Lainaus käyttäjältä: SAS - 29.03.16 - klo:19:00

Nykyajan koneiden heikkous ja vahvuus on tuo tietokoneella suunnittelu .
Tietokone ei osaa laskea kaikkea jos sinne ei ole ohjelmaan sitä laitettu.
Esimerkkinä voidaan pitää ulkolaisen niittomurskaimen runkoa joka alkoi antamaan periksi saranan kohdalta,kokenut kyläseppä harrastelija sanoi että aivan selvä suunnittelu virhe,mutta asiallisesti vahvistaen tuli todella hyvä. Miksi ei tehtaalla tehty jo sitä kohtaa kunnolla eipä tietenkään kun tietokone laski että kestää eikä insinöörit (nuoria juippeja) kokemuksen puutteen takia osanneet vaatia muuta.

miks piti ostaa ulkomailt?

Ei ole minun koneita mutta yhteistyö tilan koneita.

mutta eihän nykyään taho olla mitään tietoa siitä missä mikäkin kone on tehty!   vaikka suominimi!

Meillä on kahden tilan yhteisenä Patu 505 Patu 65-kärryn aisalla vm-89. Tuolla on ajettu paljon puuta laidasta laitaan,kuormattu paskat,kivet ja kannot sekä nosteltu suursäkkejä ennen etukuormainaikaa. Rehuaumat levitelty sekä kaivuvarustuksella mätetty hiekkaa,siivottu ojia ja tehty vähän salaojiakin. Moni nautakin kuopattu ennen Lauhaluoma-aikaa. Kattotuoleja nosteltu ja viljakierukoita siirrelty.

Kerran on käännön valurunko uusittu,torni vahvistettu alapäästään,sekä siirtopuomi ratkennut. Lisäksi puslia, muutama kouran tappi ja poronsarven nivelet kertaalleen.

Vaunuun uusittu telin laakerointi kerran,nyt pitäisi taas. Lisäksi yksiputkirakenteen kiertojäykkyys alkoi vähetä,niin hitsattiin pankkojen väleihin reunoille rhs putket,niin tuli topakka kärry. niin ja renkaat kertaalleen.

Kohtuullisena olen pitänyt remontteja ikään ja käyttömäärään nähden. Pikkuhiljaahan tuo alkaa väsymään,saa nähdä mitä aikanaan tilalle.

Kyllä noi mettävehkeet pelaa yllättävän hyvin, siihen nähden millaiset puupäät niitä käyttää..

Tottahan toki kuskilla on suuri merkitys minkä tahansa rakkineen kestävyyteen. Samoin toi suunnittelu. Moni kone kyllä osattais nykytietämyksellä ja materiaaleilla tehdä hyvin, mutta sitten tulee se euro, joka pilaa kaiken. Ekonomit pitäisi varmaan häätää pois noista tuotekehityshommista, kun aletaan säästämään liikaa. Vai onko se vika asiakkaissa, kun ei haluta maksaa mistään mitään, niin valmistajat joutuvat tinkimään kaikesta, että pysyvät hintakilpailussa mukana. Vai onko se sitä paljon puhuttua optimointia, nippa nappa riman yli vaikka rahkeet riittäisi reilumpaankin ylitykseen.

Tänään muuten jouduin hinaamaan tukkiautoa Lokomolla, kun olivat keksineet tulla hakemaan puut nyt, kun laanille menevä tie alkaa pahiten pehmetä. Vanhaksi koneeksi sitkeä ton tyyppisissä vetohommissa, jossa nopeus ei ratkaise. Riimut neljässä pyörässä ja puita hiukan kuormassa, niin eka vetoriimu antautui. Piti vajuttaa autoa lisää, jotta saatiin ketjut kestämään. Pitänee ostaa hiukan vahvempaa ketjua.

Tottahan toki kuskilla on suuri merkitys minkä tahansa rakkineen kestävyyteen. Samoin toi suunnittelu. Moni kone kyllä osattais nykytietämyksellä ja materiaaleilla tehdä hyvin, mutta sitten tulee se euro, joka pilaa kaiken. Ekonomit pitäisi varmaan häätää pois noista tuotekehityshommista, kun aletaan säästämään liikaa. Vai onko se vika asiakkaissa, kun ei haluta maksaa mistään mitään, niin valmistajat joutuvat tinkimään kaikesta, että pysyvät hintakilpailussa mukana. Vai onko se sitä paljon puhuttua optimointia, nippa nappa riman yli vaikka rahkeet riittäisi reilumpaankin ylitykseen.

