelijöistä on hiukan katteettomilla lupauksilla koulutettu aika varovaisia lajikkeen vaihtajia. Vanhojen lajikkeiden (Marble, Zebra) ominaisuudet ovat ilmeisesti aika lailla kohdillaan kun pysyvät sitkeästi viljelyssä.

Jonkinlainen satotykkien mittari tai kompastuskivi on Amaretto. Vanha lajike, ollut markkinoilla jo ainakin 10 vuotta, vaativa viljeltävä, mutta satoisa, laadultaan kohtalainen. Jos uusi lajike ei Amarettolle pärjää niin eipä kannata vaivautua.

Borealin vehnistä voisi todeta että paljon pahnoja, vähän jyviä. Jostain syystä eivät vaan saa reseptiä kohdalleen.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Forgiven - 20.09.16 - klo:00:07
Jotain koe tuloksissa kelvollisia, jos nyt ei varsinaisesti erityisen lupaavia, linjoja näkyy borealillakin olevan, en tiedä sitten, onko tänä vuonna mitään ollut niin suuressa lisäyksessä että myytäväksi riittää. 09004 lähinnä, anniinan aikaa, mahd parempi sato, mahd valkuainen valitettavasti pienempi... mutta vasta 2015 ekan kerran testeissä, ensi vuonna voisi jossain olla lisäyksessä, mutta en usko että isommin myyntiin.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: iskra - 20.09.16 - klo:06:47
  Minä olen luottanut Tähti- vehnään, sako korkealla ja pysyy vaikka ei raakana puiskaan..
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: jowi - 20.09.16 - klo:07:30
Meillä oli Licameroa kasvussa. Löytyy koetuloksia suomesta.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: taisker - 20.09.16 - klo:08:19
mistral tulee ensvuonna jos ei tuu yli 7t satoo ni palaan takas demostranttiin sen ku kylvää hyvään maahan ja unohtaa ni aina paukkuu enkat jokavuosi lisätty lannotusta katto ei oo tullu vastaan
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: BACKSPACE - 20.09.16 - klo:09:19
mistral tulee ensvuonna jos ei tuu yli 7t satoo ni palaan takas demostranttiin sen ku kylvää hyvään maahan ja unohtaa ni aina paukkuu enkat jokavuosi lisätty lannotusta katto ei oo tullu vastaan

Mulla tulee siiloista katto vastaan jo Eposilla, eikä ole varaa korottaa  :-\
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 20.09.16 - klo:10:06
Notta mistä mahtaa johtua että vehnän tulos näyttää yleensä taloudellisissa vertailuissa olevan heikoimpia?

Itse ainakin olen kylvä ja korjaa viljelijä. Hyvä jos kerran jaksaa tuossa välissä käydä ajamassa gramma-aineen ja kasvunsääteen joukkoon.

Anniinaa tosin olen nyt pohtinut. Leipävehnälle on enemmän enemmän vastaaottopaikkoja lähistöllä. 

7 tonnin rehuvehnäsato olisi logistiikka katastrofi puinnit, kuivaus, varastot ja kuljetukset ihan jumissa.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: BACKSPACE - 20.09.16 - klo:10:26
Notta mistä mahtaa johtua että vehnän tulos näyttää yleensä taloudellisissa vertailuissa olevan heikoimpia?

Itse ainakin olen kylvä ja korjaa viljelijä. Hyvä jos kerran jaksaa tuossa välissä käydä ajamassa gramma-aineen ja kasvunsääteen joukkoon.

Anniinaa tosin olen nyt pohtinut. Leipävehnälle on enemmän enemmän vastaaottopaikkoja lähistöllä. 

7 tonnin rehuvehnäsato olisi logistiikka katastrofi puinnit, kuivaus, varastot ja kuljetukset ihan jumissa.

Suomessa vehnä kasvaa liian hyvin. 7-8 tonnin sadot on mahdollista saavuttaa melko helpolla.. Tos viime viikolla tuli kiva dokumentti mm. jenkkien vehnäpelloista.. ukot puivat tonnin satoja, keskisato 3 tonnia oli tavotteena. Näin siis maapallon nykyisessä vilja-aitassa  ;D

Tällä menolla Suomi tulee kunnostautumaan Euroopan vehnäaittana. Vienti lähtee vetämään ja Itämeri-vähennys näkyykin Itämeri-korotuksena..
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: markoantero - 20.09.16 - klo:20:48
Anabelia oli kokeilussa,lykkäs satoa tolkuttomasti mut ekan näytteen perusteella valkuaiset ei riitä myllyyn. Luulen kuitenkin että kylvän silti uudestaan ens keväänä. Sato ero wellamoon on niin suuri et laskin saavani silti paremman tuoton vaik rehuksi meneekin,lisäksi tavara on todella kaunista. Wellamo väistyy ens keväänä meijän viljelyksiltä,jälleen heinäkuun poudat verotti sen satoa,tämä on tapahtunut ennenkin.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Ileh - 20.09.16 - klo:20:54
Boreal 09004 odotellessa. 
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Sivupersoona - 20.09.16 - klo:22:07
Anabelia oli kokeilussa,lykkäs satoa tolkuttomasti mut ekan näytteen perusteella valkuaiset ei riitä myllyyn. Luulen kuitenkin että kylvän silti uudestaan ens keväänä. Sato ero wellamoon on niin suuri et laskin saavani silti paremman tuoton vaik rehuksi meneekin,lisäksi tavara on todella kaunista. Wellamo väistyy ens keväänä meijän viljelyksiltä,jälleen heinäkuun poudat verotti sen satoa,tämä on tapahtunut ennenkin.

Arvostan myöhäisten ja satoisten vehnien viljelijöitä, te olette  TOSIMIEHIÄ. Nynneröt viljelee jotain aikaista Anniinaa tai Quarnaa, jotta VARMASTI saavat leipälaatuna myytyä sen 3,5 tonnnin hehtaarisatoisen tavaransa.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: SKN - 20.09.16 - klo:22:09
Anabelia oli kokeilussa,lykkäs satoa tolkuttomasti mut ekan näytteen perusteella valkuaiset ei riitä myllyyn. Luulen kuitenkin että kylvän silti uudestaan ens keväänä. Sato ero wellamoon on niin suuri et laskin saavani silti paremman tuoton vaik rehuksi meneekin,lisäksi tavara on todella kaunista. Wellamo väistyy ens keväänä meijän viljelyksiltä,jälleen heinäkuun poudat verotti sen satoa,tämä on tapahtunut ennenkin.

Arvostan myöhäisten ja satoisten vehnien viljelijöitä, te olette  TOSIMIEHIÄ. Nynneröt viljelee jotain aikaista Anniinaa tai Quarnaa, jotta VARMASTI saavat leipälaatuna myytyä sen 3,5 tonnnin hehtaarisatoisen tavaransa.

Tosiasia on se että nyt voidaan taas puhua vehnävatipäistä...
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=28937.0



Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 20.09.16 - klo:22:16
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.

Epos toimii kuumana ja kuivana kesänä, mutta se pitää saada kylvöön viimeistään huhtikuun toisella viikolla, jotta on kasvussa välillä kylmiä jaksoja. Epos-vehnässä on syysviljan sukua sen verran, että pensastuminen ja tähkälukumäärän nouseminen aktivoituu kunnolla vasta, kun tulee parin kolmen viikon räntäsateinen jakso oraille. Ikinä en ole Eposta suurempaa kevätvehnäsatoa - tai mitään vehnäsatoa - saanut, mutta silloin kävinkin 10 kg nestetyppiannoksen joka viikko koko kesän laittamassa, että koko pelto haisi vienosti ammoniakille, ja lehtien kärjet ruskettuivat 5 cm matkalta.

Laajaperäisesti viljeltynä Epos häviää Zebralle.

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: aurajokilaivuri - 21.09.16 - klo:11:40
Epos toimii kuumana ja kuivana kesänä, mutta se pitää saada kylvöön viimeistään huhtikuun toisella viikolla, jotta on kasvussa välillä kylmiä jaksoja.

Tuossa on vaan että pellon pitäisi ehtiä kuivumaan sen verrran että sen pääsee muokkaamaan. Joskus miettinyt miten mahtaisi onnistua jos talvella lumettomaan aikaan vain kävisi huiskalla levittämässä siemenet pintaan.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 21.09.16 - klo:19:44
Epos toimii kuumana ja kuivana kesänä, mutta se pitää saada kylvöön viimeistään huhtikuun toisella viikolla, jotta on kasvussa välillä kylmiä jaksoja.

Tuossa on vaan että pellon pitäisi ehtiä kuivumaan sen verrran että sen pääsee muokkaamaan. Joskus miettinyt miten mahtaisi onnistua jos talvella lumettomaan aikaan vain kävisi huiskalla levittämässä siemenet pintaan.

