Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Laskelmien tarkistuksia?  (Luettu 10226 kertaa)

Talojussi

  • Vieras
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Pyynnöistä ja kehotuksista huolimatta edelleenkään kukaan C-alueen edustaja ei ole pystynyt osoittamaan sikatalouden summittaisia tukialuevertailujani ja kannattavuuslaskelmiani vääriksi? Siis ovatko ne kuitenkin oikein, toivoin että eivät olisi. Koska jos laskelmani ovat oikein ja tuo toteutuu niin AB-alueen ja C-alueen sikatalouden kannattavuusero tulee olemaan niin suuri että sillä voi olla vain yksi seuraus. Onkohan se Huittisten kokous sittenkin aiheellinen, pitäisiköhän sinne mennä kuitenkin?


Mitä loppujen lopuksi tulee tapahtumaan sianlihantuotannossa?,  no arvaillaan.... tuet menee, niin kuin alunperinkin on "suunniteltu" eli C-alueelta ei  leikata, mutta siellä ei siis uustuotantokaan saa  lisää tukia, AB-alueella tuet vähenee ja loppuvat 2013 jälkeen, sitten vain kaikkein isoimmat, ja jo 90-luvulla investoineet voivat joten kuten pärjätä ja jatkaa vuoden 2013 jälkeenkin, jos niillä on riittävästi peltoalaa, ehkä tulee  LFA-tuen kansalliseen lisäosaan  kotieläintilolle  korotus muutamalla kympillä kovan  neuvotteluväännön jälkeen. Vähitellen sianlihantuotanto siis ab-alueella kuihtuu, siinä voi mennä samalla HK-LSO:kin nurin, Atria ostaa siitä parhaiten kannattavat osat... jotain tällaista... :o


Naudanlihan tuotantohan on jo keskitetty tuotantolinjalle Pohjanmaa-Kittilä-Pohjanmaa.... ja kannattavuuden takaamiseksi helvetinmoiset kansalliset tuet

Viimeksi muokattu: 15.01.09 - klo:11:05 kirjoittanut Talojussi

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Mitä loppujen lopuksi tulee tapahtumaan sianlihantuotannossa?,  no arvaillaan.... tuet menee, niin kuin alunperinkin on "suunniteltu" eli C-alueelta ei  leikata, mutta siellä ei siis uustuotantokaan saa  lisää tukia, AB-alueella tuet vähenee ja loppuvat 2013 jälkeen, sitten vain kaikkein isoimmat, ja jo 90-luvulla investoineet voivat joten kuten pärjätä ja jatkaa vuoden 2013 jälkeenkin, jos niillä on riittävästi peltoalaa, ehkä tulee  LFA-tuen kansalliseen lisäosaan  kotieläintilolle  korotus muutamalla kympillä kovan  neuvotteluväännön jälkeen. Vähitellen sianlihantuotanto siis ab-alueella kuihtuu, siinä voi mennä samalla HK-LSO:kin nurin, Atria ostaa siitä parhaiten kannattavat osat... jotain tällaista... :o

Valitettavasti uskon että tämä on todennäköinen vaihtoehto jos tuet menevät noin että AB-alue nollataan 2013 mennessä. Käytännössä pellon kautta on mahdoton järkevästi kokonaan kompensoida. Jäljelle jäävät investoinsitna kuolettaneet mutta entäs sitten kun jotain pitää uusia? Mutta valitettavasti tuo on aika pitkälle myös minun näkemykseni. Valitettavasti.

Timppa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13531
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Käytännössä pellon kautta on mahdoton järkevästi kokonaan kompensoida.

***Pian koittaa kulta-ajat pellon omistajalle a-b alueella! 1000€/ha vuokraa pelloista. Jopa enemmänkin. Ihanaa kompensaatiota!
Kui mää ain olen paras?

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Käytännössä pellon kautta on mahdoton järkevästi kokonaan kompensoida.

***Pian koittaa kulta-ajat pellon omistajalle a-b alueella! 1000€/ha vuokraa pelloista. Jopa enemmänkin. Ihanaa kompensaatiota!

Just näinhän siinä kävisi...

