ja eiks tuolla ole vielä se alvietu turvana? luulis olevan kannattavaa kun aina hoetaan että suomen kallis alvi on syynä huonoon kauppaan...
https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukses#2_Tavaroiden%20kaupallinen%20vienti%20ja%20tuonti
tuosta kun tavaat ja oman mielen mukaan tulkihtet niin asia selviää

tuohon viljanviljelijöiden viljavalioon palaan vielä sen verran että jos kun toiminta viljapuolella olisi niin osuuskuntahenkistä kuin maitopuolella niin nyhtökaurahan ei olisi siinä mittakaavassa mikään sensaatio vaan esimerkiksi gefilus-brändin mukainen osa suuressa kokonaisuudessa

Nyt suhteellisuutta lisää peliin.
Nyhtökaurassa kotimaasta saatava osuus on noin 10 % (siis vilja, EI vesi). 250g pakkauksesta n.25g. Valmistusmäärät haastattelun mukaan useita tuhansia pakkauksia/päivä (n.2000 kpl x 250g = 500 kg/pv -> n. 10 tn/kk). Jossain kerrottiin tuotannon kymmenkertaistuvan --> 100 tn/kk = 25 hehtaarin kaurat. Eli vuodessa 300 ha:n kaurat.
2016 kauran kylvöala 331 000 ha. Tarvittava 300 ha on 0.09 % viljellystä alasta.
Ja ne tupailtapuheet.
Tehtaalla töissä 100 henkeä. Pelkästään perunan kuljetuksesta toimeentulon saavia ei ole yhtään. Perunanviljelijöitä 60 kpl, viljelevät toki myös muuta. En saa millään noista luvuista 250 työpaikkaa aikaiseksi.
Mitenkään väheksymättä manner-Suomen orkla-sopimusviljelijöitä, ruokateollisuustehtaat jalostavat raaka-aine tonneja. Viljelijä lukumäärällä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Hiukka sama asia kun maitotilojen lukumäärän vähentyminen. Suurin merkitys tupailtapuheissa.
Mtk:n näkemys viljelyaloista poikkeaa hieman Slc:n näkemyksestä; "Perunan viljely on viime vuosikymmenten aikana keskittynyt läntiselle rannikkoalueelle. Ruokaperunasta viljellään kaksi kolmannesta Pohjanmaalla. Ruokateollisuusperunan viljelyalasta reilu puolet on Pohjanmaalla, yli viidennes Ahvenanmaalla ja 15 % Satakunnassa."
Herää kysymys mitä slc:n määrä pitää sisällään ? Siis kokonaisala Suomessa 2015 oli 3150 ha.