Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Glyfosaatit  (Luettu 22403 kertaa)

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65864
Vs: Glyfosaatit
mihin tuo rypsi joka tulee noilta pelloilta?    sopiiko rehuksi sellaisenaan lypsylehmille?     ite en kyllä lopeta nurmia kuin 6-7 vuotta vanhoina kun ei ole tarvetta suurille viljamäärille...                       normaalisatovuosina!

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9861
Vs: Glyfosaatit
Jep, kahdessa vuodessa hukkakaurasta eroon... kannattaa pyrkiä jo viljelytoimineen ennätysten kirjaan ja varata ensikesäksi hukkakaurattomuus tarkistus. Ja Oksa se jatkaa oman latunsa tallaamista. Hatunnoston arvoinen linjavalinta.

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Glyfosaatit
Rangerissa oli XL perässä... Ei muuta eroa. Vai saako pelattua lisäaikaa kun vaihtaa vähän tuotteen nimeä?

Viimeksi muokattu: 30.09.16 - klo:09:23 kirjoittanut arzyboy

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52022
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Glyfosaatit
mihin tuo rypsi joka tulee noilta pelloilta?    sopiiko rehuksi sellaisenaan lypsylehmille?     ite en kyllä lopeta nurmia kuin 6-7 vuotta vanhoina kun ei ole tarvetta suurille viljamäärille...                       normaalisatovuosina!

Sulla on vissiin pysyvän nurmen-statuksen omaavia lohkoja jonkun verran??
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Glyfosaatit
mihin tuo rypsi joka tulee noilta pelloilta?    sopiiko rehuksi sellaisenaan lypsylehmille?     ite en kyllä lopeta nurmia kuin 6-7 vuotta vanhoina kun ei ole tarvetta suurille viljamäärille...                       normaalisatovuosina!

Milähän myrkyllä rypsistä saa juolavehnän ja hukkiksen pois? Mekaanisesti vaatii jonkun verran viitseliäisyyttä ja muokausta.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2536
  • Etelä-Karjala
Vs: Glyfosaatit

Milähän myrkyllä rypsistä saa juolavehnän ja hukkiksen pois? Mekaanisesti vaatii jonkun verran viitseliäisyyttä ja muokausta.

Agil. Hukkisen suhteen on vaan se, ettei se kyllä yhdessä vuodessa lähde kokonaan pois, ja rypsiä ei pidä laittaa peräkkäisinä vuosina. Hyväksi havaittu on säilörehunurmi (ei korjuuvelvoitetta, huom.) pari vuotta, niitto ainakin 2 kertaa kesässä ja perään rypsi ja siihen tuo Agil. Seuraavana vuonna vaikkapa ohra, niin on helppo tarkastella onnistumista.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Glyfosaatit

Milähän myrkyllä rypsistä saa juolavehnän ja hukkiksen pois? Mekaanisesti vaatii jonkun verran viitseliäisyyttä ja muokausta.

Agil. Hukkisen suhteen on vaan se, ettei se kyllä yhdessä vuodessa lähde kokonaan pois, ja rypsiä ei pidä laittaa peräkkäisinä vuosina. Hyväksi havaittu on säilörehunurmi (ei korjuuvelvoitetta, huom.) pari vuotta, niitto ainakin 2 kertaa kesässä ja perään rypsi ja siihen tuo Agil. Seuraavana vuonna vaikkapa ohra, niin on helppo tarkastella onnistumista.

 On niitä muitakin noin puolen kymmentä eri valmistetta ,on clamoxsi joka tehoaa lähes kaikkiin rikkoihin ,
sitten on näitä valikoivia joitten teho on lähinnä heinämäisiin ja hukkakauraan.
  Hukkakauralle tehosta voi sanoa sen ,että kaikki itäneet kuolee ja niitä rypsipellossa itää enempi ,kun
maa on pitkään avoin rypsin hitaan alkukehityksen takia ,kun taasen viljalla varjostus alkaa aikaisemmin ja
torjuntakin näin ollen vaativampi ja harvoin päästään 100% tehoon.

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2536
  • Etelä-Karjala
Vs: Glyfosaatit
Clamox ei vaan ymmärtääkseni käy ihan joka rypsilajikkeelle. Muuten kai ihan hyvää tavaraa...
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

Forgiven

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1232
Vs: Glyfosaatit
   Miksi käyttää Glyvoja kun pärjää ilmankin esim. viljelykierolla johon kuuluu rypsi joka viides vuosi ,loppuu
juolaat ja hukkakaurat. Itsellekin tuli 2008 vuonna 30 hehtaaria hukkakauran saastuttamia peltoja ,joihin
saastunta oli tullut -70 ja -80 luvulla ja joita edellinen isäntä oli tunnollisesti koittanut kitkeä siinä onnistumatta.
  Nyt tänä kesänä ,kun joka lohkolla on kahdesti ollut rypsi ,niin en enään löytänyt yhtäkään hukkakauraa.

