Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 25.07.16 - klo:08:49

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 25.07.16 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 25.07.16 - klo:08:39

Vaatiko tuollainen löpövarasto jo ympäristölupaan tarkennuksia.

ei. Mulla kait lukee ympäristöluvassa tilalla säilytettävä poltoaineen maksimimäärä 10000 litraa. Käytännössä vois sen 12000 litraa olla maksimissaan, kun eihän kukaan lopulta tiedä mikä määrä siellä on kun kulutus alkaa heti.

Oliko se niin, että jos pytty on yli 8000 litraa niin vaatii luvan. Joku tällainen sääntö on.

Mutta 2*5000 pyttyjä saa olla.

Ei saa. 10000 per toimija on raja, joka pakottaa ympäristölupaan yms. Pyttyjen määrällä ei väliä. Mutta jos tilalla muutenkin ympäristölupa eläinten takia, niin säiliöiden koko pelkkä luku muiden joukossa siinä paperissa.

Noi löpöjen ja rehujen ostot on aina vaan "ongelman" siirtoa. Käytännössä vähän niin kuin tasausvarausten jatkeita.

Mut toi 10 000l nesteitä vaatii tosiaan jonku luvan. 10 000l löpöä riittää melkein koko vuodeksi muutenkin, en usko että sen laatu ainakaan paranee ajan mittaan.

Noi löpöjen ja rehujen ostot on aina vaan "ongelman" siirtoa. Käytännössä vähän niin kuin tasausvarausten jatkeita.

Mut toi 10 000l nesteitä vaatii tosiaan jonku luvan. 10 000l löpöä riittää melkein koko vuodeksi muutenkin, en usko että sen laatu ainakaan paranee ajan mittaan.

Maitokriisi paljastui tasausvarauskriisiksi? Tai ainakin tulontasauskriisiksi.

No ainakin monella on varmasti ollut hyvä tilaisuus purkaa varauksia, siis jos on varaa edes siihen.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 25.07.16 - klo:09:15

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 25.07.16 - klo:08:49

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 25.07.16 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 25.07.16 - klo:08:39

Vaatiko tuollainen löpövarasto jo ympäristölupaan tarkennuksia.

ei. Mulla kait lukee ympäristöluvassa tilalla säilytettävä poltoaineen maksimimäärä 10000 litraa. Käytännössä vois sen 12000 litraa olla maksimissaan, kun eihän kukaan lopulta tiedä mikä määrä siellä on kun kulutus alkaa heti.

Oliko se niin, että jos pytty on yli 8000 litraa niin vaatii luvan. Joku tällainen sääntö on.

Mutta 2*5000 pyttyjä saa olla.

Ei saa. 10000 per toimija on raja, joka pakottaa ympäristölupaan yms. Pyttyjen määrällä ei väliä. Mutta jos tilalla muutenkin ympäristölupa eläinten takia, niin säiliöiden koko pelkkä luku muiden joukossa siinä paperissa.

2'5000=10000. Mulla ymppi luvassa lukee että 10000 litraa.

Noi löpöjen ja rehujen ostot on aina vaan "ongelman" siirtoa. Käytännössä vähän niin kuin tasausvarausten jatkeita.

Mut toi 10 000l nesteitä vaatii tosiaan jonku luvan. 10 000l löpöä riittää melkein koko vuodeksi muutenkin, en usko että sen laatu ainakaan paranee ajan mittaan.

Ei vaadi jos ympäristöluvassa lukee että poltoaineita 10000 litraa.

Periaatteessa joo, käytännössä ei. Tasausvaraus näkyy paperilla. Tuossa rehujen/tuotantotarvikeiden ostossa se näkyy myös tilillä. Edellyttäen että ne on vara maksaa kassasta eikä pankkilainalla. Rehut varsinkin jos kuukausittain tulee joku 3000-4000€ rehulasku ja ostat kerralla loppuvuodesta esim. 24000€ edestä rehua mikä riitäisi puoleksi vuotta. silloin voit käyttää sen 3000-4000€ kuussa enemmän lainanlyhennyksiin vaikka. Mutta edellytys on että se maksetaan kassasta.

