Pyöröpaali on ylivoimaa tässäkin, kun jokainen paali on oma eränsä, pieni tilakin voi tehdä/teettää imetyskaudelle, siis ennen laidunkautta parempaa rehua ja laitumen täydennykseen nuorta ja kosteaa, talven umpikaudelle sitten kuivaa ja vanhaa ja kasvaville kuivaa, mutta nuorta tavaraa  Tuota kuivempaa ja kosteampaa saa vaikka sillain, että niittää yhtenä päivänä enemmän ja sitten paalaa kahtena päivänä nuo yhden päivän niitot ja jos niin pieni tila, ettei kahdeksi päiväksi juhannuksen tienoilla ja pariksi päiväksi heinäkuulla, niin harrastuksen kuuluukin maksaa 

Hyvin lypsävät laihtuu, jos ruokinta huonoa, eli jotain heinäkuun kuivaheinää.

Pyöröpaali on ylivoimaa tässäkin, kun jokainen paali on oma eränsä, pieni tilakin voi tehdä/teettää imetyskaudelle, siis ennen laidunkautta parempaa rehua ja laitumen täydennykseen nuorta ja kosteaa, talven umpikaudelle sitten kuivaa ja vanhaa ja kasvaville kuivaa, mutta nuorta tavaraa  Tuota kuivempaa ja kosteampaa saa vaikka sillain, että niittää yhtenä päivänä enemmän ja sitten paalaa kahtena päivänä nuo yhden päivän niitot ja jos niin pieni tila, ettei kahdeksi päiväksi juhannuksen tienoilla ja pariksi päiväksi heinäkuulla, niin harrastuksen kuuluukin maksaa 

Hyvin lypsävät laihtuu, jos ruokinta huonoa, eli jotain heinäkuun kuivaheinää.

Noin joo tiätysti ja kyl. Mut sit se vähäinen kate häviää siihen kun paalaajaa pyydetään käymään monta kertaa ja siihen kun imettäviä ja umpilaisia täytyy erotella. Ja täällä pakkas-Suomessa paalien kovuusaste määrittää syöttöjärjestyksen D-arvosta huolimatta.

Mutta olet kyllä oikeassa

no huh!   puuttuuko tarkastaja tuohon laihuuteen?    itellä yks holstu joka on kuin hautankaivajalta karannu... mutta lypsää jotain, en mitannu, ja syö hyvin rehunsa pöydältä ja laitumella kulkee turpa maassa... en tiiä mitä tekee mutta kuitenkin sontii ihan juhlavasti...        ei paljon kehtaa parressa lypsyllä tuuppia sivuun kun luut niin kovia ja nahka tiukalla niden ympärillä.                                    jos osaisin laittaisin tänne kuvan....   mutta olkoon....

Posti toi eilen faban uuren lehden josta osui silimähän juttu hyvästä holsteinin robotti lehmästä, ittellä oli parressa tuollainen vanha holstein lehmä ei ehkä aivan noin "laihan"näköinen siihen asti mitään mutta kun tarkastaja saapui paikalle ja kuvasi kyseisen lehmän selkärangan takaapäin niin miltäs tuo elikko näyttää ? Seuraus: syyte riittämättömästä ruokinnasta...

Ite en pahemmin osaa arvostaa tarkastajien ja välttämättä neuvojienkaan kommentteja. Meillä kävi maitotilaneuvoja (eli nykyään asiantuntija) ja haukkui jotkut holsteinit aivan liian laihoiksi. Otin kuvia niistä ja laitoin facebookin yhteen ryhmään ja kyllä sieltä tuli sellaisia kommentteja jotka kumosi täysin tämän asiantuntijan kommentin. Oman käsityksen mukaan lehmätkin on yksilöitä niin kuin ihmiset. Jotkin näistä vaan on ja pysyy laihoina sama mitä tekisi. Osa taas on rakenteeltaan rotevampia ja ruoka tarttuu myös näillä paremmin nahan alle. Omaan silmään meillä on pari aivan liian lihavaa äykkyä ja niistä asiantuntija tuumasi että on sitä pahempiakin nähty... Ja kyse ei pitäisi olla eväästä kun kaikilla on samanlainen mahdollisuus syödä samaa evästä kun ovat täysappeella.

no huh!   puuttuuko tarkastaja tuohon laihuuteen?    itellä yks holstu joka on kuin hautankaivajalta karannu... mutta lypsää jotain, en mitannu, ja syö hyvin rehunsa pöydältä ja laitumella kulkee turpa maassa... en tiiä mitä tekee mutta kuitenkin sontii ihan juhlavasti...        ei paljon kehtaa parressa lypsyllä tuuppia sivuun kun luut niin kovia ja nahka tiukalla niden ympärillä.                                    jos osaisin laittaisin tänne kuvan....   mutta olkoon....

