Kevätkyntö ei kyl näil savikoilla ole vaihtoehto. Mut jollain muulla muokkaimella homma kyllä toimii. Veikkaan, että näppärin olis äes, joka on suunniteltukin sängen tukkivuutta silmällä pitäen, löytyyhän moisiakin.
En edelleenkään fanaattisesti meuhkaa suorakylvöstä, olen vaan tyytyväinen, ettei tarvii enää tänä syksynä pellolle mennä -paitsi jos nyt loput vehnät sattuis yllättäen pois saamaan.

Kevätkyntö ei kyl näil savikoilla ole vaihtoehto. Mut jollain muulla muokkaimella homma kyllä toimii. Veikkaan, että näppäin olis äes, joka on suunniteltukin sängen tukkivuutta silmällä pitäen, löytyyhän moisiakin.
En edelleenkään fanaattisesti meuhkaa suorakylvöstä, olen vaan tyytyväinen, ettei tarvii enää tänä syksynä pellolle mennä -paitsi jos nyt loput vehnät sattuis yllättäen pois saamaan.

Nuo suuremmat kuivatusalueen alat pääsee kylvämään kevätkynnöllä parisen viikkoa aikaisemmin, mitä lintujen tallomaa märkää paksuolkista plitkusänkeä suorakylvimeen odotellessa. Samoin näyttävät kesäkuurojen vesijärvet hävinneen. Todellakaan ei rinteitä ja kuivia mäenpäällyksiä pidä mennä kevätkyntämään, mutta kyllä tuo mustanmullan kevätkyntö ja rexiusjyräpakkerointi näyttää olevan sadokas ratkaisu, kuivinakin alkukesinä.

Vedestä kun ei ole puute, nousee sinne viilun pohjalle pohjavesi parhaimmillaan. Lähteiden kuivatuskaivoja lienee kymmeniä tuolla, isoa putkea pitkin kanavaan lorottaa kovimmatkin kuivuuskaudet.

-SS-

Viikko vedetty lokakuuta ja 110 mm jo kasassa. Siitä viimeisen vuorokauden osuus on 28 mm.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005401083.html?ref=rss
"Ilmatieteen laitos twiittasi sunnuntai-iltana ”vauhdin olevan hurja”, sillä iltaan mennessä Nuuksiossa oli satanut jo 100 milliä ja ennätystä pitää hallussaan Vihti vuoden 2006 lokakuun tuloksellaan 228,1 milliä. "

"Entä onko sattumaa, että vanha ennätys tehtiin Vihdissä ja uusi ennätys on tekeillä Nuuksiossa, ei maantieteellisesti kovin kaukana?
– Ehkä se kertoo siitä, että lokakuussa meri on vielä lämmin ja siitä löytyy energiaa, Tuovinen pohtii. "

Lainaus käyttäjältä: Make - 08.10.17 - klo:18:52

Semmoinen 80 milliä tullut viimeisen viikon aikana. Pitää kohta alkaa uittamaan juurikasta.

Siis onko tuossa mukana jokin isompi yllätyskuuro ? Salossa näyttäisi Salon Kärkän mittausasemalla tulleen nyt puoleen yöhön mennessä lokakuun alusta noin 53 mm ?

Meillä oli jotain noin 60 mm, ensin tyhjättiin viikolla 36 mm lokakuun alusta ja Lohjalle lähtiissä noin yhdeksältä tyhjättiin oliko se ny 23 mm eli 59 mm. Sadealueen reuna meni jo yli, saattaisi olla 3 - 4 mm nyt vielä odottamassa mittaklasissa.

Onkohan meijän mittalasi tuuma-asteikolla ?

-SS-

47 mm tuli alkuviikosta ja 33 viikonloppuna. Kemiössä on kertynyt 65 eiliseen iltaan. Kun meri on ilmaa lämpimämpää alkaa sademäärät kasvamaan meren läheisyydessä. Keväällähän asia on toisinpäin.

"Pitäisi tihuuttaa aamusta iltaan."

Pohjavesitilanne Lounais-Suomessa huono https://yle.fi/uutiset/3-9845407

Tämä asia sentään korjaantuu pikku hiljaa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.10.17 - klo:01:01

Lainaus käyttäjältä: Make - 08.10.17 - klo:18:52

Semmoinen 80 milliä tullut viimeisen viikon aikana. Pitää kohta alkaa uittamaan juurikasta.

Siis onko tuossa mukana jokin isompi yllätyskuuro ? Salossa näyttäisi Salon Kärkän mittausasemalla tulleen nyt puoleen yöhön mennessä lokakuun alusta noin 53 mm ?