Lainaus käyttäjältä: carhu - 24.07.16 - klo:23:34

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 24.07.16 - klo:23:25

Lainaus käyttäjältä: carhu - 24.07.16 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.07.16 - klo:22:52

Viljapelto tarttee löpöä 2 päivää vuodesta ja sähköä yhden päivän. 363 päivää vuodesta voi sitten istua poterossa suolet sylissä 😅😅

Siitä sitten käsimyllyllä jauhamaan sikajauhoja ja sit sika syömään.

Jotain puukäyttöisiä aggrekaatteja pitäis ruveta virittelemään. Hukkalämmöllä viljat voisi keittää kokonaisina puuroksi niin sais lehmille hyvää evästä??

Kyllä se nälkä on hyvä opettaja ,niin kun sanoin niin toiminta tavat muuttuu jos pohjalle jostakin syystä mentäis .Ihminen on niin kiinni elämässä että kyllä se keinot pyrkii keksimään  hengissä pysyäkseen. Joidenkin mielestä harmi, että ihminen on niin suunniteltu että syötävä hänen on hengissäö pysyäkseen. Silloin se ruoka vasta kallista on kun lähes kaikki aika menee ruuan hankkimiseen.

monella tilalla voi olla kyky tuottaa melkein samalla volyymilla parikin vuotta...löpöä, lannoitteita yms varastoissa ja parin vuoden sato vielä pöntöissä varastoituna. Karjatiloilla tuottavuus putoaa nopeammin, eikä tuotteita voi varastoida tilalla pitkään. Nälkä alkaa kaupungeista, sääntely, pakko-otot...kaikilla pyritään estämään väestön kuoleminen nälkään.

Jos ollaan kriisitietoisia ja ennakoidaan, niin S- ja K-ryhmien hankintakoneistot kykenevät hankkimaan kuukaudessa säilyviä elintarvikkeita ympäri maailmaa niin paljon, ettei kahteen vuoteen täällä kärsi kukaan nälästä.... tonnikala-allergiasta kärsivät kuolevat nälkään parin kuukauden päästä kun muu syötävä loppuu

Voi poika että ihan ympäri maailmaa haalitaan ruokaa, noinhan se teoria on ,mutta vaan teoria.

Maailmanloppuako te täällä odottelette?  Jos nyt ollaan realisteja, niin teidän  kriiseihin varautumis juttunne on täyttä huuhaata.  Jos  katsotaan nykymaailman tilannetta, ja maailman kriisipesäkkeitä, niin ei niissä nälkään kuolla, ehkä joitain kehitysmaissa, kuten Sudanissa olevia sotia lukuunottamatta, Jos kriisi on paikallinen, niin kyllä apuja tulee muualta maailmasta, tai jos on joku ihan maailmanlaajuinen kriisi, kuten maailmansota tai ydinlaskeuma, niin siinä sitten on huoltovarmuushöpätykset ihan turhia, kun väkeä alkaa kuolla miljoonittain.

Ei ylisuuria maataloustukia tai joidenkin tuotannonalojen (kuten maidontuotannon)  olemista valtiovallan erityissuojeluksessa voi puolustaa joillain mielikuvituksellisilla katastrofimaalailuilla.

Eihän nyt maailmanloppua,vaan pohtiskellaan mitä seurauksia sillä on jos sattuu puhkeamaan sellanen laajempi kriisi. Net on onneksemme tähän saakka olleet niin paikallisia nuot kahakat että moni ei sitä osaa kuvitella miten se maailma silloin makaa jos todella käy niin notta tavara lakkaa liikkumasta maasta/ maanosasta toiseen.

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 25.07.16 - klo:15:30

Lainaus käyttäjältä: carhu - 24.07.16 - klo:23:34

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 24.07.16 - klo:23:25

Lainaus käyttäjältä: carhu - 24.07.16 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.07.16 - klo:22:52

Viljapelto tarttee löpöä 2 päivää vuodesta ja sähköä yhden päivän. 363 päivää vuodesta voi sitten istua poterossa suolet sylissä 😅😅

Siitä sitten käsimyllyllä jauhamaan sikajauhoja ja sit sika syömään.

Jotain puukäyttöisiä aggrekaatteja pitäis ruveta virittelemään. Hukkalämmöllä viljat voisi keittää kokonaisina puuroksi niin sais lehmille hyvää evästä??

