Kyseessä ei ollut työtunnin hinta, vaan talouden käytettävissä olevat tulot vuodessa. Mutta se jäi epäselväksi, onko lainojen lyhennykset huomioitu tuossa. Duunarilla tuskin on paljoa velkaa työpaikkansa säilyttämistä varten, mutta viljelijällä on. Ja lyhennyksethän on tunnetusti maksettava verotetusta tulosta. Kuten peltojen ostokin.
Mutta kaikkein mielenkiintoisin asia graafissa on se, että se kuvaa tulojen KEHITYSTÄ, ei absoluuttista määrää. Kaikkien ryhmien käyrät alkavat vuodesta 1995, jolloin kaikkien indeksi=100. Eli kunkin vuoden käytettävissä olevia tuloja verrataan OMIIN tuloihin vuonna 1995. Esimerkiksi vuosina 1996, 1997 ja 2001 opiskelijoiden tulokehitys on ollut voimakkaampaa kuin maanviljelijoillä!
Koska kaaviossa ei ole esitetty, mitkä kunkin ryhmän tulot olivat vuonna 1995, ei voida päätellä millaiset absoluuttiset tuloerot ovat nyt. Jos joku ryhmä on lähtenyt reippaassa johdossa 1995, on se saattaa olla johdossa vieläkin, vaikka muut ovatkin kiihdyttäneet sitä voimakkaammin. Jos joku ponnistaa korkeishyppykisassa montusta, ei se varmasti rimaa korkeimmalta ylitä, vaikka pomppu olisikin voimakas