Kaikkien suomalaisten käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet 39 prosenttia 20 vuodessa.

Palkansaajakotitaloutta selvästi enemmän ovat kasvaneet yrittäjä- ja maatalousyrittäjäkotitalouden tulot. Yrittäjän tulot kasvoivat 62 prosenttia, kun palkansaajalla kasvu oli 44 prosenttia. Maatalousyrittäjän tulot kasvoivat 55 prosenttia.

”Julkisuudessa on puhuttu, että eläkeläiset ja maanviljelijät ovat vaikeassa tilanteessa, mutta tämän tilaston perusteella heillä ei ole kovin suurta syytä huoleen”, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/hs-yritt%C3%A4j%C3%A4t-ja-viljelij%C3%A4t-ovat-vaurastuneet-eniten-1.162246

JA silti valiolaiselle tinkimaidontuottajalle pittää lykätä lissää tukea...voi hyvvee päivää...

Kerrottiin siinä aika uskottava selityskin. Puolet tiloista lopettanut tutkimusjaksolla. Kun pienituloisempi puolisko lähtee pois niin keskiarvo pakosti nousee.

Emävaleesta tässä  taiataakin  olla kyse                 

Häpeäisin kyllä olla tuo professorina itseään pitävä. Aika kaukana on todellisesta elämästä..

Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)

Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)

Menee kyllä reilusti yli 2200 tuntia vuodessa.

mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?

Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)

Jos ajatellaan että sivutoimiviljelijä tekee normaalin 1600h palkkatyötä, ja maatalous päälle, niin tuleehan sitä tunteja. Ja kotieläinpuolella tunteja tulee ihan itsestään aika paljon, 340 päivää vuodessa töissä yms.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.09.16 - klo:08:43

Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)

Jos ajatellaan että sivutoimiviljelijä tekee normaalin 1600h palkkatyötä, ja maatalous päälle, niin tuleehan sitä tunteja. Ja kotieläinpuolella tunteja tulee ihan itsestään aika paljon, 340 päivää vuodessa töissä yms.

Joo, pyöritänhän minäkin grilliä maatalouden ohessa, kyllä siitä tunteja kertyisi, mutta kun ei. Mielestäni tunteja kertyy kahdesta eri syystä; ensimmäinen on että tahdotaan olla työn sankari, toinen on osaamattomuus.

Vetäkää herne nekkuun ihan mitenpäin tykkäätte, mutta on osaamattomuutta jos ei pysty järkkäämään duuneja niin, että työmäärä pysyy kohtuullisena. Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.

mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?

Keskimäärin toi 1600 tuntia täytyy lusia työpaikalla. Sen päälle sit ehkä 200-400 tuntia menee matkoihin työpaikalle, lisäksi ""vaativimmissa" duuneissa töitä seuraa kotiin vaikka 400 h vuodessa.

Palkka tulee siis tosta 1600 tunnista, kannattavuuskerroin hommassa jotain 0,6 😅😅😅

Kyseessä ei ollut työtunnin hinta, vaan talouden käytettävissä olevat tulot vuodessa.  Mutta se jäi epäselväksi, onko lainojen lyhennykset huomioitu tuossa.  Duunarilla tuskin on paljoa velkaa työpaikkansa säilyttämistä varten, mutta viljelijällä on.  Ja lyhennyksethän on tunnetusti maksettava verotetusta tulosta.  Kuten peltojen ostokin.

Mutta kaikkein mielenkiintoisin asia graafissa on se, että se kuvaa tulojen KEHITYSTÄ, ei absoluuttista määrää.  Kaikkien ryhmien käyrät alkavat vuodesta 1995, jolloin kaikkien indeksi=100.  Eli kunkin vuoden käytettävissä olevia tuloja verrataan OMIIN tuloihin vuonna 1995. Esimerkiksi vuosina 1996, 1997 ja 2001 opiskelijoiden tulokehitys on ollut voimakkaampaa kuin maanviljelijoillä! 

