Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.09.21 - klo:17:35

16" aurassa voi käyttää 14" vannasta, kuivassa pysyy maassa paremmin. Vantaissa erona onkin lähinnä sen katkaistun palan osuus. Joskus on ollut niin kivikovan kuiva syksy, että on käytetty 12" vannasta. Paluuauroissa ei ongelmaa ole, kun sellainen menee maahan painonsa ansiosta.

Kovin leveä vannaslehti on vaikea, silloin kun sitkas nurmi on käännetty edellisenä vuotena, nurmen pinta vasten pohjamaata. Sänkikynnöllä sitten seuraavana vuotena tahtoo tuollainen  loivasiipinen terä vaan kulkea kääntämättä maata jos viilu irtoaa koko leveydeltä irti, siipi nostaa multamattoa hiukan ja maa putoaa terän jälkeen ruttuun sänkipuoli ylös päin.

-SS-

V teräisessä Överumissa kuului 14" kynnettäessä käyttää 12" vannasta ja 16"kyntäessä 14". Tais olla SR sama.
Nurmi kuuluu kyntää matalaan, alle 20 cm, muuten voi seuraavassa sänkikynnössä olla ongelmaa. Muutenkin nurmi peittyy paremmin matalaan kyntäessä.

Nyt sitten kysymys koska käytetään 16" vannasta kyseisissä auroissa , kun työleveys vaihtoehdot  on 12", 14" 16"? Itte ruuvasin eilen 16" vantaat ja työleveys on vaan se maksimi 16". Ainakin sänkikynnön jälki oli nättiä pl. multamaa jossa siipeen tarttui, sekin ihan ok. Vannashan lyhenee kyllä kuluessaan ja jos alkaa ongelmia tulla niin rälläkällä saa kyllä palan pois. Noista edellisistä oli otettu reilusti ja suoraan ylhäältä alas. 14" vannas näyttää olevan kuin 16" mutta kulma on viistetty. Aina olen vaihtanut työleveyttä vastaavan vantaan. Ehkä olen tehnyt väärin mutta en silti ole siinä ongelmaa nähnyt. No Sr ööveri ei ehkä aina pysyneet  tai menneet maahan mutta pikapikaa kerrankin lisäsin pätkän jousenlehteä kärkeen niin auttoihan se (sunnuntaina, kun oli muka kiirus saada paska sekaan) ja uusia kärkiä ei siihen hätään saanut.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 27.09.21 - klo:18:40

Onko tuokin siipi käytännössä loiva? Ajattelin jyrkäksi, kun se on niin lyhyt katsella

Överumin SR-V -terät ovat loivia (puoliruuvimaisia) , jyrkkä siipi on vielä lyhyempi ja muodoltaan kuin kouru ja siipi hyvin poikittain. Niitä ei ole kaupallisina ollut pohjoismaissa myynnissä juuri koskaan. Loivan ja ruuviterän ero on kuin Fiskars L ja KH .  L-terä menee hyvin kovassa maassa, vie vähän tehoa, mutta nurmen kynnössä tai kilpakynnössä ei välttämättä ole se paras. Ruuviterässä on voimakkaasti kierteinen pitkä siipi, se pyöräyttää nurmiviilun kauniin sileäksi. Ja kuten moni aikalainen muistaa, niin KH-Fiskarsin jälkeen sai lisätä yhden siiven esimerkiksi Överumilla, ja vieläkin meni kevyemmin.

-SS-

3*16 tuumasta fiskarssia vedettiin 10/60 nufikalla aikoinaan ihan kevyesti . Jotkut leikkas siipien alareunasta palasen pois jolloin ne keveni . Hyvät aurat ne oli .

Nurmi kuuluu kyntää matalaan, alle 20 cm, muuten voi seuraavassa sänkikynnössä olla ongelmaa. Muutenkin nurmi peittyy paremmin matalaan kyntäessä.

Vähän off-topic aloitukseen, mutta tätä olen itsekin pohtinut. Toisin kun viime syksyn muokkauspäivillä, joissa viherlannoitusnurmea oltiin hautaamassa syvälle, "että varmasti peittyy ". Jos raivauskuviot unohdetaan, niin olen Maken kanssa samaa mieltä; nurmen lopetus ja muu viherlannoituksen hautaaminen mahdollisimman pintaan, jotta hajotustoiminta on mahdollisimman otollisissa olosuhteissa.  Sitten seuraavana vuonna sänkeä himppa syvemmältä, jotta auralla on mahdollista leikata "vanhemmasta" muokkauksesta.  Tulee parempi jälki  ja jos siitä nurmesta on vielä jotain näkyvissä, niin on lähellä pintaa hajoamassa.

Itte kyllä ajattelisin että nurmen saa kyntää syväätte ja vieläkin humus lisääntyy. Jos sitten viljan sänki kynnetään syväätte niin ongelmat alkaa. Ainakin 90-luvun alussa "kyntökonsulentti" meinas että , kun nurmi jää pois kierrosta entiset karjatilalliset vanhasta muistista kyntävät maansa liian syväätte ja samalla pilaavat rakenteen muutamassa vuodessa- Sitten tuota pelastakseen yritettiin kehittää auratta viljelyä lapiorulla ja lautasäkeiden avustuksella.

Itte kyllä ajattelisin että nurmen saa kyntää syväätte ja vieläkin humus lisääntyy. Jos sitten viljan sänki kynnetään syväätte niin ongelmat alkaa. Ainakin 90-luvun alussa "kyntökonsulentti" meinas että , kun nurmi jää pois kierrosta entiset karjatilalliset vanhasta muistista kyntävät maansa liian syväätte ja samalla pilaavat rakenteen muutamassa vuodessa- Sitten tuota pelastakseen yritettiin kehittää auratta viljelyä lapiorulla ja lautasäkeiden avustuksella.

Voi olla, että riippuu maalajista. Omat viljelykseen tulleet palstat olivat vaikeita, suorakylvö- ja kevytmuokattuja, 8-14 tonnin akselipainot kesti kuitenkin ryhdikkäästi. Aika autiomaata,  vaaleansinertävää savea heti ohuen juurikerroksen alla. Kevyt kyntökone ei saanut kulkemaan paria lisäpainotettua siipeä kummempaa. Nyt 15 kyntövuoden jälkeen, pelto on kynnettynäkin musta ja 4-siipiset aurat kulkevat kevyesti alle 3 tonnin koneella, juoksuvauhtia. Ruista ja syysvehnää kasvussa ollut enimmäkseen, alussa yksittäinen kevätvilja kuoli, kuin olisi vanhaan tienpohjaan kylvänyt. Nyt sentään 2018 vuonna ohra kasvoi melkoisen hyvin.

-SS-