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Käytännössä pellon kautta on mahdoton järkevästi kokonaan kompensoida.

***Pian koittaa kulta-ajat pellon omistajalle a-b alueella! 1000€/ha vuokraa pelloista. Jopa enemmänkin. Ihanaa kompensaatiota!

Just näinhän siinä kävisi...

Tämä raju investointitukien kautta kompensoiminen etelässä, johtaa kyllä siihen, että jako kahteen tässä maassa syvenee entisestään.
Eli etelässä tiloista, niin sika kuin muillakin puolilla, kehitys johtaa siihen, että tiloista tulee hyvin suuria, kartanotyyppisiä toimijoita, jossa pyörii töissä palkattu työvoima.
Pohjoisessa, jossa korkeat tuet sidotaan tukikattoon eläinyksiköissä, tilat jää pieniksi perheviljelmiksi, joissa hommat pyörii omalla työvoimalla ja päätuotantosuunta on karjatalous, liha tai maito.

Eli kartanoiden etelä ja pienviljelijöiden pohjoinen ja itäsuomi kehittyy ihan omiin suuntiinsa, välissä suurtalonpoikien Pohjanmaa, joka hyödyntää molempia etuja ...

ENTER

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8067
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Pyynnöistä ja kehotuksista huolimatta edelleenkään kukaan C-alueen edustaja ei ole pystynyt osoittamaan sikatalouden summittaisia tukialuevertailujani ja kannattavuuslaskelmiani vääriksi? Siis ovatko ne kuitenkin oikein, toivoin että eivät olisi. Koska jos laskelmani ovat oikein ja tuo toteutuu niin AB-alueen ja C-alueen sikatalouden kannattavuusero tulee olemaan niin suuri että sillä voi olla vain yksi seuraus. Onkohan se Huittisten kokous sittenkin aiheellinen, pitäisiköhän sinne mennä kuitenkin?


Oon c aluveelta mutta en perehtyny sikahommiin joulukinkkuva enempää,

joten en viitti ruveta kaevelemmaan.

Karijahommissaki ihan tarpeeksi.
Koettakkaa ensisijasesti saaha itelle lissää, ei toesilta pois.

Huonuva vilijelyn  kannattavvuutta ab aluveella huono perustella, kun kahtoo sen aluveen peltojen hintoja.
Elämä edessä, niska takana.
http://www.youtube.com/watch?v=2DVb-Lvk4iY

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Huonuva vilijelyn  kannattavvuutta ab aluveella huono perustella, kun kahtoo sen aluveen peltojen hintoja.

Kopioin tähän vastaukseksi tuon toisen ketjun jutun. Kun ajattelet vähän asiaa niin huomaat kyllä mikä on homman juju? Eli tässä:

Valitettavasti pellon tuottoarvo ja ostohinnat Etelä-Suomessa ovat eläneet ihan omaan elämäänsä. Ostohinnalla ja tuottoarvolla ei ole mitään todellista yhteyttä eli siitä et voi mitään päätellä. Suurin syy on se että on paniikki päällä kaikilla. Jos tilaa ei saada laajenettua eurokelpoiseksi niin tila kuolee ja menetetään. Tästä syystä kaikki jotka itse tai jatkaja haluavat tilan jatkavan ostavat kaikki läheltä tarjolle  tulevat pellot hintaan mihin tahansa. Sama ilmiö on käsittääkseni C-alueella kotieläinintensiivisillä alueilla?

Ja sitten monella alueella kuten itsellänikin tonttimaan odotusarvo määrää pellon hintaa. Kukaan myy lähellekään tuottoarvoa jos on mahdollista että 10 vuoden päästä tähän rakennetaan kauppakeskus?

Mutta että huono peruste kannattavuuden arvioinnille tuo pellon hinta sanoisin.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8770
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kiistan aihe on kotieläintuet eivätkä peltotuet.
Mystinen kesälaatumies

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
http://www.lalli.fi/lalpahaku.asp?fmita=uutinen2&kohde=2480

En nyt löytänyt sitä haastattelua jossa em. yrittäjä tokaisi jotenkin: "Suomalaiset lihatalot ostelevat kaiken maailman nakkikioskeja ympäri itämerta tuottajilta kähvelletyillä tukirahoilla". Yrityksen puutteesta tuota miestä ei voi syyttää.