Ajattelin tasata joskus syksyllä kynnöksen, Sitten keväällä lumien sulamisen aikaan roudan päälle levittäisi pintalevittimellä ja joskus kun alkaa hiukan harmaantua, ajelisi mönkkärillä jokin hevoslapiorullaäes perässä ?

Pääsisi aika varmasti huhtikuun alkuun oraalle ?

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 21.09.16 - klo:23:18
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.



-SS-

Enpä tiedä tuosta usemman sadan kilon huiskaurakasta tähkälle tulon jälkeen. En oo kokeillu, ootko itte??

Lisätyppi Amarettolle on meillä rutiinihomma, mutta vastaavasti kevätlannoituksesta nipistetään. Eli melko maltillisia määriä, yleensä ennen tähkälle tuloa ja sateet huomioiden. Leipävehnää syntyi tänäkin kesänä, ihan mukavia määriä huolimatta alkukesän upotussäistä.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: alpo10 - 21.09.16 - klo:23:37
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.

-SS-

Enpä tiedä tuosta usemman sadan kilon huiskaurakasta tähkälle tulon jälkeen. En oo kokeillu, ootko itte??

Lisätyppi Amarettolle on meillä rutiinihomma, mutta vastaavasti kevätlannoituksesta nipistetään. Eli melko maltillisia määriä, yleensä ennen tähkälle tuloa ja sateet huomioiden. Leipävehnää syntyi tänäkin kesänä, ihan mukavia määriä huolimatta alkukesän upotussäistä.
vuosista 6/10 on sellaisia, että Amaretton viljely sujuu ilman mitään ihme temppuja. Poikkeukselliset vuodet ovat niitä, jolloin kylvöille ei pääse ajoissa tai kasvukausi on kylmä ja sateinen. Kasvukaudesta tulee pitkä, jos joutuu lisätyppeä antamaan useita kertoja ja vetää koko kasvitautiohjelman läpi. Lisätyppi tähkälle, kannattaako antaa ruiskulla?

Satoisuus on sitä luokkaa, ettei maailma kaadu siihen, jos joskus menee rehuksi. Erittäin viljelyvarma lajike. Mulla ollut kohta kymmenen vuotta jo viljelyssä, enkä ole vaihtamassa mihinkään.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 22.09.16 - klo:07:52
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.

-SS-

Enpä tiedä tuosta usemman sadan kilon huiskaurakasta tähkälle tulon jälkeen. En oo kokeillu, ootko itte??


En ole, ainoastaan ruiskulla. Mutta jotuu siinä aika monta kertaa vesiä ruiskuttelemasa käymään jonkun 50 kg N takia, jos meinaa, että lehden kärkiosa ei yli 10 cm pala. Tuossa vaan seurannut semmoisia hyvinpidettyjä vehnäpeltoja, joista aina tulee melkoisesti ja epäilemättä leipäviljaa. Niin huiskalla meni melkoisesti raetta, ja oli juuri tulossa tähkälle. Nyt oli hyvä kesä, kun kaikki suli varmasti kasvin käyttöön. Eikä mennyt edes pitkäksi, nyt viimekö viikolla hakivat pois.

Vuonna 2012 meni pitkäksi, ehkä juuri tuon kovan lannoituksen takia. Pakkasella puivat, pakkasella kuivattiin, ja lehdessä mainittiin, ettei oikein ole kannattavaa, kuivauskulujen takia.

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 22.09.16 - klo:22:00
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.

vuosista 6/10 on sellaisia, että Amaretton viljely sujuu ilman mitään ihme temppuja. Poikkeukselliset vuodet ovat niitä, jolloin kylvöille ei pääse ajoissa tai kasvukausi on kylmä ja sateinen. Kasvukaudesta tulee pitkä, jos joutuu lisätyppeä antamaan useita kertoja ja vetää koko kasvitautiohjelman läpi. Lisätyppi tähkälle, kannattaako antaa ruiskulla?
.

Menee se ruiskullakin ja teho on ilmeisesti hyvä. Laiskuuttani olen viime vuosina levittänyt rakeina sulfania tai muuta rikkipitoista. Paljon nopeampaa ja sujuvampaa touhua. Sateita joutuu kyttäämään, mutta eipä tule polttovioituksia. Määrän ja ajoituksen kanssa voi pelata hiukan vapaammin kuin nesteitä käyttämällä.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: kylmis - 23.09.16 - klo:07:26
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.

vuosista 6/10 on sellaisia, että Amaretton viljely sujuu ilman mitään ihme temppuja. Poikkeukselliset vuodet ovat niitä, jolloin kylvöille ei pääse ajoissa tai kasvukausi on kylmä ja sateinen. Kasvukaudesta tulee pitkä, jos joutuu lisätyppeä antamaan useita kertoja ja vetää koko kasvitautiohjelman läpi. Lisätyppi tähkälle, kannattaako antaa ruiskulla?
.

Menee se ruiskullakin ja teho on ilmeisesti hyvä. Laiskuuttani olen viime vuosina levittänyt rakeina sulfania tai muuta rikkipitoista. Paljon nopeampaa ja sujuvampaa touhua. Sateita joutuu kyttäämään, mutta eipä tule polttovioituksia. Määrän ja ajoituksen kanssa voi pelata hiukan vapaammin kuin nesteitä käyttämällä.
Minkälainen lannoitusohjelma on käytössä? Eli paljonko keväällä ja myöhemmin oraille?
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: ja101 - 23.09.16 - klo:07:53
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.

vuosista 6/10 on sellaisia, että Amaretton viljely sujuu ilman mitään ihme temppuja. Poikkeukselliset vuodet ovat niitä, jolloin kylvöille ei pääse ajoissa tai kasvukausi on kylmä ja sateinen. Kasvukaudesta tulee pitkä, jos joutuu lisätyppeä antamaan useita kertoja ja vetää koko kasvitautiohjelman läpi. Lisätyppi tähkälle, kannattaako antaa ruiskulla?
.

Menee se ruiskullakin ja teho on ilmeisesti hyvä. Laiskuuttani olen viime vuosina levittänyt rakeina sulfania tai muuta rikkipitoista. Paljon nopeampaa ja sujuvampaa touhua. Sateita joutuu kyttäämään, mutta eipä tule polttovioituksia. Määrän ja ajoituksen kanssa voi pelata hiukan vapaammin kuin nesteitä käyttämällä.
Minkälainen lannoitusohjelma on käytössä? Eli paljonko keväällä ja myöhemmin oraille?
Lain sallimat keväällä ja tähkälle sitten toisesta taskusta maksaen? Jos tuo tehdään pykälien mukaan niin en oikein näe järkeä alkaa jotain alle 150kg typpipanosta jakamaan...
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: SKN - 23.09.16 - klo:18:01
Draco?

Husokki kasvattanu parina vuotena? Kuinkas valkuaisen laita? 150-200N?
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Husokki - 23.09.16 - klo:18:17
Draco?

Husokki kasvattanu parina vuotena? Kuinkas valkuaisen laita? 150-200N?

Juu, mut tänä vuonna jäi hlp köykäseksi, kuten myös muut vehnät, satoa silti 5.7t/ha. Valkuainen 13% molemmin puolin. Typpee joku 150kg/ha
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: SKN - 23.09.16 - klo:23:35
Draco?

Husokki kasvattanu parina vuotena? Kuinkas valkuaisen laita? 150-200N?

Juu, mut tänä vuonna jäi hlp köykäseksi, kuten myös muut vehnät, satoa silti 5.7t/ha. Valkuainen 13% molemmin puolin. Typpee joku 150kg/ha

No perkele....palataan asiaaan...vink vink...
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Puuha-Pete - 25.09.16 - klo:00:38
Draco?

Husokki kasvattanu parina vuotena? Kuinkas valkuaisen laita? 150-200N?

Juu, mut tänä vuonna jäi hlp köykäseksi, kuten myös muut vehnät, satoa silti 5.7t/ha. Valkuainen 13% molemmin puolin. Typpee joku 150kg/ha

No perkele....palataan asiaaan...Juuri niinkuin minä ja Köntys ennustimmekin...vink vink...
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Sivupersoona - 17.10.16 - klo:22:38
Pussi Solanusta tuli tilattua. Kevätvehnän lajikevalinta on aina melkoinen kompromissi eri ominaisuuksien välillä. Mistral olisi ollut houkutteleva hyvine spekseineen, mutta se MTT:n tautikoe ei hyvää kerro tuosta lajikkeesta, melko keskinkertainen lehtilaikkutautien kestävyydeltään. Vaatii siis kunnon panostukset siihen. Solanus pitäisi tällä osastolla olla ihan kärkeä. Solanuskin on myöhäinen, mut muuten hyvä, paitsi sakoluvultaan huono, mutta näistä myöhäisistä satovehnistä valkuaiseltaan paras, 13,5 %. Mutta kun jostain ominaisuudesta on kevätvehnälajikkeen valinnassa aina tingittävä, niin valitsin tuon sakoluvusta tinkimisen. Menköön sitten rehuksi, jos vaan kiloja tulee riittävästi .
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 18.10.16 - klo:15:35
Tuo täyttää aikaisemmin täällä miettimäni optimaalisen markkinasiemenviljan. Jyväkoko on kuin herneellä, kylvömäärä >400 kg/a , eikä sakoluku 1 edes nouse 180 :aan asti, saati sitten sakoluvun kestävyys, josta ei ole mainintaa !