Kyllä se nälkä on hyvä opettaja ,niin kun sanoin niin toiminta tavat muuttuu jos pohjalle jostakin syystä mentäis .Ihminen on niin kiinni elämässä että kyllä se keinot pyrkii keksimään  hengissä pysyäkseen. Joidenkin mielestä harmi, että ihminen on niin suunniteltu että syötävä hänen on hengissäö pysyäkseen. Silloin se ruoka vasta kallista on kun lähes kaikki aika menee ruuan hankkimiseen.

monella tilalla voi olla kyky tuottaa melkein samalla volyymilla parikin vuotta...löpöä, lannoitteita yms varastoissa ja parin vuoden sato vielä pöntöissä varastoituna. Karjatiloilla tuottavuus putoaa nopeammin, eikä tuotteita voi varastoida tilalla pitkään. Nälkä alkaa kaupungeista, sääntely, pakko-otot...kaikilla pyritään estämään väestön kuoleminen nälkään.

Jos ollaan kriisitietoisia ja ennakoidaan, niin S- ja K-ryhmien hankintakoneistot kykenevät hankkimaan kuukaudessa säilyviä elintarvikkeita ympäri maailmaa niin paljon, ettei kahteen vuoteen täällä kärsi kukaan nälästä.... tonnikala-allergiasta kärsivät kuolevat nälkään parin kuukauden päästä kun muu syötävä loppuu

Voi poika että ihan ympäri maailmaa haalitaan ruokaa, noinhan se teoria on ,mutta vaan teoria.

Maailmanloppuako te täällä odottelette?  Jos nyt ollaan realisteja, niin teidän  kriiseihin varautumis juttunne on täyttä huuhaata.  Jos  katsotaan nykymaailman tilannetta, ja maailman kriisipesäkkeitä, niin ei niissä nälkään kuolla, ehkä joitain kehitysmaissa, kuten Sudanissa olevia sotia lukuunottamatta, Jos kriisi on paikallinen, niin kyllä apuja tulee muualta maailmasta, tai jos on joku ihan maailmanlaajuinen kriisi, kuten maailmansota tai ydinlaskeuma, niin siinä sitten on huoltovarmuushöpätykset ihan turhia, kun väkeä alkaa kuolla miljoonittain.

Ei ylisuuria maataloustukia tai joidenkin tuotannonalojen (kuten maidontuotannon)  olemista valtiovallan erityissuojeluksessa voi puolustaa joillain mielikuvituksellisilla katastrofimaalailuilla.

Eihän nyt maailmanloppua,vaan pohtiskellaan mitä seurauksia sillä on jos sattuu puhkeamaan sellanen laajempi kriisi. Net on onneksemme tähän saakka olleet niin paikallisia nuot kahakat että moni ei sitä osaa kuvitella miten se maailma silloin makaa jos todella käy niin notta tavara lakkaa liikkumasta maasta/ maanosasta toiseen.

Mää en tiä oikeen mihin lokeroon sut pitäs laittaa?

Maailmanloppuako te täällä odottelette?  Jos nyt ollaan realisteja, niin teidän  kriiseihin varautumis juttunne on täyttä huuhaata.  Jos  katsotaan nykymaailman tilannetta, ja maailman kriisipesäkkeitä, niin ei niissä nälkään kuolla, ehkä joitain kehitysmaissa, kuten Sudanissa olevia sotia lukuunottamatta, Jos kriisi on paikallinen, niin kyllä apuja tulee muualta maailmasta, tai jos on joku ihan maailmanlaajuinen kriisi, kuten maailmansota tai ydinlaskeuma, niin siinä sitten on huoltovarmuushöpätykset ihan turhia, kun väkeä alkaa kuolla miljoonittain.

Ei ylisuuria maataloustukia tai joidenkin tuotannonalojen (kuten maidontuotannon)  olemista valtiovallan erityissuojeluksessa voi puolustaa joillain mielikuvituksellisilla katastrofimaalailuilla.

rakentava lähtökohta... ei hätää, missään ei ole nälkäkuoleman vaaraa, apua tulee muualta maailmasta. Jos meidän paikallinen kriisi liittyy vaikka Itämeren laivaliikenteeseen, niin mistä se apu tänne tulee... junalla Vainikkalasta?

Meillä on viranomaiset, joiden tehtävänä on tämä poikkeusolojen suunnittelu, myös niiden pahojen maailmanlaajuisten kriisien varalle. Yhteiskunnan rakenteet ovat myös muuttuneet viime sotien ajoista, joten uhat ovat erilaisia.  Siinä samaa mieltä, ettei omavaraisuuteen ole huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä vaatimusta, eikä ylituotantoa voi perustella huoltovarmuudella. Omavaraisuus vaan on kansantalouden kannalta järkevää.