Jos se laihuus johtuu tuotantovaiheesta, niin kyseessä ei ole huolimattomuus tms. asia josta kyttä voisi älähtää.

Ehkä sitten jos laihuus johtuu sairaudesta. Pihattolehmissä ehkä 60% laihoista (kuntoluokka 1.5-2) on 1-2 kk sitten poikineita. 10% arkoja ja 30% jalkavaivaisia. Ehkä tuo jalkavaivaisuus on se josta voi valittaa tai huomauttaa. Arkuus johtuu ahtaudesta ja käsittelystä, eli sekin on huomioitava jotenkin.

Lainaus käyttäjältä: bonneville - 04.06.16 - klo:08:20

Posti toi eilen faban uuren lehden josta osui silimähän juttu hyvästä holsteinin robotti lehmästä, ittellä oli parressa tuollainen vanha holstein lehmä ei ehkä aivan noin "laihan"näköinen siihen asti mitään mutta kun tarkastaja saapui paikalle ja kuvasi kyseisen lehmän selkärangan takaapäin niin miltäs tuo elikko näyttää ? Seuraus: syyte riittämättömästä ruokinnasta...

Ite en pahemmin osaa arvostaa tarkastajien ja välttämättä neuvojienkaan kommentteja. Meillä kävi maitotilaneuvoja (eli nykyään asiantuntija) ja haukkui jotkut holsteinit aivan liian laihoiksi. Otin kuvia niistä ja laitoin facebookin yhteen ryhmään ja kyllä sieltä tuli sellaisia kommentteja jotka kumosi täysin tämän asiantuntijan kommentin. Oman käsityksen mukaan lehmätkin on yksilöitä niin kuin ihmiset. Jotkin näistä vaan on ja pysyy laihoina sama mitä tekisi. Osa taas on rakenteeltaan rotevampia ja ruoka tarttuu myös näillä paremmin nahan alle. Omaan silmään meillä on pari aivan liian lihavaa äykkyä ja niistä asiantuntija tuumasi että on sitä pahempiakin nähty... Ja kyse ei pitäisi olla eväästä kun kaikilla on samanlainen mahdollisuus syödä samaa evästä kun ovat täysappeella.

Valokuva ei välttämättä kerro ihan kaikkea.

Jos vaikka katsot Facebookin ihmisnaisten kuvia, niin onhan ne aina otettu sellaisesta kuvakulmasta, että mahaläskitkin on saatu puristettua tissiliiveihin 

Itse olen huomannut, että lehmät näyttävät keväällä/kesällä laihemmilta kuin syksyllä/talvella. Kun on enemmän kirkasta valoa, niin luiden varjot näyttävät jyrkemmiltä.

tuon laihuuden huomaa vasta navetassa kun menee väliin ja tuntee kuin luut painaa....     mutta tuolle on kyllä tullu annettua kaikenmaaliman poluksia ja muita mutta ei pahemmin vaikut... mutta miusta ei millään lailla kärsineen näkönen...   ja semmonen lutukka, aina pää kainalossa rapsuteltavana.

Se on lehmilläkin tuo yksilöllisyys.. Viime viikolla kävi elukkalääkäri oikein hoitamassa pari kiimatonta tuossa ja siinä oli jokunen lehmä eristyksessä päivän kunniaksi, niin totesi yhdestä, että on mahottoman laiha ja pieni.. Mutta minkä teet, täysrehua saa niin paljon kuin sielu vetää, kiimat toimii, mutta se maitotuotos meneekin sitten yli 30 kilon päivässä. Mitä sille sitten pitäisi tehdä? Jättää lypsämättä vaiko vähentää ruokaa? En minä tiedä, yritetty on, mutta eipä vain näy tulosta tulevan, muualle kuin tankkiin.

Se on lehmilläkin tuo yksilöllisyys.. Viime viikolla kävi elukkalääkäri oikein hoitamassa pari kiimatonta tuossa ja siinä oli jokunen lehmä eristyksessä päivän kunniaksi, niin totesi yhdestä, että on mahottoman laiha ja pieni.. Mutta minkä teet, täysrehua saa niin paljon kuin sielu vetää, kiimat toimii, mutta se maitotuotos meneekin sitten yli 30 kilon päivässä. Mitä sille sitten pitäisi tehdä? Jättää lypsämättä vaiko vähentää ruokaa? En minä tiedä, yritetty on, mutta eipä vain näy tulosta tulevan, muualle kuin tankkiin.

No.... ehkä se saa liikaa täysrehua. Väkirehuprosentti on liian korkea ja energiahyötysuhde on surkea. Elukka happamana..