Eli määritelmällisesti leipäviljaksi myytävä rehuvehnä, jota kylvettäessä kuluu kohta puoli tonnia / ha x 500 €/tonni. Siinä se kasitonnari muuttuukin ykskaks viistonnariksi. Niinkö rahana laskettaessa. Täp täp.

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Sivupersoona - 18.10.16 - klo:15:54
Tuo täyttää aikaisemmin täällä miettimäni optimaalisen markkinasiemenviljan. Jyväkoko on kuin herneellä, kylvömäärä >400 kg/a , eikä sakoluku 1 edes nouse 180 :aan asti, saati sitten sakoluvun kestävyys, josta ei ole mainintaa !

Eli määritelmällisesti leipäviljaksi myytävä rehuvehnä, jota kylvettäessä kuluu kohta puoli tonnia / ha x 500 €/tonni. Siinä se kasitonnari muuttuukin ykskaks viistonnariksi. Niinkö rahana laskettaessa. Täp täp.

-SS-

Tässä ollaankin tuollaisia Tilasiemenen koekaniineja. Rohkeasti ne ottavat myyntiin Saksasta tuotuja uusia myöhäisiä vehnä- ja ohralajikkeita tänne "koeviljelyyn", myydään kalliilla hinnalla isännille, ja vasta 3-4 vuoden kuluttua nähdään, miten ne oikeasti täällä menestyy. KWS Lochow on iso saksalainen jalostaja, ja esim. niiltä joitakin vuosia sitten tänne tullut KWS Scirocco kevätvehnä on tainnut painua aika unholaan, ilmeisesti ei täällä ole oikein menestynyt.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: kylmis - 18.10.16 - klo:19:33
Määhän kävin silloin syksyllä pellonpiennartilaisuudessa ja arvostelin solanuksen ja mistralin sakolukuja. Asia selitettiin niin, että kaksi edellistä syksyä on ollut niin sateisia koepaikoilla, että vehnien sakoluvut ovat ehtineet mennä sateissa. Sanottiin, että muidenkin lajikkeiden sakoluvut ovat tulleet koetuloksissa alaspäin näiden kahden huonon syksyn takia. Ihan hyvät perustelut, mutta te pioneerit tutkitte asiaa perusteellisesti omissa kokeissanne. Kyllähän satoisampia kevätvehnälajikkeita olisi ihan pakko saada markkinoille, se on selvä.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: kturunen - 19.10.16 - klo:08:29
Mikä on sellainen lajike, joka kestää kuivaa ja kovaa hiesusavea?
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 19.10.16 - klo:09:01
Mikä on sellainen lajike, joka kestää kuivaa ja kovaa hiesusavea?

Todennäköisesti Amaretto on vahvin. Itsellä
Zebra on menestynyt paremmin kuin parina kokeiltu

-Epos
-Demonstrant
-Marble

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Constantem - 19.10.16 - klo:09:37
Määhän kävin silloin syksyllä pellonpiennartilaisuudessa ja arvostelin solanuksen ja mistralin sakolukuja. Asia selitettiin niin, että kaksi edellistä syksyä on ollut niin sateisia koepaikoilla, että vehnien sakoluvut ovat ehtineet mennä sateissa. Sanottiin, että muidenkin lajikkeiden sakoluvut ovat tulleet koetuloksissa alaspäin näiden kahden huonon syksyn takia. Ihan hyvät perustelut, mutta te pioneerit tutkitte asiaa perusteellisesti omissa kokeissanne. Kyllähän satoisampia kevätvehnälajikkeita olisi ihan pakko saada markkinoille, se on selvä.

Olen täsmälleen samaa mieltä! Moneen vuoteen ei ole markkinoille tullut mitään mielenkiintoista uutuutta. Vanha Zebra on edelleen aika kova sana. Euroopan päätuotantoalueilla taidetaan viljellä pääsääntöisesti syysvehnää, joten jalostajat eivät taida olla kovinkaan kiinnostuneita kevätvehnästä.

Mulla oli tänä vuonna viljelyssä TOS-Marblea ja parin suursäkin verran Lennoxia.

Ennakkonäytteiden mukaan laatu oli seuraavaa:

TOS-Marble
Kosteus (%) 12.0 %
Tärkkelyspitoisuus (% ka) 70.6 % kuiva-aineesta
Valkuainen (% ka) 11.1 % kuiva-aineesta
Hehtolitrapaino (kg) 83.1 kg / 100L
Sakoluku 284.0 yks.
Rikkajyvät (%) 2.8 %
Roskat (%) 0.1 %
Surkastuneet jyvät (%) 2.1 

serti-Lennox
Kosteus (%) 12.9 %
Hehtolitrapaino (kg) 78.5 kg / 100L
Tärkkelyspitoisuus (% ka) 68.3 % kuiva-aineesta
Valkuainen (% ka) 12.3 % kuiva-aineesta
Sakoluku 349.0 yks.
Rikkajyvät (%) 5.4 %
Roskat (%) 0.3 %
Surkastuneet jyvät (%) 4.3 

Marblen satotaso hieman vajaan 40 ha alalta oli n. 5 t / ha ja Lennoxin sato 4 ha alalta n. 4 t / ha. Molemmat saivat keväällä kylvön yhteydessä typpeä Yaran pussista 140 kg / ha. Kasvinsuojeluna rikat + hivenlitkut sekä tautiaine tähkälle. Kasvukauden aikana en levitellyt lisää typpeä rakeena tai litkuna, koska kasvustot olivat vähän vaisun oloisia eli ei ollut sitä paljon mainostettua potentiaalia.

Marble näytti puidessa ihan hyvältä, vaikkakin vähän harvalta. Valkuainen on kyllä mun mielestä säälittävä. Lennox ränsistyi kamalan näköiseksi ennen aikojaan, oikeastaan jo heti tähkälletulovaiheen jälkeen kasvusto meni ihmeellisen mustaksi ja nuo rikkajyvien ja surkastuneiden suuri osuus kertoo siitä, että tavara oli oikeasti ihan paskaa.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 19.10.16 - klo:09:51
Marblessa tautilaikkujen tai sitten stressilaikkujen kestävyys on olematon. Varmaan ihan hyvälaatuinen vehnä, mutta on tosi lääkenarkomaani, sekä menestyy lähinnä kukkamullalla. Tuo Lennoxin tulos viittaisi vakavaan ravinnepuutteeseen. Se on semmoinen sikalietevehnä.

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Constantem - 19.10.16 - klo:10:56
Marblessa tautilaikkujen tai sitten stressilaikkujen kestävyys on olematon. Varmaan ihan hyvälaatuinen vehnä, mutta on tosi lääkenarkomaani, sekä menestyy lähinnä kukkamullalla. Tuo Lennoxin tulos viittaisi vakavaan ravinnepuutteeseen. Se on semmoinen sikalietevehnä.

-SS-

Mä en ole havainnut Marblessa sen enempää tauteja kuin muissakaan. Mulla on vakiotoimenpiteenä (IP-hengessä toki) ruiskia tautiaine tähkälle. Suurin osa mun maista on ainakin näin Aurajoen rantamaiksi aika kevyitä. Kollega kyllä sanoi, että Marble tarttis sen 170-200 kg N ja vielä jaettuna, jotta valkuaista alkaisi saamaan järjellisille mitoille. No nyt kun katselee rehu- ja leipävehnän hintaeroja, niin aika se ja sama. Asun melko lähellä rehutehdasta, joten rahtikuluja ei tule, kun oma kaluston käyttö ei maksa kuin polttoaineen verran ja jauholakki ei itse tarvitse palkkaa (vai miten näitä pitikään laskea...).

Olisi mukavaa lukea muiden Lennoxia kokeilleiden kokemuksia. Mulla kokeilu oli ihan hyvällä lohkollakin. Varmaan kohta joku Raision edustaja hyökkää mun kimppuun, mutta katselin jo keväällä niistä sertisiemenpusseista, että kylläpä on sekulin oloista siementä.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: ceylon - 19.11.16 - klo:09:24
Olis uus vehnä lajike hakusessa,viimeset 10 vuotta ollu amarettoa,eli joku lajike mikä sopisi amareton kasvualustoille,,,,mutta mikä
KI-Toss
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 19.11.16 - klo:09:37
Olis uus vehnä lajike hakusessa,viimeset 10 vuotta ollu amarettoa,eli joku lajike mikä sopisi amareton kasvualustoille,,,,mutta mikä
KI-Toss

Mikä Amaretossa on ollut ongelma, satoisa ja viljelyvarmahan se on. No Seinäjoella Trappe tuottaa kasitonnareita. Ei noille ole oikeasti vaihtoehtoja, jollei halua pudottaa satotasoa puoleen.

