En oikein ymmärrä, miten kriisiä jo nyt vilautellaan, syysviljoja ei tänä syksynä edes ollut kovin paljon, ja parinsadan kilometrin matkalla havaitut tutut ruismaat on jo korjattu, syysvehniäkin puitu, rinteet ja korkeammat paikat, kypsinä valikoitu talteen. Kevätvehnäthän ovat vielä vihreitä, samoin äärimyöhäiset mallasohrat. Aikaiset rehuohrat nyt saattavat hiukan kärsiä, mutta lakoutuminen on myös lajike- ja ravinnekysymys.
Takavuosina, esimerkkinä vuosi 1972, elokuussa satoi laajasti noin 200 mm. Viimeksi vuonna 2014 elokuussa satoi Turun seudulla 200 mm. Silti puitiin ja elettiin.
-SS-
Täällä Pohjanmaalla ei ole puitu kuin muutama aikainen ohra. 99% pystyssä (tai laossa) kaikista viljoista. Viikonlopun tulvien jälkeen ei tiedä koska edes pääsee puimaan. Eilenkin satoi muutaman millin ja nytkin tihkuttaa vettä. Eikä ennuste kovin hyvältä näytä. Huomenna pitäis olla poutapäivä ja ensi viikolla pari...
Tässä tulee aina myös katsottavaksi leveyspiiri. Vuodesta 1987 tehtiin tutkimus, miten satotasoihin vaikutti sen vuoden sateisuus ja kylmyys. MTT tiedonantoja 146/1989 valotettiin taustoja satotason osalta.
Vuoden 1987 satotasoa verrattiin vuosikymmenen mallivuoteen 1985, tällöin havaittiin heikon vuoden vaikuttavan pohjoisempien alueiden tulokseen vakavammin. Tämä tietenkin on luonnollista, sillä kun vuosi viivästyy ja mennään syyspäiväntasauksen yli, lyhenee päivä siitä lähtien Pohjanmaalla enemmän kuin etelärannikolla.
Kasvikohtaisesti ruis ja heinäkasvit ottivat vähiten siipeensä, noin 5%, mutta
ohra ja sokerijuurikas kokivat märkyyden ja kylmyyden pahimmin, noin 40% tappiolla.
-SS-