Palataan takaisin maitokriisiin, josta alun perin juttu lähti.

Lainaus käyttäjältä: carhu - 25.07.16 - klo:22:07

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 25.07.16 - klo:15:30

Lainaus käyttäjältä: carhu - 24.07.16 - klo:23:34

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 24.07.16 - klo:23:25

Lainaus käyttäjältä: carhu - 24.07.16 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.07.16 - klo:22:52

Viljapelto tarttee löpöä 2 päivää vuodesta ja sähköä yhden päivän. 363 päivää vuodesta voi sitten istua poterossa suolet sylissä 😅😅

Siitä sitten käsimyllyllä jauhamaan sikajauhoja ja sit sika syömään.

Jotain puukäyttöisiä aggrekaatteja pitäis ruveta virittelemään. Hukkalämmöllä viljat voisi keittää kokonaisina puuroksi niin sais lehmille hyvää evästä??

Kyllä se nälkä on hyvä opettaja ,niin kun sanoin niin toiminta tavat muuttuu jos pohjalle jostakin syystä mentäis .Ihminen on niin kiinni elämässä että kyllä se keinot pyrkii keksimään  hengissä pysyäkseen. Joidenkin mielestä harmi, että ihminen on niin suunniteltu että syötävä hänen on hengissäö pysyäkseen. Silloin se ruoka vasta kallista on kun lähes kaikki aika menee ruuan hankkimiseen.

monella tilalla voi olla kyky tuottaa melkein samalla volyymilla parikin vuotta...löpöä, lannoitteita yms varastoissa ja parin vuoden sato vielä pöntöissä varastoituna. Karjatiloilla tuottavuus putoaa nopeammin, eikä tuotteita voi varastoida tilalla pitkään. Nälkä alkaa kaupungeista, sääntely, pakko-otot...kaikilla pyritään estämään väestön kuoleminen nälkään.

Jos ollaan kriisitietoisia ja ennakoidaan, niin S- ja K-ryhmien hankintakoneistot kykenevät hankkimaan kuukaudessa säilyviä elintarvikkeita ympäri maailmaa niin paljon, ettei kahteen vuoteen täällä kärsi kukaan nälästä.... tonnikala-allergiasta kärsivät kuolevat nälkään parin kuukauden päästä kun muu syötävä loppuu

Voi poika että ihan ympäri maailmaa haalitaan ruokaa, noinhan se teoria on ,mutta vaan teoria.

Maailmanloppuako te täällä odottelette?  Jos nyt ollaan realisteja, niin teidän  kriiseihin varautumis juttunne on täyttä huuhaata.  Jos  katsotaan nykymaailman tilannetta, ja maailman kriisipesäkkeitä, niin ei niissä nälkään kuolla, ehkä joitain kehitysmaissa, kuten Sudanissa olevia sotia lukuunottamatta, Jos kriisi on paikallinen, niin kyllä apuja tulee muualta maailmasta, tai jos on joku ihan maailmanlaajuinen kriisi, kuten maailmansota tai ydinlaskeuma, niin siinä sitten on huoltovarmuushöpätykset ihan turhia, kun väkeä alkaa kuolla miljoonittain.

Ei ylisuuria maataloustukia tai joidenkin tuotannonalojen (kuten maidontuotannon)  olemista valtiovallan erityissuojeluksessa voi puolustaa joillain mielikuvituksellisilla katastrofimaalailuilla.

Eihän nyt maailmanloppua,vaan pohtiskellaan mitä seurauksia sillä on jos sattuu puhkeamaan sellanen laajempi kriisi. Net on onneksemme tähän saakka olleet niin paikallisia nuot kahakat että moni ei sitä osaa kuvitella miten se maailma silloin makaa jos todella käy niin notta tavara lakkaa liikkumasta maasta/ maanosasta toiseen.

Mää en tiä oikeen mihin lokeroon sut pitäs laittaa?

 

Älä edes yritä laitta ,siitä tulee sinulle vaan traumoja.. Sinä puolestasi saat olla ihan missä lokerossa tahansa. Ei vaikuta.