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: ceylon - 19.11.16 - klo:09:48
ei isompia ongelmia,,,,tuli mielee va et vois kokeilla jotai muuta
vaihtelu virkistää sano ....... .. ....... .....
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 19.11.16 - klo:10:10
ei isompia ongelmia,,,,tuli mielee va et vois kokeilla jotai muuta
vaihtelu virkistää sano ....... .. ....... .....

No kokeile Borealin laatulajikkeita. Vaihtelua saat riittämiin.

AnniinaBOR               Aikainen korkean valkuaispitoisuuden kevätvehnä
KruunuBOR      Satoisa päätyypin leipävehnä
KWS Scirocco      Satoisa lajike päätyypin kevätvehnien sarjaan
MarbleBOR      Mainio laatuvehnä Etelä-Suomeen
QuarnaBOR      Huippulaatuinen kevätvehnä
TrappeBOR              Satotykki Etelä-Suomeen 
WanamoBOR      Huippulaatua kevätvehnätuotantoon
WappuBOR      Varma sadontuottaja 
WellamoBOR      Erinomainen yhdistelmä satoa ja laatua 

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Sivupersoona - 19.11.16 - klo:10:20
 MTT vai mikä lie lucky luke se nykyään on, niin niillä on  netissä se eri lajikkeiden tautiherkkyysvertailu, en saa sitä pdf:n linkkiä tänne asiallisesti linkitettyä, mut kyllä se googlaamalla löytyy. Siitä vaan on siemenmyyjät hiljaa, mut sitä kannattaa tutkia, ennen kuin menee ostamaan mitään. Borealin kevätvehnistä varsinkin Wanamo ja Wappu ovat aika tautialttiita lajikkeita.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 19.11.16 - klo:10:21
Niin tuli väärät mainoslauseet noihin lajikkeisiin


AnniinaBOR         korkea valkuainen, idussa jyvän päässä
KruunuBOR         tervemenoa takaisin 1970-luvulle
KWS Scirocco      sarjaan lupauksia liittyy sarja pettymyksiä
MarbleBOR          but works only on drugs
QuarnaBOR         huippulaatu lohduttaa kun keko ei kärryn pohjalla kasva
TrappeBOR           300 N
WanamoBOR       viiden euron leipälisä panee unohtamaan, että tietenkin tarvitsisi myös niitä tonneja tulla, jotta voisi hyödyntää
WappuBOR          varma kaksitonninen joo
WellamoBOR       että semmoinen yhdistelmä, että ei satoa, ei laatua ?

Nämähän sitten ovat puhtaasti omia  mielikuvia, jotka eivät perustu muuhun kuin siihen, että huvitti noita mainoksia vähän makustella.

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: 7930 - 21.11.16 - klo:19:45
Draco vehnä kylvöön jaetulla riittävällä lannoituksella sato 7tn valkuainen 13.5-15%
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: ceylon - 26.02.17 - klo:18:42
Onko täällä joku jolla on jo ollu solAnusta viljelyksessä?Lähinnä tää sako ihmetyttää
Ki-toss
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: kylmis - 26.02.17 - klo:19:57
Sako-ongelmat lajikeluettelossa on perusteltu sillä, että kaksi viime vuotta on olleet aika vaikeita vehnälle koeruutupaikkakunnilla. Raisio oli testannut siemeneristään KWS Mistralin sakoja ja saanut tulokseksi lukemia 250-300.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 26.02.17 - klo:20:03
Sako-ongelmat lajikeluettelossa on perusteltu sillä, että kaksi viime vuotta on olleet aika vaikeita vehnälle koeruutupaikkakunnilla. Raisio oli testannut siemeneristään KWS Mistralin sakoja ja saanut tulokseksi lukemia 250-300.

Hieno väistö itse ongelmaan siemenen markkinoijalla. Eihän kuivana vuotena edes ole mitään ongelmaa ! Sitten tulee märkä vuosi ja itämisherkät lajikkeet vihertävät tähkässä.  "Koska oli niin märkää...."

Samalla tavalla hiihtokilpailussa voisi se 40:nneksi tullut sanoa, että oli niin jyrkät ylämäet mulla siinä, ettei oikein ehtinyt.

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: kylmis - 26.02.17 - klo:20:07
Sako-ongelmat lajikeluettelossa on perusteltu sillä, että kaksi viime vuotta on olleet aika vaikeita vehnälle koeruutupaikkakunnilla. Raisio oli testannut siemeneristään KWS Mistralin sakoja ja saanut tulokseksi lukemia 250-300.

Hieno väistö itse ongelmaan siemenen markkinoijalla. Eihän kuivana vuotena edes ole mitään ongelmaa ! Sitten tulee märkä vuosi ja itämisherkät lajikkeet vihertävät tähkässä.  "Koska oli niin märkää...."

Samalla tavalla hiihtokilpailussa voisi se 40:nneksi tullut sanoa, että oli niin jyrkät ylämäet mulla siinä, ettei oikein ehtinyt.

-SS-
Joo, missä perussyy. Eikö jalostus ole löytänyt sopivia lääkkeitä, vai onko muut tavoitteet olleet etusijalla.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Paavo - 27.02.17 - klo:19:21

Mikä Amaretossa on ollut ongelma, satoisa ja viljelyvarmahan se on. No Seinäjoella Trappe tuottaa kasitonnareita. Ei noille ole oikeasti vaihtoehtoja, jollei halua pudottaa satotasoa puoleen.

-SS-
[/quote]

Amaretto on sateisena syksynä paljon huonompi kun Zebra. Ei kestä läheskään yhtä paljon sadetta kuin Zebra ennen kun itää tähkään. Samoin Marble menettää laadunsa sateessa helpommin kuin zebra.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Arra - 03.03.17 - klo:07:25
Onkohan kellään Kreivistä kokemuksia? Olen miettinyt Kreivin tai Lennoxin siemenen hankkimista.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: ceylon - 13.08.17 - klo:15:17
Tulipahan kokeiltua tätä solanusta,samalla pellolla sitä ja tossi amarettoa ja kyllä se amaretto vaa vie voiton....silmämääräsesti
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: alpo10 - 13.08.17 - klo:15:48
Tulipahan kokeiltua tätä solanusta,samalla pellolla sitä ja tossi amarettoa ja kyllä se amaretto vaa vie voiton....silmämääräsesti
mulla mistraalia ja amarettoa vierekkäin... silmämääräisesti amaretto näyttää paremmalta, toki mistral on aikaisempi ja vähän edellä. Pieni ero voi johtua myös lannoituksesta. Mistraalissa pitäisi paperien mukaan kaikki olla paremmin, paitsi se sakoluku ....ainakin paperilla siemenen hintakin oli parempi :)
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: atteom - 16.08.17 - klo:13:04
Tulipahan kokeiltua tätä solanusta,samalla pellolla sitä ja tossi amarettoa ja kyllä se amaretto vaa vie voiton....silmämääräsesti
mulla mistraalia ja amarettoa vierekkäin... silmämääräisesti amaretto näyttää paremmalta, toki mistral on aikaisempi ja vähän edellä. Pieni ero voi johtua myös lannoituksesta. Mistraalissa pitäisi paperien mukaan kaikki olla paremmin, paitsi se sakoluku ....ainakin paperilla siemenen hintakin oli parempi :)

Samaa juttua täällä, vierekkäin ovat samalla lohkolla ja aika samat havainnot. Amaretossa tähkät ovat kauttaaltaan hienoja ja tasaisemman kokoisia, kun Mistralissa versoissa vajaamittaisia tähkiä ja yleisesti joitain kiertyneitä tähkiä (kuparin puute?). Mistralin kasvusto on ehkä tasaisempi lohkolla, mutta Amaretossa näkyy helpoimmin maalajin vaihtelut. Typpitaso oli sama. Lohkot hiesusavimaita, pientä rikin puutetta mutta muuten viljavuus ok. Yaran megalab analyysin perusteella ennen tähkälle tuloa Mistralissa on pientä typpivajausta, Amarettoon typet oli riittävällä tasolla. Laitoin kaikki typet kerralla, suorakylvö siemen ja lannoite samaan vantaaseen. Mistral kaipanee enemmän typpeä eivätkä ne varmaan turhaan suosittele sitä jaettuna. Mielenkiinnolla odotellaan tuloksia sadosta ja laadusta. Jos on vertailukelpoisia, kyllä Amareton tietty varmuus houkuttelee.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Jopomies - 16.08.17 - klo:22:38
Amaretossa ei typet oo ikinä riittävällä tasolla. Amaretto on toki satovarma vehnä, mut se valkuainen, se jää herkästi, varsinkin tällaisena sadekesänä alle kympin. Itellä kans Solanusta Amareton rinnalla, lisäysviljelyssä  ja se jää, jos valkuainen on parempi kuin amaretossa, se jää, vaikka sakokin jäis alemmas, eikä tuo Solanus itsellä näytä yhtään huonommalta, tähkä on toki eri tyyppinen, vähän lyhyempi, mutta jotenkin paksumpi, ilmeisesti jyväkoko tulee olemaan isompi kuin Amaretossa. Tautiaineitahan kumpikin tarvii reilusti. Nyt mennään Comet Pro+Prosaro yhdistelmällä.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 16.08.17 - klo:23:00
Amaretto kestää kuivuutta. Rehuvehnän hintaero saattaa olla allekin kympin leipävehnään. Valkuaisesta ei nähtävästi haluta maksaa.

