Ei kevätviljoilla juurikaan ole Keski-Euroopan geenipoolia, koska ne ovat lähinnä Kanadan ja Pohjoismaiden käyttämiä viljoja. Jalostuskiinnostusta kun ei ole vähäisen tarpeen vuoksi. Muualla syysohra, syyskaura ja syysvehnä sekä ruis saadaan kylvöön talvikautena, jolloin kesän tehollinen kasvuaika on pitempi ja sadontuotto varmempi. Esimerkiksi sveitsiläinen Epos - kevätvehnä on oikeastaan eteläisen alueen talvehtiva syysvehnä, ja sen voi oikeastaan huomata siitä, että jos sen saa kylvetyksi huhtikuussa aikaisin, ja tulee toukokuulle parin viikon räntäsateinen jakso, silloin sen kasvuvoima on aivan ylittämätön. Usein kuumana ja kuivana keväänä Epos vehnään pettyy.
Kasvinjalostuksessa ei ole pitkään aikaan yksistään varattu pelkkään ristytykseen ja valintaan, vaan myös kemialliseen ja säteilytyksen avulla aikaansaatuun mutaatiovalikoimaan. Viljelykasvien ns. "pohjoinen kestävyys" on muutenkin hieman optimistinen tavoite, koska harvat ihmiskunnan tuntemat alkuviljat muutenkaan täällä menestyisivät. Tattari lienee ainoa joka toimisi 5000-7000 vuoden takaisessa kivikausi-Suomessa.
-SS-