Keltaista kuivaa hernettä puitiin tuossa ihan lähellä useamman puimurin voimin; jonnekin Perniöön päin taisi mennä kuormat, kukahan siinä vanhassa kaaniassa morjesteli, olisiko jonnekin karjatilalle mennyt. Mainion näköistä touhua ja tavaraa tuli pieneltä alalta paljon. Pitäisiköhän itsekin...?...EI , EI, täytyypä lähteä lyömään lapiolla itseään naamaan, jos hulluus lähtisi....

-SS-

Nyt tarttis alkaa suunnitella paali-ja puintikauden päättäjäisiä.Mökillä saunakuumaksi ja silleen

Nyt tarttis alkaa suunnitella paali-ja puintikauden päättäjäisiä.Mökillä saunakuumaksi ja silleen

ilmoita vaan paikka ja aika, niin nähdään

Lainaus käyttäjältä: +200 - 15.09.16 - klo:20:25

Nyt tarttis alkaa suunnitella paali-ja puintikauden päättäjäisiä.Mökillä saunakuumaksi ja silleen

ilmoita vaan paikka ja aika, niin nähdään

Kattelin tuosta lehtijutusta että pitäiskö sulle olla ittetehtyä pontikkaa

Tiistaina saatiin puinnit päätökseen. Kolmisen viikkoa siinä meni. Tyhjiäkin päiviä oli joukossa vaikka sateet ei pahemmin haitanneet. Jälkikäteen ajateltuna olisi muutama märkäkuorma kannattanut jättää puimattakin ja antaa kuivua pellolla. Ohrat ja kaurat olivat positiivinen yllätys. Vehnät jäivät jostakin syystä huonoiksi. Aikapaljon pientä jyvää. Olisiko taudit sitten iskeneet kuitenkin kimppuun vai mikä mahtoi olla. Muillakin viljelijöillä tällä suunnalla vehnät ovat pettäneet. Satotaso noin kolmannaksen maan keskisatoja korkeampi, mutta ei mitään agronet satoja... 

Lainaus käyttäjältä: köyhän naapuri - 15.09.16 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: +200 - 15.09.16 - klo:20:25

Nyt tarttis alkaa suunnitella paali-ja puintikauden päättäjäisiä.Mökillä saunakuumaksi ja silleen

ilmoita vaan paikka ja aika, niin nähdään

Kattelin tuosta lehtijutusta että pitäiskö sulle olla ittetehtyä pontikkaa

joo toimittajan näkemys...prkele ku piti olla puimassa eikä tarkistamassa toimittajan tekelettä

Maanantaina alkaa ja loppuu.Tarkoitus oli tänään,mutta mitäpä hätäilemään.

Hyvältä näyttää. Maakunnan kaurojen ykkösvastaanottopiste käännyttää 40% kuormista takaisin, syynä liian korkea DON-pitoisuus. Jos tämä minulle kerrottu info pitää paikkansa, niin on aika tukala tilanne. Ei ihme, että kauran hinta on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla.

Hyvältä näyttää. Maakunnan kaurojen ykkösvastaanottopiste käännyttää 40% kuormista takaisin, syynä liian korkea DON-pitoisuus. Jos tämä minulle kerrottu info pitää paikkansa, niin on aika tukala tilanne. Ei ihme, että kauran hinta on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla.

Ne pienet jyvät...

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.09.16 - klo:19:58

Hyvältä näyttää. Maakunnan kaurojen ykkösvastaanottopiste käännyttää 40% kuormista takaisin, syynä liian korkea DON-pitoisuus. Jos tämä minulle kerrottu info pitää paikkansa, niin on aika tukala tilanne. Ei ihme, että kauran hinta on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla.

Ne pienet jyvät...