Jos sato on 4 tonnia 16 %:n laatuvehnää tai vastaavasti Amaretto tykittää seiskatonnarin, eipä ole ihme, miksi Amaretto pitää pintansa.

Manu-vehnässä nousee valkuainen 18:aan, kasvukunnoltaan hyvässä maassa, ilman lisälannoituksia.

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: markoantero - 17.08.17 - klo:20:56
Meillä on tota anabelia nyt toista vuotta ja tähkän kokoon ei voi olla muuta kun tyytyväinen. Viime vuonna hakkas wellamon kuus nolla maan rakoon satoisuudessa mut valkuainen ei riittäny myllyvehnäksi. Siltikin oman tyhmän pään matematiikan mukaan sain paremman tuoton kuin wellamosta. Katotaan nyt kuin valkuaiset tänävuonna sit asettuu,tähkä on komiaa ja uskon et kiloja irtoaa kunhan nyt vaan vihreä korren väri alkaisi vaihtua keltaisen ruskehtavaan sävyyn  :)
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: SKN - 17.08.17 - klo:21:23
Mua ihmetyttää minne persläpeen se Trappe hävis muutamassa vuodessa?

Ihan paska sakoluku yhden tihkusateen jälkeen ja valkuaisen saaminen leipätasolle vaatii varmaan 250kg typpeä. Mut se jäätävä satotaso korvaa noi puutteet.

Hankkijalaiset hei huhuu? Miksi te sen hukkasitte? Haloo? Löytyykö sieltä omamyyjältä valoo???
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Jopomies - 17.08.17 - klo:21:50
Mua ihmetyttää minne persläpeen se Trappe hävis muutamassa vuodessa?

Ihan paska sakoluku yhden tihkusateen jälkeen ja valkuaisen saaminen leipätasolle vaatii varmaan 250kg typpeä. Mut se jäätävä satotaso korvaa noi puutteet.

Hankkijalaiset hei huhuu? Miksi te sen hukkasitte? Haloo? Löytyykö sieltä omamyyjältä valoo???

Kyllä Hantula Seinä  joella ainakin vielä viime vuonna viljeli Trappea ja ilmeisen hyvällä menestyksellä, kun on videokin kehdattu kuvata:

https://www.youtube.com/watch?v=HSkQ8rsSie0
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: ja101 - 18.08.17 - klo:08:14
Meillä on tota anabelia nyt toista vuotta ja tähkän kokoon ei voi olla muuta kun tyytyväinen. Viime vuonna hakkas wellamon kuus nolla maan rakoon satoisuudessa mut valkuainen ei riittäny myllyvehnäksi. Siltikin oman tyhmän pään matematiikan mukaan sain paremman tuoton kuin wellamosta. Katotaan nyt kuin valkuaiset tänävuonna sit asettuu,tähkä on komiaa ja uskon et kiloja irtoaa kunhan nyt vaan vihreä korren väri alkaisi vaihtua keltaisen ruskehtavaan sävyyn  :)

No ei kai tuo ihme jos hintaero on muutaman kympin ja leivälle tulee miinukset vielä pahimmassa tapuksessa. Millainen viljelyohjelma sulla on tänä vuonna tuolle? Itsellä ja nyt toistavuotta ja viime vuonna ei ainakaan vakuuttanut. Eipä tosin saanut kuin rikkatorjunnan ja normaalin lannoituksen. Tänä vuonna nyt sitten kokeiltiin vähän reilummalla lannoituksella ja tautitorjunnalla. Ainakin vahvimmissa paikoissa konttaa jo. Tähkä ei silti vedä vertoja ceylonin vastaavalla. Demonstrandin kanssa hyvin saman kokoinen tähkä. Vaakahan sen sitten kertoo.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Joozeppi - 18.08.17 - klo:08:27
Kyl trappee laittaa vois. Pitäis sillai varalla et jos kylvöt menee toukokuun puolelle ni vaihtaa aikasempaan. Naapuri otti sillon siemenlisäyksessä 8200 kg siitä läpi alkuunsa 14 ha kappaleelta. Se on amaretolta piukassa ja muut jää pari tonnia.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: aurajokilaivuri - 18.08.17 - klo:20:51
Kyl trappee laittaa vois. Pitäis sillai varalla et jos kylvöt menee toukokuun puolelle ni vaihtaa aikasempaan. Naapuri otti sillon siemenlisäyksessä 8200 kg siitä läpi alkuunsa 14 ha kappaleelta. Se on amaretolta piukassa ja muut jää pari tonnia.

Olen joskus 2010 tienoilla onnistunut saamaan jopa kesäkuun puolella kylvetyn trappen ihan puitavaksi kun lietteen levittäjän aikataulujen kanssa oli melkoisia ongelmia. Tautitorjunnan kun jätti pois niin ehti valmiiksi. Tänä vuonna olisi kyllä käynyt huonosti.

Nyt on pari vuotta mennyt kustannusoptimointiperiaatteella, vehnänä nyt harvaan kylvetty Lennox kun sai erän huonoksi mennyttä siementä ns sopivasti eikä raatsinut sertitavaraa laittaa polttoon. Yrittää myös saada fosforiarvoja sellaiseksi ettei enää tarvitsisi geiger-mittarilla mitata kun analyysifirman taulukoista tulee palkit hassusti yli koko asteikon.

Avena näyttää tällä hetkellä kelpuuttavan leipätavaraksi 11 valkuaisesta ylöspäin, 11.5 vain -3 eur vähennys. Tosin en kyllä päässyt trappella yli kymmenen.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: kylmis - 18.08.17 - klo:21:08
Mää olen käyttänyt 700 tiheyttä, mutta saattaa olla, että olisi parempi siirtyä alempiin siemenmääriin. Pakkaaja jutteli, että oli kylvänyt vuosi sitten Mistralin 550 tiheydellä ja tuloksena 6300kg sato. Oli käytettävä alhaista siemenmäärää, kun kantasiementä oli melko vähän käytössä. Jutteli uudesta Avenue kaurasta. Siinä taisi olla 180kg ja kasvusto tällä hetkellä aivan täysi. Pensominen on ollut niin voimakasta.

Muistaako joku, mikä se Keskon uusin kevätvehnälajike on. Siitä oli hetki sitten juttua Maaseudussa, mutta hukkasin lehden, enkä ole tietoa löytänyt muualta. Täytyisi ensi kesäksi ottaa Zebran rinnalle jotain muuta kokeeksi.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 18.08.17 - klo:21:27
Mää olen käyttänyt 700 tiheyttä, mutta saattaa olla, että olisi parempi siirtyä alempiin siemenmääriin. Pakkaaja jutteli, että oli kylvänyt vuosi sitten Mistralin 550 tiheydellä ja tuloksena 6300kg sato. Oli käytettävä alhaista siemenmäärää, kun kantasiementä oli melko vähän käytössä. Jutteli uudesta Avenue kaurasta. Siinä taisi olla 180kg ja kasvusto tällä hetkellä aivan täysi. Pensominen on ollut niin voimakasta.

Muistaako joku, mikä se Keskon uusin kevätvehnälajike on. Siitä oli hetki sitten juttua Maaseudussa, mutta hukkasin lehden, enkä ole tietoa löytänyt muualta. Täytyisi ensi kesäksi ottaa Zebran rinnalle jotain muuta kokeeksi.

Krabat on melko aikainen ei välttämättä ole vertailukelpoinen Zebran kanssa kuivuudenkestävyydeltään.

Licamero on Demonstratia paperilla satoisampi, mutta Demonstrantin kohdalla oman vain keinolannoitusta saaneen koealan sato oli Zebralla parempi, taudittomampi ja paremman laatuinen kuin Demonstrantin. Eli Licameron pitää olla selvästi Demonstrantia parempi ja myös puintiajan sateita yhtä hyvin kestävä kuin Zebran, jotta edes ajattelisin vaihtaa. Demonstrant on ehdoton ja satoisin rehuvehnä jos nilkkaan asti on kananpötköä levitetty. Ja pari kolme kertaa moddusta kesällä.