Timotei, timotei, timotei, rypsi, ohra(sv), timotei, timotei, timotei, timotei... Ja kun timo on siementä (ei niittoja) niin tällä kierrolla on juolalla muutamassa vuosikymmenessä aika hyvin aikaa pesiytyä peltoon... En mie ihan joka vuosi harrasta, mutta nyt ainakin, ehkä ensivuonnakin, eiköhän se parissa vuodessa aika hyvin kuole, sitten voi taasen pitää taukoa, siementä siellä on paljon, en tiedä kauanko juolan siemen pysyy itävänä, vaikka pääasiassa juuresta leviääkin, niin kait se joskus siemenestäkin kasvaa... (P.S. pidän kyllä timotein siemenviljelystäkin tauon nyt, heiniä on niin prkleesti koko alalla...)

Sivupersoona

  • Vieras
Vs: Glyfosaatit
Jotenkin sitä on alkanut kyllästymään tähän suorakylvön mukanaan tuomaan jokasyksyiseen glyfosaattiruiskutusralliin. Ennenvanhaan, kun käytännössä kaikki viljamaat syksyllä kynnettiin, riitti keväisin viljoille usemmilla lohkoilla pelkkä MCPA, joillakin piti käyttää trio-valmistetta, ongelmarikat ja kasvitaudit pysyi siis kynnöllä kurissa.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12237
  • Virolaista kiitos!
Vs: Glyfosaatit
Kyllä sitä juolavehnää oli ennenkin vähintään riittävästi, kun oli laitumia yms. heinämaata. Sellaisen pellon kynnön selvittäminen oli ihan mielenkiintoista, kun oli vielä keväällä ajettu paskaa päälle. Äkeellä kerättiin isoja kasoja juolanjuurikkoa. Ihmeesti ne kuitenkin tuli selvitettyä, kun aikansa äesteli ja laahavannaskone toimi aivan hyvin, vaikka sitä pidetään mahdottomana pahnaisissa olosuhteissa.

Noihin glyfon tehoihin ei löydy mitään logiikkaa. Nyt meni 360 se 3l+0,5l kiinnite. Oli muutama litra viime syksyn ACEa jäljellä ja ajoin senkin pois. Acella käsitelty kellastui ehkä aavistuksen aikaisemmin. Ekan viikon jälkeen ei vielä näkynyt mitään muutosta kasvustoon. Tokan viikon loppupuolella sänkimaista hävisi juola näkyvistä, heinämaat melko keltaisia. Kyllä se sen 3 viikkoa vaatii minimissään toimiakseen. Eniten ratkaisee ruiskutusolosuhteet ja säätyyppi yleensä, kuinka virtaukset kasvissa toimii. Nyt näyttäisi olevan hyvä syksy ruiskutuksille. Paras teho vuosiin oli se menneen kesän, kesäkuun alussa sänkikesannolle vedetty 3l+ kiinnite, siihen vielä se kuivuus päälle, niin parissa viikossa veti kaiken aivan ruskeaksi.

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7328
Vs: Glyfosaatit
   Miksi käyttää Glyvoja kun pärjää ilmankin esim. viljelykierolla johon kuuluu rypsi joka viides vuosi ,loppuu
juolaat ja hukkakaurat. Itsellekin tuli 2008 vuonna 30 hehtaaria hukkakauran saastuttamia peltoja ,joihin
saastunta oli tullut -70 ja -80 luvulla ja joita edellinen isäntä oli tunnollisesti koittanut kitkeä siinä onnistumatta.
  Nyt tänä kesänä ,kun joka lohkolla on kahdesti ollut rypsi ,niin en enään löytänyt yhtäkään hukkakauraa.

Timotei, timotei, timotei, rypsi, ohra(sv), timotei, timotei, timotei, timotei... Ja kun timo on siementä (ei niittoja) niin tällä kierrolla on juolalla muutamassa vuosikymmenessä aika hyvin aikaa pesiytyä peltoon... En mie ihan joka vuosi harrasta, mutta nyt ainakin, ehkä ensivuonnakin, eiköhän se parissa vuodessa aika hyvin kuole, sitten voi taasen pitää taukoa, siementä siellä on paljon, en tiedä kauanko juolan siemen pysyy itävänä, vaikka pääasiassa juuresta leviääkin, niin kait se joskus siemenestäkin kasvaa... (P.S. pidän kyllä timotein siemenviljelystäkin tauon nyt, heiniä on niin prkleesti koko alalla...)

 Timotei on ohrapellossa rikkaruoho, kesäkuun lopulla oli ohralle turhan märkää niin heinäset kiri ohi. Kerääjäkasvi kerää puolet jyväsadosta.
Ihan perus...nykyäänhän naiset osaa tehdä sisällään uusia ihmisiä...