Mulla oli puhallus kaakossa, mutta silti tuli pikkujyviä ja sangen moni niistä on varsin tumma. Pääsato kyllä laadukasta. Ajattelin lähettää kaupan kautta esinäytteen tutkittavaksi ja jos tulee negaatiota, niin täytyy pyöräyttää lajittelijan läpi ja viedä sitten uusi näyte varsinaiselle ostajalle.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.09.16 - klo:20:20

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.09.16 - klo:19:58

Hyvältä näyttää. Maakunnan kaurojen ykkösvastaanottopiste käännyttää 40% kuormista takaisin, syynä liian korkea DON-pitoisuus. Jos tämä minulle kerrottu info pitää paikkansa, niin on aika tukala tilanne. Ei ihme, että kauran hinta on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla.

Ne pienet jyvät...

Mulla oli puhallus kaakossa, mutta silti tuli pikkujyviä ja sangen moni niistä on varsin tumma. Pääsato kyllä laadukasta. Ajattelin lähettää kaupan kautta esinäytteen tutkittavaksi ja jos tulee negaatiota, niin täytyy pyöräyttää lajittelijan läpi ja viedä sitten uusi näyte varsinaiselle ostajalle.

On liian kuivaa pellolta tuodessa joten kuivausaika jää olemattomaks, pitäs 5-7tuntia pyöritellä....

Tuli Seepratkin puitua pois, kun ei niitä enää kehdannut pellossa pitää. Yleinen paine puintien suorittamiseen kasvoi liian suureksi. Odotukset olivat luokkaa viisi tonnia. Oli niin hyvännäköistä kasvustoa. Karu totuus valkeni ensimmäisellä tankillisella, tajusin sen heti, että aivan liian kauan kestää täyttyminen. Luonnollisesti piti vielä käydä peltokin tutkimassa ja povitasku tarkistamassa, ei löytynyt jyviä sieltäkään. Teki mieli ajaa puimuri halliin ja soittaa taxi ja siitä suorilta baariin.

Muttei auttanut, pakko oli puida pois. Kokonaissato 3900kg/ha, hlp 80kg. Panostuksiin ja kasvuston yleisilmeeseen nähden kauhea pettymys. Kollegakin soitteli vielä varta vasten tästä vehnästä, kysyäkseen paljonko siitä tuli. Oli ollut senkin silmin kova laiho. 140kg typpeä, 0,6 prosaroa, kylvötiheys yli 700, vettä kesänaikana yli 300 milliä (mutta alkukesä tosi kuivaa). Ei oikein keksi mitään selitystä tälle. Olihan tässä kokonaisuudessa sitten mukana pari hehtaaria raiviota ja jännä ilmiö olikin se, että sieltä tuli jyviä suhteellisen hyvin, yli 3 tonnia, vaikka se ei saanut lisätyppeä, eikä tautiainetta. Oli siis sellainen vuosi, että panostuksille ei saanut vastinetta, pelkkä perustaso olisi jo riittänyt. Toisaalta jos Pötkö-Josekaan ei saanut vehnistä kuin viisi tonnia, niin on kai toi oma sato jotenkin linjassa sen kanssa. Tämän vuoden yleisilme on ollut, että noin tonni jyviä kateissa joka lajikkeelta. Mistä lie johtunee...

Tuli Seepratkin puitua pois, kun ei niitä enää kehdannut pellossa pitää. Yleinen paine puintien suorittamiseen kasvoi liian suureksi. Odotukset olivat luokkaa viisi tonnia. Oli niin hyvännäköistä kasvustoa. Karu totuus valkeni ensimmäisellä tankillisella, tajusin sen heti, että aivan liian kauan kestää täyttyminen. Luonnollisesti piti vielä käydä peltokin tutkimassa ja povitasku tarkistamassa, ei löytynyt jyviä sieltäkään. Teki mieli ajaa puimuri halliin ja soittaa taxi ja siitä suorilta baariin.