En kyllä taida edelleenkään kevätvehnää, jos ei hinta parane kovasti. Kasvipeitteisyystoimenpiteestä ja syysvehnästä rahallinen kokonaisuus lienee parempi.

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: SKN - 18.08.17 - klo:21:32
Mää olen käyttänyt 700 tiheyttä, mutta saattaa olla, että olisi parempi siirtyä alempiin siemenmääriin. Pakkaaja jutteli, että oli kylvänyt vuosi sitten Mistralin 550 tiheydellä ja tuloksena 6300kg sato. Oli käytettävä alhaista siemenmäärää, kun kantasiementä oli melko vähän käytössä. Jutteli uudesta Avenue kaurasta. Siinä taisi olla 180kg ja kasvusto tällä hetkellä aivan täysi. Pensominen on ollut niin voimakasta.

Muistaako joku, mikä se Keskon uusin kevätvehnälajike on. Siitä oli hetki sitten juttua Maaseudussa, mutta hukkasin lehden, enkä ole tietoa löytänyt muualta. Täytyisi ensi kesäksi ottaa Zebran rinnalle jotain muuta kokeeksi.

Krabat on melko aikainen ei välttämättä ole vertailukelpoinen Zebran kanssa kuivuudenkestävyydeltään.

Licamero on Demonstratia paperilla satoisampi, mutta Demonstrantin kohdalla oman vain keinolannoitusta saaneen koealan sato oli Zebralla parempi, taudittomampi ja paremman laatuinen kuin Demonstrantin. Eli Licameron pitää olla selvästi Demonstrantia parempi ja myös puintiajan sateita yhtä hyvin kestävä kuin Zebran, jotta edes ajattelisin vaihtaa. Demonstrant on ehdoton ja satoisin rehuvehnä jos nilkkaan asti on kananpötköä levitetty. Ja pari kolme kertaa moddusta kesällä.

En kyllä taida edelleenkään kevätvehnää, jos ei hinta parane kovasti. Kasvipeitteisyystoimenpiteestä ja syysvehnästä rahallinen kokonaisuus lienee parempi.

-SS-

Hästäg "VehnävatipäätTM"

Ja edelliseen asiattomaan tokaisuun lisään että ei koske jos vehnän käyttää muun elollisen olennon ruokintaan kuin ihmisen.

Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: kylmis - 18.08.17 - klo:21:33
Mää olen käyttänyt 700 tiheyttä, mutta saattaa olla, että olisi parempi siirtyä alempiin siemenmääriin. Pakkaaja jutteli, että oli kylvänyt vuosi sitten Mistralin 550 tiheydellä ja tuloksena 6300kg sato. Oli käytettävä alhaista siemenmäärää, kun kantasiementä oli melko vähän käytössä. Jutteli uudesta Avenue kaurasta. Siinä taisi olla 180kg ja kasvusto tällä hetkellä aivan täysi. Pensominen on ollut niin voimakasta.

Muistaako joku, mikä se Keskon uusin kevätvehnälajike on. Siitä oli hetki sitten juttua Maaseudussa, mutta hukkasin lehden, enkä ole tietoa löytänyt muualta. Täytyisi ensi kesäksi ottaa Zebran rinnalle jotain muuta kokeeksi.

Krabat on melko aikainen ei välttämättä ole vertailukelpoinen Zebran kanssa kuivuudenkestävyydeltään.

Licamero on Demonstratia paperilla satoisampi, mutta Demonstrantin kohdalla oman vain keinolannoitusta saaneen koealan sato oli Zebralla parempi, taudittomampi ja paremman laatuinen kuin Demonstrantin. Eli Licameron pitää olla selvästi Demonstrantia parempi ja myös puintiajan sateita yhtä hyvin kestävä kuin Zebran, jotta edes ajattelisin vaihtaa. Demonstrant on ehdoton ja satoisin rehuvehnä jos nilkkaan asti on kananpötköä levitetty. Ja pari kolme kertaa moddusta kesällä.

En kyllä taida edelleenkään kevätvehnää, jos ei hinta parane kovasti. Kasvipeitteisyystoimenpiteestä ja syysvehnästä rahallinen kokonaisuus lienee parempi.

-SS-
Viljelykierron takia täytyisi ottaa taas kevätvehnää. Toi lohko on sellainen, että syysviljat on poissuljettu. Öljykasvista ei ole vielä viittä vuotta jne.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Don Essex - 19.08.17 - klo:07:01
Mää olen käyttänyt 700 tiheyttä, mutta saattaa olla, että olisi parempi siirtyä alempiin siemenmääriin. Pakkaaja jutteli, että oli kylvänyt vuosi sitten Mistralin 550 tiheydellä ja tuloksena 6300kg sato. Oli käytettävä alhaista siemenmäärää, kun kantasiementä oli melko vähän käytössä. Jutteli uudesta Avenue kaurasta. Siinä taisi olla 180kg ja kasvusto tällä hetkellä aivan täysi. Pensominen on ollut niin voimakasta.

Muistaako joku, mikä se Keskon uusin kevätvehnälajike on. Siitä oli hetki sitten juttua Maaseudussa, mutta hukkasin lehden, enkä ole tietoa löytänyt muualta. Täytyisi ensi kesäksi ottaa Zebran rinnalle jotain muuta kokeeksi.

Krabat on melko aikainen ei välttämättä ole vertailukelpoinen Zebran kanssa kuivuudenkestävyydeltään.

Licamero on Demonstratia paperilla satoisampi, mutta Demonstrantin kohdalla oman vain keinolannoitusta saaneen koealan sato oli Zebralla parempi, taudittomampi ja paremman laatuinen kuin Demonstrantin. Eli Licameron pitää olla selvästi Demonstrantia parempi ja myös puintiajan sateita yhtä hyvin kestävä kuin Zebran, jotta edes ajattelisin vaihtaa. Demonstrant on ehdoton ja satoisin rehuvehnä jos nilkkaan asti on kananpötköä levitetty. Ja pari kolme kertaa moddusta kesällä.

En kyllä taida edelleenkään kevätvehnää, jos ei hinta parane kovasti. Kasvipeitteisyystoimenpiteestä ja syysvehnästä rahallinen kokonaisuus lienee parempi.

-SS-
Viljelykierron takia täytyisi ottaa taas kevätvehnää. Toi lohko on sellainen, että syysviljat on poissuljettu. Öljykasvista ei ole vielä viittä vuotta jne.

En tunne sinun viljelykiertoasi, enkä peltojen kasvukuntoa. Mutta oma kokemukseni omilla hiuesavimailla on se, ettei ilman nurmikiertoa maa pysy hyvässä kasvukunnossa. Nyt viljelen luomussa, mutta viherlannoitusnurmet tulivat kiertoon jo kemiallisen viljelyn vuosina. Totesin, että hyväkin pelto voi menettää kykynsä toimia vaikeissa sääoloissa. Tilan paras pelto alkoi pikkuhiljaa kärsiä enemmän ja enemmän märkyydestä ja kuivuudesta. "Normaalivuodet" vähenivät. Jo yksi viherlannoitusnurmi paransi peltoa selvästi.

Oma kiertoni oli viljapohjainen ja rypsi väliin n. joka 5.vuosi. Ei näyttänyt toimivan. Muuallakin on todettu, että nurmea tarvittaisi kiertoihin myös viljatiloilla. Minusta nurmea pitäisi olla ainakin kahtena vuotena viidestä,  jotta kasvukunto pysyisi entisellään. Jotta se paranisi, pitäisi kiertoon saada lisäksi myös joku muu maan parantajakasvi, kuten syysvilja. Joo, sanoit,ettei tuolle lohkolle syysvilja sovi. Tasainen? Minäkin olin viime vuonna yhdellä lohkolla tuota mieltä, mutta kylvin nurmen jälkeen syysrypsin. Onnistui loistavasti. Luomuna yli 2000kg hehtaarisato.

Siis lämpimästi suosittelen: parivuotinen nurmi vehnän sijasta ja perään vaikka syysrypsi. Sillä taloudellinen riski on pieni ja maa tykkää.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljatilan-viljelykierto-vaatii-muutakin-kuin-viljaa-1.136453

https://www.farmit.net/nurmikasvit-oljykasvit/2016/03/30/viljelykierto-osa-7-tiivistyneille-maille-apilaa-ja-sinimailasta
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: kylmis - 19.08.17 - klo:07:19
Mää olen käyttänyt 700 tiheyttä, mutta saattaa olla, että olisi parempi siirtyä alempiin siemenmääriin. Pakkaaja jutteli, että oli kylvänyt vuosi sitten Mistralin 550 tiheydellä ja tuloksena 6300kg sato. Oli käytettävä alhaista siemenmäärää, kun kantasiementä oli melko vähän käytössä. Jutteli uudesta Avenue kaurasta. Siinä taisi olla 180kg ja kasvusto tällä hetkellä aivan täysi. Pensominen on ollut niin voimakasta.