Köntys

  • Vieras
Vs: Glyfosaatit
   Miksi käyttää Glyvoja kun pärjää ilmankin esim. viljelykierolla johon kuuluu rypsi joka viides vuosi ,loppuu
juolaat ja hukkakaurat. Itsellekin tuli 2008 vuonna 30 hehtaaria hukkakauran saastuttamia peltoja ,joihin
saastunta oli tullut -70 ja -80 luvulla ja joita edellinen isäntä oli tunnollisesti koittanut kitkeä siinä onnistumatta.
  Nyt tänä kesänä ,kun joka lohkolla on kahdesti ollut rypsi ,niin en enään löytänyt yhtäkään hukkakauraa.

Timotei, timotei, timotei, rypsi, ohra(sv), timotei, timotei, timotei, timotei... Ja kun timo on siementä (ei niittoja) niin tällä kierrolla on juolalla muutamassa vuosikymmenessä aika hyvin aikaa pesiytyä peltoon... En mie ihan joka vuosi harrasta, mutta nyt ainakin, ehkä ensivuonnakin, eiköhän se parissa vuodessa aika hyvin kuole, sitten voi taasen pitää taukoa, siementä siellä on paljon, en tiedä kauanko juolan siemen pysyy itävänä, vaikka pääasiassa juuresta leviääkin, niin kait se joskus siemenestäkin kasvaa... (P.S. pidän kyllä timotein siemenviljelystäkin tauon nyt, heiniä on niin prkleesti koko alalla...)

 Timotei on ohrapellossa rikkaruoho, kesäkuun lopulla oli ohralle turhan märkää niin heinäset kiri ohi. Kerääjäkasvi kerää puolet jyväsadosta.

Eli tänävuonna ohraa olisi tullut 12-tonnia/hehtaari, viimevuonna 14-tonnia. No ompa nuokin kaikki pois ylituotannosta.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Glyfosaatit

Milähän myrkyllä rypsistä saa juolavehnän ja hukkiksen pois? Mekaanisesti vaatii jonkun verran viitseliäisyyttä ja muokausta.

Agil. Hukkisen suhteen on vaan se, ettei se kyllä yhdessä vuodessa lähde kokonaan pois, ja rypsiä ei pidä laittaa peräkkäisinä vuosina. Hyväksi havaittu on säilörehunurmi (ei korjuuvelvoitetta, huom.) pari vuotta, niitto ainakin 2 kertaa kesässä ja perään rypsi ja siihen tuo Agil. Seuraavana vuonna vaikkapa ohra, niin on helppo tarkastella onnistumista.

Vehnään kun vetää monitorin syksyn glyfon jälkeen, niin saa kyllä parhaiman tuloksen.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7328
Vs: Glyfosaatit
   Miksi käyttää Glyvoja kun pärjää ilmankin esim. viljelykierolla johon kuuluu rypsi joka viides vuosi ,loppuu
juolaat ja hukkakaurat. Itsellekin tuli 2008 vuonna 30 hehtaaria hukkakauran saastuttamia peltoja ,joihin
saastunta oli tullut -70 ja -80 luvulla ja joita edellinen isäntä oli tunnollisesti koittanut kitkeä siinä onnistumatta.
  Nyt tänä kesänä ,kun joka lohkolla on kahdesti ollut rypsi ,niin en enään löytänyt yhtäkään hukkakauraa.

Timotei, timotei, timotei, rypsi, ohra(sv), timotei, timotei, timotei, timotei... Ja kun timo on siementä (ei niittoja) niin tällä kierrolla on juolalla muutamassa vuosikymmenessä aika hyvin aikaa pesiytyä peltoon... En mie ihan joka vuosi harrasta, mutta nyt ainakin, ehkä ensivuonnakin, eiköhän se parissa vuodessa aika hyvin kuole, sitten voi taasen pitää taukoa, siementä siellä on paljon, en tiedä kauanko juolan siemen pysyy itävänä, vaikka pääasiassa juuresta leviääkin, niin kait se joskus siemenestäkin kasvaa... (P.S. pidän kyllä timotein siemenviljelystäkin tauon nyt, heiniä on niin prkleesti koko alalla...)

 Timotei on ohrapellossa rikkaruoho, kesäkuun lopulla oli ohralle turhan märkää niin heinäset kiri ohi. Kerääjäkasvi kerää puolet jyväsadosta.

Eli tänävuonna ohraa olisi tullut 12-tonnia/hehtaari, viimevuonna 14-tonnia. No ompa nuokin kaikki pois ylituotannosta.

 Elikkä sinun kuus+tn ohrat on vihreitä(heinästä) puintiaikaan?
Ihan perus...nykyäänhän naiset osaa tehdä sisällään uusia ihmisiä...