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 25.07.16 - klo:15:30

Maailmanloppuako te täällä odottelette?  Jos nyt ollaan realisteja, niin teidän  kriiseihin varautumis juttunne on täyttä huuhaata.  Jos  katsotaan nykymaailman tilannetta, ja maailman kriisipesäkkeitä, niin ei niissä nälkään kuolla, ehkä joitain kehitysmaissa, kuten Sudanissa olevia sotia lukuunottamatta, Jos kriisi on paikallinen, niin kyllä apuja tulee muualta maailmasta, tai jos on joku ihan maailmanlaajuinen kriisi, kuten maailmansota tai ydinlaskeuma, niin siinä sitten on huoltovarmuushöpätykset ihan turhia, kun väkeä alkaa kuolla miljoonittain.

Ei ylisuuria maataloustukia tai joidenkin tuotannonalojen (kuten maidontuotannon)  olemista valtiovallan erityissuojeluksessa voi puolustaa joillain mielikuvituksellisilla katastrofimaalailuilla.

rakentava lähtökohta... ei hätää, missään ei ole nälkäkuoleman vaaraa, apua tulee muualta maailmasta. Jos meidän paikallinen kriisi liittyy vaikka Itämeren laivaliikenteeseen, niin mistä se apu tänne tulee... junalla Vainikkalasta?

Meillä on viranomaiset, joiden tehtävänä on tämä poikkeusolojen suunnittelu, myös niiden pahojen maailmanlaajuisten kriisien varalle. Yhteiskunnan rakenteet ovat myös muuttuneet viime sotien ajoista, joten uhat ovat erilaisia.  Siinä samaa mieltä, ettei omavaraisuuteen ole huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä vaatimusta, eikä ylituotantoa voi perustella huoltovarmuudella. Omavaraisuus vaan on kansantalouden kannalta järkevää.

Palataan takaisin maitokriisiin, josta alun perin juttu lähti.

Kyllä kai huoltovarmuutta hoidetaan parhaiten pitämällä tuotantoa käynnissä. Ylituotanto yleisesti ei ymmärtääkseni ole mikään kansallinen ongelma, eikä sitä kansallisella tasolla voi silloin ratkaista, ainakaan omaksi eduksi. Tuontiruokaa on ja tulee aina olemaan. Pitää lisätä vientiä.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 25.07.16 - klo:23:48

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 25.07.16 - klo:15:30

Maailmanloppuako te täällä odottelette?  Jos nyt ollaan realisteja, niin teidän  kriiseihin varautumis juttunne on täyttä huuhaata.  Jos  katsotaan nykymaailman tilannetta, ja maailman kriisipesäkkeitä, niin ei niissä nälkään kuolla, ehkä joitain kehitysmaissa, kuten Sudanissa olevia sotia lukuunottamatta, Jos kriisi on paikallinen, niin kyllä apuja tulee muualta maailmasta, tai jos on joku ihan maailmanlaajuinen kriisi, kuten maailmansota tai ydinlaskeuma, niin siinä sitten on huoltovarmuushöpätykset ihan turhia, kun väkeä alkaa kuolla miljoonittain.

Ei ylisuuria maataloustukia tai joidenkin tuotannonalojen (kuten maidontuotannon)  olemista valtiovallan erityissuojeluksessa voi puolustaa joillain mielikuvituksellisilla katastrofimaalailuilla.

rakentava lähtökohta... ei hätää, missään ei ole nälkäkuoleman vaaraa, apua tulee muualta maailmasta. Jos meidän paikallinen kriisi liittyy vaikka Itämeren laivaliikenteeseen, niin mistä se apu tänne tulee... junalla Vainikkalasta?

Meillä on viranomaiset, joiden tehtävänä on tämä poikkeusolojen suunnittelu, myös niiden pahojen maailmanlaajuisten kriisien varalle. Yhteiskunnan rakenteet ovat myös muuttuneet viime sotien ajoista, joten uhat ovat erilaisia.  Siinä samaa mieltä, ettei omavaraisuuteen ole huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä vaatimusta, eikä ylituotantoa voi perustella huoltovarmuudella. Omavaraisuus vaan on kansantalouden kannalta järkevää.

Palataan takaisin maitokriisiin, josta alun perin juttu lähti.