Muttei auttanut, pakko oli puida pois. Kokonaissato 3900kg/ha, hlp 80kg. Panostuksiin ja kasvuston yleisilmeeseen nähden kauhea pettymys. Kollegakin soitteli vielä varta vasten tästä vehnästä, kysyäkseen paljonko siitä tuli. Oli ollut senkin silmin kova laiho. 140kg typpeä, 0,6 prosaroa, kylvötiheys yli 700, vettä kesänaikana yli 300 milliä (mutta alkukesä tosi kuivaa). Ei oikein keksi mitään selitystä tälle. Olihan tässä kokonaisuudessa sitten mukana pari hehtaaria raiviota ja jännä ilmiö olikin se, että sieltä tuli jyviä suhteellisen hyvin, yli 3 tonnia, vaikka se ei saanut lisätyppeä, eikä tautiainetta. Oli siis sellainen vuosi, että panostuksille ei saanut vastinetta, pelkkä perustaso olisi jo riittänyt. Toisaalta jos Pötkö-Josekaan ei saanut vehnistä kuin viisi tonnia, niin on kai toi oma sato jotenkin linjassa sen kanssa. Tämän vuoden yleisilme on ollut, että noin tonni jyviä kateissa joka lajikkeelta. Mistä lie johtunee...

Siellä kävi se oranssisävyinen siivekäs.......ryyyys kuulu kesäyössä vehnälaihossa.....

Yhtenä vuotena Anniinassa oli sama juttu, kasvusto päältä kun pöytää ja sivuprofiilissa kuin seinää, olis voinu vaikka päällä kävellä, tällänen puutarhatonttu. Vaari laihoon ja pahnaa riitti vaan ei 23hehdon kanttipyttyyn tullu paljon paskaakaan.

Tähkäsääski vie hehtopainon, ei ole yllätysmenetysten syynä tänä vuonna. Ei tänä vuonna edes noita lennellyt, ja joka tapuksessa pyretriini meni tähkän tupelle. Kerääjäkasvi ja kuivuus pudottivat Zebran sadon tuohon Kylmiksen lukuihin täälläkin. Italianraiheinä söi tehokkaasti kosteuden itseensä ja ruokaakin on riittänyt, koska massaa on ehkä jo tonni hehtaarilta siinä tuorerehussa:



Oli semmoisella -yleensä -  kosteuden vaivaamalla koeruudulla ihan puhdastakin Zebraa, oli jyväkoko ihan toista. Ja kerääjäkasvin märkä ruoho kasteli vehnän, oli 17% kun taas puhdas kasvusto noin 15% ! Vielä kahden aikaan iltapäivällä vesi kimmelsi raiheinän lehdillä. Pöytään tuli semmoinen tumma tahma pintaan.

Sanoisin, että italianraiheinässä kasvatettu lakoinen ja ylipitkä Zebra ehkä 3 tonnia /ha. Puhdas 4.5 tonnia/ha. Typpitaso noin 120 kg,   pohjia suunnitelmaan kun ei ollut. Ceylonissa ainakin näkyy nyt se ruoka, missä se on, kun ei sadossa ollut, tulisi monta paalia tuosta pellosta, puoleen pyörään kasvaa tummanvihreänä se italoheinä ja apilaakin sentään vähän on. Muutama tonni viljaa on nyt tuossa tuorerehussa, sänki on noin 30 cm korkeaa. Jippii.



Väitän, että kun vesi on minimitekijä, italian raiheinä ottaa vettä kasvuunsa tehokkaammin kuin vilja. Viime viherlannoitusta kyntäessä näkyi noin pinnasta lähtien 15 cm paksuinen aivan pölynä oleva kuiva kerros kyntöviilussa.

-SS-

kylvötiheys yli 700, vettä kesänaikana yli 300 milliä (mutta alkukesä tosi kuivaa). Ei oikein keksi mitään selitystä

Kerroithan tuon itse tuossa, Zebra ei tuota oikeastaan mitään, jos sen kylvää noin tiheästi, tai on rehevä heinä seassa. Zebra kilpailee pidentämällä kortta ja pienentämällä tähkää. Olen kirjoittanut tästä useammankin kerran. 450 - 500 kpl /m2 maks. Tiheänä se tähkä on semmoinen kapea laiho näyttää mahtavalta, putua tulee mutta ei jyvää.

-SS-