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 05.06.16 - klo:10:56

Se on lehmilläkin tuo yksilöllisyys.. Viime viikolla kävi elukkalääkäri oikein hoitamassa pari kiimatonta tuossa ja siinä oli jokunen lehmä eristyksessä päivän kunniaksi, niin totesi yhdestä, että on mahottoman laiha ja pieni.. Mutta minkä teet, täysrehua saa niin paljon kuin sielu vetää, kiimat toimii, mutta se maitotuotos meneekin sitten yli 30 kilon päivässä. Mitä sille sitten pitäisi tehdä? Jättää lypsämättä vaiko vähentää ruokaa? En minä tiedä, yritetty on, mutta eipä vain näy tulosta tulevan, muualle kuin tankkiin.

No.... ehkä se saa liikaa täysrehua. Väkirehuprosentti on liian korkea ja energiahyötysuhde on surkea. Elukka happamana..

Enpä usko, sitten ei kyllä kiimat jylläis. Sitä se paastosi  parressa. Hönkynä pomppii kuin orava. Mutta tässä odotellaan, että vähän laskisi joko maito tai jotain, että viittis sen siemennyttää.
On vain nähty, että toiset puskee sen rehun utareeseen ja toiset nahan alle. Ikävä kyllä jako on olemassa, vaikka kuinka hyvin sonnit testataan ja genomeja tuijotetaan.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.06.16 - klo:10:58

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 05.06.16 - klo:10:56

Se on lehmilläkin tuo yksilöllisyys.. Viime viikolla kävi elukkalääkäri oikein hoitamassa pari kiimatonta tuossa ja siinä oli jokunen lehmä eristyksessä päivän kunniaksi, niin totesi yhdestä, että on mahottoman laiha ja pieni.. Mutta minkä teet, täysrehua saa niin paljon kuin sielu vetää, kiimat toimii, mutta se maitotuotos meneekin sitten yli 30 kilon päivässä. Mitä sille sitten pitäisi tehdä? Jättää lypsämättä vaiko vähentää ruokaa? En minä tiedä, yritetty on, mutta eipä vain näy tulosta tulevan, muualle kuin tankkiin.

No.... ehkä se saa liikaa täysrehua. Väkirehuprosentti on liian korkea ja energiahyötysuhde on surkea. Elukka happamana..

Enpä usko, sitten ei kyllä kiimat jylläis. Sitä se paastosi  parressa. Hönkynä pomppii kuin orava. Mutta tässä odotellaan, että vähän laskisi joko maito tai jotain, että viittis sen siemennyttää.
On vain nähty, että toiset puskee sen rehun utareeseen ja toiset nahan alle. Ikävä kyllä jako on olemassa, vaikka kuinka hyvin sonnit testataan ja genomeja tuijotetaan.

Vähän laskisi maitotuotosta, jotta voi siementää ? Siis häh, Reilun kolmen kympin päivätuotoksella ? Tuohon vois sanoa lähes kuin yks viljelijä. "Kun tuotos laskee päivässä alle kolmeen kymppiin sen saa jo nätisti umpeen" 

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 05.06.16 - klo:11:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.06.16 - klo:10:58

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 05.06.16 - klo:10:56

Se on lehmilläkin tuo yksilöllisyys.. Viime viikolla kävi elukkalääkäri oikein hoitamassa pari kiimatonta tuossa ja siinä oli jokunen lehmä eristyksessä päivän kunniaksi, niin totesi yhdestä, että on mahottoman laiha ja pieni.. Mutta minkä teet, täysrehua saa niin paljon kuin sielu vetää, kiimat toimii, mutta se maitotuotos meneekin sitten yli 30 kilon päivässä. Mitä sille sitten pitäisi tehdä? Jättää lypsämättä vaiko vähentää ruokaa? En minä tiedä, yritetty on, mutta eipä vain näy tulosta tulevan, muualle kuin tankkiin.

No.... ehkä se saa liikaa täysrehua. Väkirehuprosentti on liian korkea ja energiahyötysuhde on surkea. Elukka happamana..

Enpä usko, sitten ei kyllä kiimat jylläis. Sitä se paastosi  parressa. Hönkynä pomppii kuin orava. Mutta tässä odotellaan, että vähän laskisi joko maito tai jotain, että viittis sen siemennyttää.
On vain nähty, että toiset puskee sen rehun utareeseen ja toiset nahan alle. Ikävä kyllä jako on olemassa, vaikka kuinka hyvin sonnit testataan ja genomeja tuijotetaan.