Lihanautapuolella tuet jatkuvat entisen kaltaisina ilman tiedossa olevaa päättymispäivää. Kuitenkin omalla kohdalla sonnin tukipotti on laskenut 550 eurosta 330:een. Peltopuolelle on tullut lisää aika tavalla: CAP-tukea ei saanut, tilatukea saa (osa sonnipalkkioista lisäosiksi) LFA ja ymp. lisäosat tulivat, tosinosin kasvinviljelyn kansallisen tuen kustannuksella.

Naudanlihassa ja maidossa tukitasojen erot ovat sikana-puolen kymmenien sijaan satoja prosentteja. Ruohon tuotanto ei hyödy lämpösummasta kun savet kuivuu ja sulavuuden vuoksi joudutaan tekemään kolmekin korjuuta kustannuksineen. Nautatiloja on lopettanut paljon joko sovinnolla tai voudin ohjauksessa.

Laskin erään erinomaisia tuotantotuloksia saavuttaneen, tehokkaasti tuotantopanoksia käyttävän C2 alueen tilan tiedoista(veropörssi/maatalouslehdet) vertailun.

Jos tuo (silloin) 200 lihanaudan, 100000 maitokilon ja 140 peltohehtaarin tila olisi tällä meidän B1 alueella, olisi tilan verotettava tulo ollut tukierojen vuoksi 37000 euron sijaan 1800 euroa. Jos perhe elää puolella verotetusta vuotensa, voi toisella puolella tehdä ylimääräistä lainan lyhennystä kun täällä pitäisi ruokarahatkin hommata vaikka kännykkävippinä. Lähetin laskelman ko tilalle ja teurastamon edustajalle tarkistettavaksi, eikä sen kummempaa palautetta tullut kuin tässäkään ketjussa.


JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
kaiken maailman nakkikioskeja ympäri itämerta tuottajilta kähvelletyillä tukirahoilla". Yrityksen puutteesta
 
Naudanlihassa ja maidossa tukitasojen erot ovat sikana-puolen kymmenien sijaan satoja prosentteja. Ruohon tuotanto ei hyödy lämpösummasta kun savet kuivuu ja sulavuuden vuoksi

alueella, olisi tilan verotettava tulo ollut tukierojen vuoksi 37000 euron sijaan 1800 euroa. Jos perhe elää

Juu, muistan tuon lehtijutun hyvin. Sattuneesta syystä. En nyt itsekään sitä löytänyt.

Itsekin kuivuvia savikoita viljelijänä tiedän hyvin mitä tarkoitat. Nurmista ei omakohtaista kokemusta vaan näköhavaintoja mutta kyllä joskus kun ei auta vaikka pellon reunalla itkisi kun sopivaan aikaan sattuva pari päiivää liian pitkä kuivuusjakso jättää ohrasadon alle kolmen tonnin että heilahtaa. Että se niistä edullisista etelän luonnonoloista...

Jos tosiaan nautapuolella ero on noin paljon isompi niin kyllä ihmetellä täytyy. Ja jos nämä minun laskelmani suurinpiirtein pitävät paikkansa. Sikapuolellahan tuo näkyy vaan sillä aika äkkiä kun jos on iso yksikkökoko niin se kerroin ja liikevaihto on niin suuri että ero näkyy aika hätäseen. Jos tuotanto esimerkiksi menee tappion puolelle viljan hinnan nousun takia niin iso yksikkö tuottaa myös paljon tappiota lyhyellä aikaa. Mutta jos tukiero on tämä niin pitkällä tähtäimellä se johtaa kaiken kotieläintuotannon siirtymiseen C-alueelle? Vaikka tekisit mitä ja vaikka olisi miten hyvät luonnonolot niin tuon tukieron umpeen kurominen lienee lähes mahdotonta?