Koska kaaviossa ei ole esitetty, mitkä kunkin ryhmän tulot olivat vuonna 1995, ei voida päätellä millaiset absoluuttiset tuloerot ovat nyt.  Jos joku ryhmä on lähtenyt reippaassa johdossa 1995, on se saattaa olla johdossa vieläkin, vaikka muut ovatkin kiihdyttäneet sitä voimakkaammin.  Jos joku ponnistaa korkeishyppykisassa montusta, ei se varmasti rimaa korkeimmalta ylitä, vaikka pomppu olisikin voimakas

Mutta kaikkein mielenkiintoisin asia graafissa on se, että se kuvaa tulojen KEHITYSTÄ, ei absoluuttista määrää.  Kaikkien ryhmien käyrät alkavat vuodesta 1995, jolloin kaikkien indeksi=100.  Eli kunkin vuoden käytettävissä olevia tuloja verrataan OMIIN tuloihin vuonna 1995. Esimerkiksi vuosina 1996, 1997 ja 2001 opiskelijoiden tulokehitys on ollut voimakkaampaa kuin maanviljelijoillä! 

Koska kaaviossa ei ole esitetty, mitkä kunkin ryhmän tulot olivat vuonna 1995, ei voida päätellä millaiset absoluuttiset tuloerot ovat nyt.  Jos joku ryhmä on lähtenyt reippaassa johdossa 1995, on se saattaa olla johdossa vieläkin, vaikka muut ovatkin kiihdyttäneet sitä voimakkaammin.  Jos joku ponnistaa korkeishyppykisassa montusta, ei se varmasti rimaa korkeimmalta ylitä, vaikka pomppu olisikin voimakas

Kun olisit viitsinyt nähdä vähän vaivaa niin olisit ihan itsekin löytänyt ne lähtötasot? Mutta helpompi tehdä propagandaa kun jättää tosiasiat kertomatta?

Tuolta

http://www.findikaattori.fi/fi/60

http://www.stat.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_2013-04-10_kat_004_fi.html

Varsinkin tuo alempi linkki kuvaa hyvin asioita koska siinä ryhmä palkansaajat on jaettu alaryhmiin. Vertailussa maatalous pärjää ihan hyvin. Varsinkin tulojen nousun suhteen eikä se lähtötasokaan mikään hirvittävän matala ole.

Ihan turhaa urputusta selvästä asiasta että ei maataloudella todellisuudessa huonosti mene?

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 18.09.16 - klo:09:05

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.09.16 - klo:08:43

Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)

Jos ajatellaan että sivutoimiviljelijä tekee normaalin 1600h palkkatyötä, ja maatalous päälle, niin tuleehan sitä tunteja. Ja kotieläinpuolella tunteja tulee ihan itsestään aika paljon, 340 päivää vuodessa töissä yms.

Joo, pyöritänhän minäkin grilliä maatalouden ohessa, kyllä siitä tunteja kertyisi, mutta kun ei. Mielestäni tunteja kertyy kahdesta eri syystä; ensimmäinen on että tahdotaan olla työn sankari, toinen on osaamattomuus.

Vetäkää herne nekkuun ihan mitenpäin tykkäätte, mutta on osaamattomuutta jos ei pysty järkkäämään duuneja niin, että työmäärä pysyy kohtuullisena. Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.

Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 18.09.16 - klo:09:00

mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?

Keskimäärin toi 1600 tuntia täytyy lusia työpaikalla. Sen päälle sit ehkä 200-400 tuntia menee matkoihin työpaikalle, lisäksi ""vaativimmissa" duuneissa töitä seuraa kotiin vaikka 400 h vuodessa.

Palkka tulee siis tosta 1600 tunnista, kannattavuuskerroin hommassa jotain 0,6 😅😅😅

Näin se suurinpiirtein on. Maalla jos lasketaan että kun ovesta lähtee ulos niin tehollinen työaika alkaa ja sitten vielä kirjalliset työt tuvassa päälle niin vertailu on reilu? Ja varsinkin meillä asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä niin se on helposti tuo 400h kotona tai työpaikalla palkatonta lisätyötä. Palkka on kokonaispalkka ja tunteja ei lasketa. Eikä niitä edes ilmoiteta mihinkään kun tulisi ongelmia tuon työaikalainsäädänön kanssa. Tilastoissa on siis vain viralliset tunnit.