Vähän laskisi maitotuotosta, jotta voi siementää ? Siis häh, Reilun kolmen kympin päivätuotoksella ? Tuohon vois sanoa lähes kuin yks viljelijä. "Kun tuotos laskee päivässä alle kolmeen kymppiin sen saa jo nätisti umpeen" 

Jos se hieho on kooltaan näppärän lappalaisen kokoinen, pidän tuota tehokkuuden huippuna. Takuuvarmasti ei teurasautoon lähde.
Joskus kannattaa laskea sekin, mitä se lehmäkohtainen maitolitran tuotto maksaa.. tämän kohdalla on kyllä vahvasti plussalla.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.06.16 - klo:09:46

no huh!   puuttuuko tarkastaja tuohon laihuuteen?    itellä yks holstu joka on kuin hautankaivajalta karannu... mutta lypsää jotain, en mitannu, ja syö hyvin rehunsa pöydältä ja laitumella kulkee turpa maassa... en tiiä mitä tekee mutta kuitenkin sontii ihan juhlavasti...        ei paljon kehtaa parressa lypsyllä tuuppia sivuun kun luut niin kovia ja nahka tiukalla niden ympärillä.                                    jos osaisin laittaisin tänne kuvan....   mutta olkoon....

Jos se laihuus johtuu tuotantovaiheesta, niin kyseessä ei ole huolimattomuus tms. asia josta kyttä voisi älähtää.

Ehkä sitten jos laihuus johtuu sairaudesta. Pihattolehmissä ehkä 60% laihoista (kuntoluokka 1.5-2) on 1-2 kk sitten poikineita. 10% arkoja ja 30% jalkavaivaisia. Ehkä tuo jalkavaivaisuus on se josta voi valittaa tai huomauttaa. Arkuus johtuu ahtaudesta ja käsittelystä, eli sekin on huomioitava jotenkin.

Se on kyllä tullut huomattua että jalkavaivat vaikuttaa kyllä välittömästi maitomääriin ja kuntoluokkaan samalla kun lehmä makaa enemmän ja käy ruokintapöydällä vähemmän. Lehmä on siitä pirullinen otus että jos laumassa on joku heikompi yksilö sitä kiusataan välittömästi. Lähinnä meillä tulee näitä ontuvia pienten tapaturmien seurauksena kun hyppivät toistensa päälle tai tappelevat muuten vaan. Tälläkin hetkellä pari kappaletta tällaisia tapauksia jotka alkoivat ontua ihan yhtä äkkiä ja maitotuotos tippui välittömästi neljänneksen.
Omaan silmään nämä laihat on juuri tuossa kuntoluokka 2, mutta kun ei ne pirut liho sitten millään eikä edes umpikaudella tule ylimääräistä nahan alle. Omaan silmään näyttää paljon pahemmalta nuo nelosen paikkeilla olevat pallukat...

ja kuka nyt näkee minkäkin mallin olevan hyvä!   ite kyllä tykkään tuosta luuviulusta kun se aina köpöttelee laitumelle syömään ja sitten taas lypsyllekin mielellään..         ja ei tunnu olevan mitenkään hapan,  sonta ihan normaalin näköstä... ja hajusta.                       ja vieressä sellanen joka ei mahtu kyljellään aidan ali mutta kävellebn kyllä...    mutta eipä tuota paljon lypsy kiinnostakaan...

Viime kesänä tehdyt (talvi)rehut oli kyllä huonoja omalla kohdalla ja edellisiä talvia laihempana emot pyrkivät olemaan umpikauden. Suolaakin meni aivan helvetisti. Keväällä lypsykauden rehussa oli taas sokeria aivan liikaa, vaikka biologisella säilöttyä ja pakit sekaisin sen takia, vaikka heinää annettiin lisänä. Saa nyt nähdä, kuinka laidunkausi sitten menee. Toivon ainakin, että PP:n teoria nousevan kuntoluokan vaikutuksesta sonnivasikoiden suurempana osuutena pitäisi paikkansa, koska lähtötaso on alempi ja laitumet ihan hyviä, jolloin kuntoluokka nousisi nyt kun sonnit ovat työssään. Tänä keväänä on tullut taas ihan epätasainen sukupuolijakauma vasikoissa eli lehmiä kakskolmasosaa ja nekin vähät sonnivasikat kuolee pois vasikka per viikko. Tällä menolla vierotusviikolla ei ole kuin rippeet jäljellä.

Tässä onkin tullut hyvä kommentteja tuohon laihtumiseen liittyen. Liika läskin kerääminen ja liika laihtuminen ovat huonoja ominaisuuksia, joten voi olla karsintaperuste noille yksilöille tuo laihtuminen, jollei löydy selkeää systemaattista syytä siihen. Hyvät lehmät tekevät hyvää tulosta kaikissa olosuhteissa, välimallin lehmät hyvänä vuonna ja huonot eivät koskaan.