Muistaako joku, mikä se Keskon uusin kevätvehnälajike on. Siitä oli hetki sitten juttua Maaseudussa, mutta hukkasin lehden, enkä ole tietoa löytänyt muualta. Täytyisi ensi kesäksi ottaa Zebran rinnalle jotain muuta kokeeksi.

Krabat on melko aikainen ei välttämättä ole vertailukelpoinen Zebran kanssa kuivuudenkestävyydeltään.

Licamero on Demonstratia paperilla satoisampi, mutta Demonstrantin kohdalla oman vain keinolannoitusta saaneen koealan sato oli Zebralla parempi, taudittomampi ja paremman laatuinen kuin Demonstrantin. Eli Licameron pitää olla selvästi Demonstrantia parempi ja myös puintiajan sateita yhtä hyvin kestävä kuin Zebran, jotta edes ajattelisin vaihtaa. Demonstrant on ehdoton ja satoisin rehuvehnä jos nilkkaan asti on kananpötköä levitetty. Ja pari kolme kertaa moddusta kesällä.

En kyllä taida edelleenkään kevätvehnää, jos ei hinta parane kovasti. Kasvipeitteisyystoimenpiteestä ja syysvehnästä rahallinen kokonaisuus lienee parempi.

-SS-
Viljelykierron takia täytyisi ottaa taas kevätvehnää. Toi lohko on sellainen, että syysviljat on poissuljettu. Öljykasvista ei ole vielä viittä vuotta jne.

En tunne sinun viljelykiertoasi, enkä peltojen kasvukuntoa. Mutta oma kokemukseni omilla hiuesavimailla on se, ettei ilman nurmikiertoa maa pysy hyvässä kasvukunnossa. Nyt viljelen luomussa, mutta viherlannoitusnurmet tulivat kiertoon jo kemiallisen viljelyn vuosina. Totesin, että hyväkin pelto voi menettää kykynsä toimia vaikeissa sääoloissa. Tilan paras pelto alkoi pikkuhiljaa kärsiä enemmän ja enemmän märkyydestä ja kuivuudesta. "Normaalivuodet" vähenivät. Jo yksi viherlannoitusnurmi paransi peltoa selvästi.

Oma kiertoni oli viljapohjainen ja rypsi väliin n. joka 5.vuosi. Ei näyttänyt toimivan. Muuallakin on todettu, että nurmea tarvittaisi kiertoihin myös viljatiloilla. Minusta nurmea pitäisi olla ainakin kahtena vuotena viidestä,  jotta kasvukunto pysyisi entisellään. Jotta se paranisi, pitäisi kiertoon saada lisäksi myös joku muu maan parantajakasvi, kuten syysvilja. Joo, sanoit,ettei tuolle lohkolle syysvilja sovi. Tasainen? Minäkin olin viime vuonna yhdellä lohkolla tuota mieltä, mutta kylvin nurmen jälkeen syysrypsin. Onnistui loistavasti. Luomuna yli 2000kg hehtaarisato.

Siis lämpimästi suosittelen: parivuotinen nurmi vehnän sijasta ja perään vaikka syysrypsi. Sillä taloudellinen riski on pieni ja maa tykkää.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljatilan-viljelykierto-vaatii-muutakin-kuin-viljaa-1.136453

https://www.farmit.net/nurmikasvit-oljykasvit/2016/03/30/viljelykierto-osa-7-tiivistyneille-maille-apilaa-ja-sinimailasta
Viljelykierto tuossa on ollut seuraava.
2017 kaura
2016 ohra
2015 rapsi
2014 vehnä
2013 timotei+apila
2012 =2013
Lohkon muoto on sellainen kattilanpohja, sekin vielä menettelisi, mutta mettänreunat kiertää suurimman osan lohkoa. Se aiheuttaa täällä merkittävän peurapaineen. Taannoisen viherlannoituksen jäljiltä oli poltteita lykätä tuonne syysviljaa. Olisi ehkä kannattanut kokeilla edes osalle alasta. Yksi ratkaisu viherlannoituksiin olisi timotein siemenviljely. Siinä tulisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Maanrakenne ja tuottava satokasvi.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: ja101 - 19.08.17 - klo:07:48
Sen olen luomua tutkiessa huomannut, että timoteistä ja maanrakenteen parantamisesta ei kannata puhua samassa lauseessa. Timoteillä kuulema surkea juuristo huonompi kuin monella kevätviljalla.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: aurajokilaivuri - 19.08.17 - klo:11:08
Menee ohi aiheesta, mutta tasautin yhden ongelmallisen lohkon pari vuotta sitten, ja sillä oli ihan käsittämätön vaikutus yleiseen kasvukuntoon. Ennakko-odotus oli että korjaa lähinnä laakeita kuoppapaikkoja, mutta myös se muu osuus on tuntunut parantuneen selvästi kun kosteus jakautuu tasaisesti koko alueelle. Vesi on melkoisen taitava löytämään melko tasaiselta näyttävästäkin lohkosta ne matalammat kohdat. Tuokin oli jo aikaisemmin lisäsalaojitettu mutta vasta tasaaminen sai sen toimimaan kunnolla. Ja kasvukausikin pitenee kun ei tarvitse odotella märimpien kohtien kuivumista kylvökuntoon tai mennä niitä tallomaan kun kuivemmat paikat kuivuu käsiin tai että kuivat sitten kuivuu kitukasvuiseksi märempiä läiskiä odotellessa.

Nyt kun on liikkunu pitkin maakuntaa aika paljon näkee lohkoja joista miettii että voi kun omistaja ymmärtäisi tuon tasata, niin näyttäisi kovasti erilaiselta.

Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: Don Essex - 19.08.17 - klo:11:52
Kyllä kylmiksen kierto näyttää hyvältä. Mutta eikö nyt olisikin sopiva kohta nurmelle?

Ja juuri kuin ja101 sanoo, timoteillä ei ole käytännössä maanparannusvaikutusta. Sen tärkein rooli on pihistää apiloilta ravinteita, jolloin ne tuottavat niitä lisää, varjostaa rikkakasveja ja pidätellä ravinteita tallessa talven yli. Parhaiten maan rakenteeseen tehoaa ruokonata, koiranheinä, puna-apila ja sinimailanen. Syysvehnä on myös tehokas rakenteen parantaja varsinkin nurmen jälkeen.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: -SS- - 19.08.17 - klo:12:42
Jos 2/5 viljelyvuosista on nurmea, jolle ei ole markkinoita, pitää myyntikasvista saada yli puolitoistakertainen sato ( 166%) . Lisäksi nurmimuodot eivät saa esim. rukiin tai öljykasvin tuotantopalkkioita. Viljelyvuosien säät ovat niin paljon vaihtelevia, että johtopäätöksen teko esimerkiksi kauden 2002 .. 2011 välisenä aikana, jolloin kuivuus monena vuotena pudotti sadosta tonneja ja vesi ja kosteus pilasi 2008 sadon taudeilla ja huonolla laadulla, nyt on ollut neljä-viisi kosteudeltaan ihanteellista vuotta, jos ei ole maata ihan pilalle tallattu, , 2012, 2014 - 2016, Tänä vuonna tiettyjen seuraamieni neljännesvuosisataisten luomukaurapeltojen muuttuminen jo 10 cm pituudessa valkoisiksi ei vahvista sitä oletusta, että luomu-usko toisi kevätkesällä vettä lisää luomupelloille.

Jos vertaamme vuoteen 1999, ovat satotasot ilmankin laajaperäiseen nurmiviljelyyn siirtymistä olleet merkittävässä nousussa (pellon käytössä ei ole tapahtunut suurta muutosta) . Hyvin suuri nousu tulee myös 2010 jälkeen, lähes tonnin verran vehnän keskisadossa. Kasvuolosuhteissa on siis nouseva trendi, koska lannoitus ei ole lisääntynyt, fosforilannoitus on itse asiassa valtakunnan tasolla punaiselle painumassa, ja muitakin pääravinteita on markkinoilla liikkunut vähemmän kuin ennen.

Havainnot värittyvät helposti tukemaan sellaistakin ilmiötä, josta ei voi tehdä sokkotestissä päätelmiä erosta. Koska luomua harvoin harjoitetaan samalla tilalla vertailukenttinä tavanomaisen vierellä, olosuhteiden vaihtelun,  "kohinan" vaikutusta ei välttämättä saada ulos tuloksista. Ja tällainen äkkiväärä johtopäätösten teko on luonnollinen ihmisen aivotoiminnan tulos, koska varhaisen ihmisen eloonjääminen riippui nopeista päätelmistä ja tilanteen hahmottamisesta.

(http://www.viistonninen.com/muut/Satotilasto.jpg)

Totta kai luomu on kannattavaa, totta kai se onnistuu, mutta ennakko-oletusten ja olemattomuuksien kerääminen nimenomaan vain luomun ilmiöiksi on sille itselleen turhaa painolastia, joka on enemmän mentalistien ammattialaan liittyvää kuin kasvintuotantoon liittyvää.