Tänään muuten jouduin hinaamaan tukkiautoa Lokomolla, kun olivat keksineet tulla hakemaan puut nyt, kun laanille menevä tie alkaa pahiten pehmetä. Vanhaksi koneeksi sitkeä ton tyyppisissä vetohommissa, jossa nopeus ei ratkaise. Riimut neljässä pyörässä ja puita hiukan kuormassa, niin eka vetoriimu antautui. Piti vajuttaa autoa lisää, jotta saatiin ketjut kestämään. Pitänee ostaa hiukan vahvempaa ketjua.

Ihan uteliaisuudesta mikä Moloko sulla on?

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 29.03.16 - klo:23:01

Tottahan toki kuskilla on suuri merkitys minkä tahansa rakkineen kestävyyteen. Samoin toi suunnittelu. Moni kone kyllä osattais nykytietämyksellä ja materiaaleilla tehdä hyvin, mutta sitten tulee se euro, joka pilaa kaiken. Ekonomit pitäisi varmaan häätää pois noista tuotekehityshommista, kun aletaan säästämään liikaa. Vai onko se vika asiakkaissa, kun ei haluta maksaa mistään mitään, niin valmistajat joutuvat tinkimään kaikesta, että pysyvät hintakilpailussa mukana. Vai onko se sitä paljon puhuttua optimointia, nippa nappa riman yli vaikka rahkeet riittäisi reilumpaankin ylitykseen.

Tänään muuten jouduin hinaamaan tukkiautoa Lokomolla, kun olivat keksineet tulla hakemaan puut nyt, kun laanille menevä tie alkaa pahiten pehmetä. Vanhaksi koneeksi sitkeä ton tyyppisissä vetohommissa, jossa nopeus ei ratkaise. Riimut neljässä pyörässä ja puita hiukan kuormassa, niin eka vetoriimu antautui. Piti vajuttaa autoa lisää, jotta saatiin ketjut kestämään. Pitänee ostaa hiukan vahvempaa ketjua.

Ihan uteliaisuudesta mikä Moloko sulla on?

910

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 31.03.16 - klo:08:41

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 29.03.16 - klo:23:01

Tottahan toki kuskilla on suuri merkitys minkä tahansa rakkineen kestävyyteen. Samoin toi suunnittelu. Moni kone kyllä osattais nykytietämyksellä ja materiaaleilla tehdä hyvin, mutta sitten tulee se euro, joka pilaa kaiken. Ekonomit pitäisi varmaan häätää pois noista tuotekehityshommista, kun aletaan säästämään liikaa. Vai onko se vika asiakkaissa, kun ei haluta maksaa mistään mitään, niin valmistajat joutuvat tinkimään kaikesta, että pysyvät hintakilpailussa mukana. Vai onko se sitä paljon puhuttua optimointia, nippa nappa riman yli vaikka rahkeet riittäisi reilumpaankin ylitykseen.

Tänään muuten jouduin hinaamaan tukkiautoa Lokomolla, kun olivat keksineet tulla hakemaan puut nyt, kun laanille menevä tie alkaa pahiten pehmetä. Vanhaksi koneeksi sitkeä ton tyyppisissä vetohommissa, jossa nopeus ei ratkaise. Riimut neljässä pyörässä ja puita hiukan kuormassa, niin eka vetoriimu antautui. Piti vajuttaa autoa lisää, jotta saatiin ketjut kestämään. Pitänee ostaa hiukan vahvempaa ketjua.

Ihan uteliaisuudesta mikä Moloko sulla on?

910

Ehkä metsäkoneiden legendaarisin malli, johan vielä 1010D näytti melkein samalta. Muunninkoneena varmasti hyvä vetoteho, isompaa ketjua väliin vaan 
Tosin harrastekäytössä voi vanhusta jo hiukan varoa rikkomasta. Muutenkin merkkinä ehkä aikaansa edellä, esim. 933 oli siihen aikaan oikeasti iso kone,  omapaino yli 16 tonnia:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/483882/kselostus964.pdf?sequence=1
Ja tämä siis jo 38 vuotta sitten...