Kyllä kai huoltovarmuutta hoidetaan parhaiten pitämällä tuotantoa käynnissä. Ylituotanto yleisesti ei ymmärtääkseni ole mikään kansallinen ongelma, eikä sitä kansallisella tasolla voi silloin ratkaista, ainakaan omaksi eduksi. Tuontiruokaa on ja tulee aina olemaan. Pitää lisätä vientiä.

jos tilakohtaisella huoltovarmuudella voi säädellä verotusta, varmistaa tilan tarpeet ja valtion huoltovarmuuden, niin eikö tuossa kaikki voita? Valtio, kansalaiset ja viljeliä?

Suurella polttoaine varastolla varmistetaan traktoreitten liikkuminen ja tarvittaessa sähköntuotanto tilalle. Rehuvarastolla eläinten ruokinta ja elintarviketeolisuuden raaka-aineitten tuotanto.  Verotuksella tilan talouden tasapainoitus ja investoinnit. Lannoite ja siemenvarastoilla seuraavan kesän viljely.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 25.07.16 - klo:23:48

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 25.07.16 - klo:15:30

Maailmanloppuako te täällä odottelette?  Jos nyt ollaan realisteja, niin teidän  kriiseihin varautumis juttunne on täyttä huuhaata.  Jos  katsotaan nykymaailman tilannetta, ja maailman kriisipesäkkeitä, niin ei niissä nälkään kuolla, ehkä joitain kehitysmaissa, kuten Sudanissa olevia sotia lukuunottamatta, Jos kriisi on paikallinen, niin kyllä apuja tulee muualta maailmasta, tai jos on joku ihan maailmanlaajuinen kriisi, kuten maailmansota tai ydinlaskeuma, niin siinä sitten on huoltovarmuushöpätykset ihan turhia, kun väkeä alkaa kuolla miljoonittain.

Ei ylisuuria maataloustukia tai joidenkin tuotannonalojen (kuten maidontuotannon)  olemista valtiovallan erityissuojeluksessa voi puolustaa joillain mielikuvituksellisilla katastrofimaalailuilla.

rakentava lähtökohta... ei hätää, missään ei ole nälkäkuoleman vaaraa, apua tulee muualta maailmasta. Jos meidän paikallinen kriisi liittyy vaikka Itämeren laivaliikenteeseen, niin mistä se apu tänne tulee... junalla Vainikkalasta?

Meillä on viranomaiset, joiden tehtävänä on tämä poikkeusolojen suunnittelu, myös niiden pahojen maailmanlaajuisten kriisien varalle. Yhteiskunnan rakenteet ovat myös muuttuneet viime sotien ajoista, joten uhat ovat erilaisia.  Siinä samaa mieltä, ettei omavaraisuuteen ole huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä vaatimusta, eikä ylituotantoa voi perustella huoltovarmuudella. Omavaraisuus vaan on kansantalouden kannalta järkevää.

Palataan takaisin maitokriisiin, josta alun perin juttu lähti.

Kyllä kai huoltovarmuutta hoidetaan parhaiten pitämällä tuotantoa käynnissä. Ylituotanto yleisesti ei ymmärtääkseni ole mikään kansallinen ongelma, eikä sitä kansallisella tasolla voi silloin ratkaista, ainakaan omaksi eduksi. Tuontiruokaa on ja tulee aina olemaan. Pitää lisätä vientiä.

Jos maataloustuotannon tuki nykyisellään on laskutavasta riippuen jotain 1,3-2 miljardia, jolla ollaan noin keskimäärin omavaraisia. Silloin vientiä lisäämällä tätä tukisummaa tulisi kasvattaa. 10% tuotannon lisäys vientiä varten aiheuttaisi 130-200 miljoonan vuosittaista lisäystä budjettiin, miten realistisena näet tuon rahan saamisen? Vaihtoehdoksi tarjottaisiin varmaan kaikkien tukien suhteellista 10% laskua eli lisäämällä tuotantoa tuki laskisi kaikilta. Lisäksi tämä edellyttäisi tietysti sen, että tuotteet menisivät markkinahintaan kaupaksi, eikä siinä tarvittaisi enää muuta tukea...

50-70 prosentin omavaraisuus aste riittää kaikissa tuotteissa, taitaa naudanliha olla lähinpänä..
Sillä pysyy maisemat avoimena ja kriisiaikanakin kalorit riittää.

50-70 prosentin omavaraisuus aste riittää kaikissa tuotteissa, taitaa naudanliha olla lähinpänä..
Sillä pysyy maisemat avoimena ja kriisiaikanakin kalorit riittää.

 Siinä olis sitten yks teurastamo liikaa