-SS-
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: kylmis - 20.08.17 - klo:08:20
Menee ohi aiheesta, mutta tasautin yhden ongelmallisen lohkon pari vuotta sitten, ja sillä oli ihan käsittämätön vaikutus yleiseen kasvukuntoon. Ennakko-odotus oli että korjaa lähinnä laakeita kuoppapaikkoja, mutta myös se muu osuus on tuntunut parantuneen selvästi kun kosteus jakautuu tasaisesti koko alueelle. Vesi on melkoisen taitava löytämään melko tasaiselta näyttävästäkin lohkosta ne matalammat kohdat. Tuokin oli jo aikaisemmin lisäsalaojitettu mutta vasta tasaaminen sai sen toimimaan kunnolla. Ja kasvukausikin pitenee kun ei tarvitse odotella märimpien kohtien kuivumista kylvökuntoon tai mennä niitä tallomaan kun kuivemmat paikat kuivuu käsiin tai että kuivat sitten kuivuu kitukasvuiseksi märempiä läiskiä odotellessa.

Nyt kun on liikkunu pitkin maakuntaa aika paljon näkee lohkoja joista miettii että voi kun omistaja ymmärtäisi tuon tasata, niin näyttäisi kovasti erilaiselta.
Olet asian ytimessä. Pellon tasaus on yksi tulevaisuuden suurimmista jutuista. Ihmiset ei vaan ole sitä vielä hiffannu. Olen itekin pohtinut asiaa, mutta toistaiseksi jänistänyt konkreettisista toimenpiteistä. Yksi syy on, että en saisi mistään lohkosta pöytätasaista. Jonkun verran aaltoja häviäisi, josta tietysti olisi jo jotain apua. Tasaus täytyisi tehdä monivaiheisesti, ei parane ottaa paljon kerralla, ettei ruokamullat häviä toisaalla. Monella muulla olisi kyllä helppoja ja toteuttamiskelpoisia lohkoja, kun älyäisivät mistä on kysymys.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: ja101 - 20.08.17 - klo:08:42
Jos 2/5 viljelyvuosista on nurmea, jolle ei ole markkinoita, pitää myyntikasvista saada yli puolitoistakertainen sato ( 166%) . Lisäksi nurmimuodot eivät saa esim. rukiin tai öljykasvin tuotantopalkkioita. Viljelyvuosien säät ovat niin paljon vaihtelevia, että johtopäätöksen teko esimerkiksi kauden 2002 .. 2011 välisenä aikana, jolloin kuivuus monena vuotena pudotti sadosta tonneja ja vesi ja kosteus pilasi 2008 sadon taudeilla ja huonolla laadulla, nyt on ollut neljä-viisi kosteudeltaan ihanteellista vuotta, jos ei ole maata ihan pilalle tallattu, , 2012, 2014 - 2016, Tänä vuonna tiettyjen seuraamieni neljännesvuosisataisten luomukaurapeltojen muuttuminen jo 10 cm pituudessa valkoisiksi ei vahvista sitä oletusta, että luomu-usko toisi kevätkesällä vettä lisää luomupelloille.

Jos vertaamme vuoteen 1999, ovat satotasot ilmankin laajaperäiseen nurmiviljelyyn siirtymistä olleet merkittävässä nousussa (pellon käytössä ei ole tapahtunut suurta muutosta) . Hyvin suuri nousu tulee myös 2010 jälkeen, lähes tonnin verran vehnän keskisadossa. Kasvuolosuhteissa on siis nouseva trendi, koska lannoitus ei ole lisääntynyt, fosforilannoitus on itse asiassa valtakunnan tasolla punaiselle painumassa, ja muitakin pääravinteita on markkinoilla liikkunut vähemmän kuin ennen.

Havainnot värittyvät helposti tukemaan sellaistakin ilmiötä, josta ei voi tehdä sokkotestissä päätelmiä erosta. Koska luomua harvoin harjoitetaan samalla tilalla vertailukenttinä tavanomaisen vierellä, olosuhteiden vaihtelun,  "kohinan" vaikutusta ei välttämättä saada ulos tuloksista. Ja tällainen äkkiväärä johtopäätösten teko on luonnollinen ihmisen aivotoiminnan tulos, koska varhaisen ihmisen eloonjääminen riippui nopeista päätelmistä ja tilanteen hahmottamisesta.

(http://www.viistonninen.com/muut/Satotilasto.jpg)

Totta kai luomu on kannattavaa, totta kai se onnistuu, mutta ennakko-oletusten ja olemattomuuksien kerääminen nimenomaan vain luomun ilmiöiksi on sille itselleen turhaa painolastia, joka on enemmän mentalistien ammattialaan liittyvää kuin kasvintuotantoon liittyvää.

-SS-

Eka lause asian ytimessä. Itse yritin tuossa keväällä laskea, että millä tavalla 40% alasta nurmella ja 60% tuotannossa olisi kannattavampaa, kuin 100% tuotannossa. Laskin näytti sellaisia lukemia, että totesin heti ettei mitään järkeä. Luomupuolella tilannetta tasoittaa korkeampi tuki ja ostopanosten vähyys. Jos taas tavanomaisena harrastaa suorakylvö niin traktoritunteja ei tule paljon joita taas luomussa välttämättä tulee. Tulin siihen johtopäätökseen, että viljan myyntitulot ovat samat luomussa ja tavanomaisessa, jos luomussa 40% on nurmella ja loppu tuotannossa ja tavanomaisessa kaikki tuotannossa. Luomun satotasoksi laskin nykyisestä toteutuneessa satotasosta  puolet. Tällä hetkellä luomun parempi tulos tulee korkeammasta tuesta ja ostopanosten vähyydestä.
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: iskra - 21.08.17 - klo:08:24
Jos 2/5 viljelyvuosista on nurmea, jolle ei ole markkinoita, pitää myyntikasvista saada yli puolitoistakertainen sato ( 166%) .

Eka lause asian ytimessä. Itse yritin tuossa keväällä laskea, että millä tavalla 40% alasta nurmella ja 60% tuotannossa olisi kannattavampaa, kuin 100% tuotannossa. Laskin näytti sellaisia lukemia, että totesin heti ettei mitään järkeä. Luomupuolella tilannetta tasoittaa korkeampi tuki ja ostopanosten vähyys. Jos taas tavanomaisena harrastaa suorakylvö niin traktoritunteja ei tule paljon joita taas luomussa välttämättä tulee. Tulin siihen johtopäätökseen, että viljan myyntitulot ovat samat luomussa ja tavanomaisessa, jos luomussa 40% on nurmella ja loppu tuotannossa ja tavanomaisessa kaikki tuotannossa. Luomun satotasoksi laskin nykyisestä toteutuneessa satotasosta  puolet. Tällä hetkellä luomun parempi tulos tulee korkeammasta tuesta ja ostopanosten vähyydestä.

  Onko kukaan laskenut montako % pitää kasvattaa viljaa ainoastaan tuotantopanoksien maksamiseen vs. viherlannoitusnrmi, ennen täällä etelässäkin oli nurmelle käyttöä mutta nyt heinät korjataan murskaimella ,eikä apilaheinä ole heppatyttöjenkään suosiossa..

 Nimim. Joskus käsiharavallakin pientareita haravoinut..
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: KallePP - 07.01.18 - klo:19:53
Mites nämä uudet kevätvehnälajikkeet, kuten mm. Mistral, Solanus, Licamero, Calixo ja muut pärjäsivät tänä vuonna?
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: ceylon - 07.01.18 - klo:21:16
Solanusta olin tänä vuonna,samalla pellolla oli amarettoa,ja amaretto oli kyl sadollisesti parempi,ja solanus  sai viel vähä enemmän säkistä...laadusta ei tietoo
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: 1100xx - 07.01.18 - klo:22:25
Mites nämä uudet kevätvehnälajikkeet, kuten mm. Mistral, Solanus, Licamero, Calixo ja muut pärjäsivät tänä vuonna?
Mistral ja Amaretto rinnakkain.. tasoissa! Täytyy kartuttaa kokemusta toinenvuosi ni tietää jatketaanko Mistralia....
Otsikko: Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kirjoitti: alpo10 - 08.01.18 - klo:10:14
Mites nämä uudet kevätvehnälajikkeet, kuten mm. Mistral, Solanus, Licamero, Calixo ja muut pärjäsivät tänä vuonna?
Mistral ja Amaretto rinnakkain.. tasoissa! Täytyy kartuttaa kokemusta toinenvuosi ni tietää jatketaanko Mistralia....
eipä noissa taida isoa eroa olla. Meillä Amaretot myyty ja Mistralilla jatketaan, jos joku kymmenys valkuaista tulisi lisää. Tänä vuonna Amaretollakin sako jäi alas, toivottavasti sen suhteen Mistral ei tuota pettymyksiä?