Talojussi

  • Vieras
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
kaiken maailman nakkikioskeja ympäri itämerta tuottajilta kähvelletyillä tukirahoilla". Yrityksen puutteesta
 
Naudanlihassa ja maidossa tukitasojen erot ovat sikana-puolen kymmenien sijaan satoja prosentteja. Ruohon tuotanto ei hyödy lämpösummasta kun savet kuivuu ja sulavuuden vuoksi

alueella, olisi tilan verotettava tulo ollut tukierojen vuoksi 37000 euron sijaan 1800 euroa. Jos perhe elää

Juu, muistan tuon lehtijutun hyvin. Sattuneesta syystä. En nyt itsekään sitä löytänyt.

Itsekin kuivuvia savikoita viljelijänä tiedän hyvin mitä tarkoitat. Nurmista ei omakohtaista kokemusta vaan näköhavaintoja mutta kyllä joskus kun ei auta vaikka pellon reunalla itkisi kun sopivaan aikaan sattuva pari päiivää liian pitkä kuivuusjakso jättää ohrasadon alle kolmen tonnin että heilahtaa. Että se niistä edullisista etelän luonnonoloista...

Jos tosiaan nautapuolella ero on noin paljon isompi niin kyllä ihmetellä täytyy. Ja jos nämä minun laskelmani suurinpiirtein pitävät paikkansa. Sikapuolellahan tuo näkyy vaan sillä aika äkkiä kun jos on iso yksikkökoko niin se kerroin ja liikevaihto on niin suuri että ero näkyy aika hätäseen. Jos tuotanto esimerkiksi menee tappion puolelle viljan hinnan nousun takia niin iso yksikkö tuottaa myös paljon tappiota lyhyellä aikaa. Mutta jos tukiero on tämä niin pitkällä tähtäimellä se johtaa kaiken kotieläintuotannon siirtymiseen C-alueelle?

Se on ollut MTK:n ja kepulaisten C-tuottajien tavoite koko EU-jäsenyyden ajan, siksi he ovat pyrkineet kaikin tavoin ajamaan AB-alueen tukia alas

Vaikka tekisit mitä ja vaikka olisi miten hyvät luonnonolot niin tuon tukieron umpeen kurominen lienee lähes mahdotonta?

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Laskelmien tarkistuksia?
kaiken maailman nakkikioskeja ympäri itämerta tuottajilta kähvelletyillä tukirahoilla". Yrityksen puutteesta
 
Naudanlihassa ja maidossa tukitasojen erot ovat sikana-puolen kymmenien sijaan satoja prosentteja. Ruohon tuotanto ei hyödy lämpösummasta kun savet kuivuu ja sulavuuden vuoksi

alueella, olisi tilan verotettava tulo ollut tukierojen vuoksi 37000 euron sijaan 1800 euroa. Jos perhe elää

Juu, muistan tuon lehtijutun hyvin. Sattuneesta syystä. En nyt itsekään sitä löytänyt.

Itsekin kuivuvia savikoita viljelijänä tiedän hyvin mitä tarkoitat. Nurmista ei omakohtaista kokemusta vaan näköhavaintoja mutta kyllä joskus kun ei auta vaikka pellon reunalla itkisi kun sopivaan aikaan sattuva pari päiivää liian pitkä kuivuusjakso jättää ohrasadon alle kolmen tonnin että heilahtaa. Että se niistä edullisista etelän luonnonoloista...

Jos tosiaan nautapuolella ero on noin paljon isompi niin kyllä ihmetellä täytyy. Ja jos nämä minun laskelmani suurinpiirtein pitävät paikkansa. Sikapuolellahan tuo näkyy vaan sillä aika äkkiä kun jos on iso yksikkökoko niin se kerroin ja liikevaihto on niin suuri että ero näkyy aika hätäseen. Jos tuotanto esimerkiksi menee tappion puolelle viljan hinnan nousun takia niin iso yksikkö tuottaa myös paljon tappiota lyhyellä aikaa. Mutta jos tukiero on tämä niin pitkällä tähtäimellä se johtaa kaiken kotieläintuotannon siirtymiseen C-alueelle? Vaikka tekisit mitä ja vaikka olisi miten hyvät luonnonolot niin tuon tukieron umpeen kurominen lienee lähes mahdotonta?


Onhan noita nautatiloja, pitkin etelää, vaikka vähentynyt on niiden määrä, sen myönnän.