Meillä oli jotain noin 60 mm, ensin tyhjättiin viikolla 36 mm lokakuun alusta ja Lohjalle lähtiissä noin yhdeksältä tyhjättiin oliko se ny 23 mm eli 59 mm. Sadealueen reuna meni jo yli, saattaisi olla 3 - 4 mm nyt vielä odottamassa mittaklasissa.

Onkohan meijän mittalasi tuuma-asteikolla ?

-SS-

47 mm tuli alkuviikosta ja 33 viikonloppuna. Kemiössä on kertynyt 65 eiliseen iltaan. Kun meri on ilmaa lämpimämpää alkaa sademäärät kasvamaan meren läheisyydessä. Keväällähän asia on toisinpäin.

Joo tuntuu, että Perniöstä pohjoiseen aina Suomusjärvelle saakka on semmoista kuivempaa, sekä keväällä että syksymmälläkin. Tai sitten Lohjanharju jakaa sateita taakseen, mutta ei tälle puolelle.

-SS-

Saapi nähdä ylittyykö 400mm....

Lohjanselkä muodostaa föhn-ilmiötä?

Saapi nähdä ylittyykö 400mm....

Eipä sateilla juuri ole enää väliä. Edelleen näyttää pitävän paikkansa sadon kehittymisen suhteen (paitsi tänä vuonna syysvehnällä) huhtikuun-kesäkuun sademääräsumma. Sillä se vilja kasvaa. Heinäkuussa ei enää paljon tarvita, eikä elokuussa ollenkaan. Paitsi sokerijuurikas ja rapsi varmaan hyötyvät myöhemmistä sateista.

Lohjan alue ja Keski-Uusimaa ovat jostakin syystä Suomen sateisimmat alueet. Vaikka eniten vuosisadetta on saatu Puolangalla joskus pari vuotta sitten. lähes 1300 mm.

-SS-

  Kaakossa satanut lokakuussa tiistai aamuun mennessä 68 mm

Eilen 12 mm, joten yhteensä 122 mm lokakuussa.

Huhtikuussa kaivoin esiin yhden korjattavan salaojanpään. Jäi projekti kesken kun vesi oli viel turhan korkealla valtaojassa. Jäi sit vanha 185 kököttämään, kaivuulaitteen kanssa ojanreunaan, kuivempaa odottamaan. No, siellä se seisoo vieläkin. Taitaa olla paras kotiuttaa se sieltä sentään talveksi, tänä syksynä vesi tuskin laskee.

Salon pohjoisosassa toukokuussa 12mm ja lumisateita.
Kesäkuussa 90mm, mutta paikoitellen enemmän.
Heinäkuussa 40mm ja maa oli läpikuiva kuun lopussa, kasvit ei kärsineet vielä.
Elokuussa 107mm.
Syyskuussa vain 57mm, vaikka oli jatkuvaa suhjua ja viljat märkiä.
Lokakuussa 80mm tähän asti.
Vajaa 400mm kasvukaudella.

Oli tarkoitus tehdä lapiotestejä, jotta saa kuvia Peltomaan laatutestin liitteeksi. On vaan sen verran märkää, että lapio liippaa nuo näytteet ja täytyy koittaa toisen kerran.

Tarvitseeko ympäristökorvaukseen liittyvää peltomaan laatutestiarviota (http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/peltomaan-laatutesti.aspx)  tehdä lapiolla ? Eikö se ole semmoinen eri ongelmakohtien kartoitus arvosanalla 1..5 , jotka kirjataan joka peruslohkolta paperille ? Lomakkeelle 480. Tuo Pro-Agrian peltomaan laatutesti (https://www.proagria.fi/sisalto/peltomaan-laatutesti-5583) onkin sitten jo kuoppia täynnään, ja haluavat varmaankin erinäisitä syistä antaa ymmärtää, että Mavin itsearviointi edellyttää sitä heidän kehittämän laajan peltomaan laatutestin tekemistä.

-SS-

No ei varmaan tarvitse tehdä lapiolla, mutta onhan ne hirmu vaikeita kysymyksiä siellä lomakkeella mielestäni. Jos nyt kuitenkin viljavuusanalyysitkin tehdään joka viides vuosi niin miksei sitten ottaisi kuvatkin, jotka ehkä kertoo mihin suuntaan rakenne menee kussakin paikassa. Ehkä antaa osviittaa, miksi sato on toisella lohkolla parempi kuin toisella.