Porkkia oli tuon ajan metsäkoneet voi sitä hehtaarien määrää mitä noilla raiteille ajettiin.
Pintapaineet järkyttävät .Samaa voiman siirtoa laitettiin minusta James kaivureihin joissa ferku pohjana oli heikko luomus jos 5000 tuntia kesti niin  se oli jo saavutus kaivurissa.
Sulattoon ehdottomasti nuo metsäpohjien tuhoajat.

Porkkia oli tuon ajan metsäkoneet voi sitä hehtaarien määrää mitä noilla raiteille ajettiin.
Pintapaineet järkyttävät .Samaa voiman siirtoa laitettiin minusta James kaivureihin joissa ferku pohjana oli heikko luomus jos 5000 tuntia kesti niin  se oli jo saavutus kaivurissa.
Sulattoon ehdottomasti nuo metsäpohjien tuhoajat.

910 ja sen edeltäjä 909turbo olivat ensimmäiset lokomon oikeasti maastoystävälliset koneet. Tuo massikkaan perustuva malli oli 909, jossa kapeat sirkkelinterät takapäässä renkaina.

Porkkia oli tuon ajan metsäkoneet voi sitä hehtaarien määrää mitä noilla raiteille ajettiin.
Pintapaineet järkyttävät .Samaa voiman siirtoa laitettiin minusta James kaivureihin joissa ferku pohjana oli heikko luomus jos 5000 tuntia kesti niin  se oli jo saavutus kaivurissa.
Sulattoon ehdottomasti nuo metsäpohjien tuhoajat.

Syvässä kovassa lumessa nuo kapeat renkaat menevät muuten paremmin. Ei ala niin helposti juputtaa. Ja talvella ei kapeus muutenkaan haittaa.

Ei muuten kestä kaikissa nykyisissäkään mettiäisissä voimansiirto 5000 tuntia.
Tuossa esimerkiksi vähän väritettyä tarinaa:

http://www.metsakoneet.fi/keskustelusivut.php?cat=3&showmsg=5578

Paksumpi (21 t) riimu tuli hankittua. 

Muunninkoneella on hyvä vetää noita juuttuneita vehkeitä. Veto on tasainen ja kaasulla vaan vetoa lisää. Pyörissä oli nyt onneksi ketjut, joten pito on melkoinen ja eikä pyörät ala sutimaan. Aikoinaan huomasi metsäkoneen ja traktorin eron navettatyömaalla, kun nuo asfalltiteiden rekat ei oikein selvinneet hiekkakentällä. Kuskit vielä uhalla sutivat autonsa akselia myöten hiekkaan. Eikun kuorma pois ja Lokomo nurkan takaa kehiin, niin ei pääseet automiehet *****ilemaan siitä, että aikataulut kusee.

600 renkaat on etupyörinä ja 700 telissä eli ei tuo sen huonopi ole kuin nuo nykykoneetkaan. Omapaino vaan taitaa olla sen verran pieni, että kuorman kanssa painaa saman mitä nykykoneet tyhjiltään. Paksussa jauholumessa ei tosiaan meinaa kulkea ilman kuormaa, kun jää "kellumaan" rakeen päälle. Tämähän ei olisi ongelma, jos moton jälkeä tekisi, mutta kun sahalla tehdään, niin ei kummoisia valmiita raiteita ole, kun ajokoneella ajetaan. Samoten saa olla pehmeillä mailla tarkkana, kun ei ole moto polkenut uria jäätymään. Tänä talvena saatiin yksi suo ajettua ilman ongelmia, kun lumettomaan maahan tuli ne kolmenkympin pakkaset.

Vaijerista saa tehtyä todella kestävän kun tekee solmut päihin ja kiristää ne kahdella traktorilla kireelle lähes ikuinen peli ja kestää vetoa kymmeniä tonneja.
Tein venäläisen vaijerikaivurin vaijerista paksuus oli hetken matkaa kolmattakymmentä milliä.

Vaijerista saa tehtyä todella kestävän kun tekee solmut päihin ja kiristää ne kahdella traktorilla kireelle lähes ikuinen peli ja kestää vetoa kymmeniä tonneja.
Tein venäläisen vaijerikaivurin vaijerista paksuus oli hetken matkaa kolmattakymmentä milliä.

Varmasti aika kätevä käyttää.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 02.04.16 - klo:14:41

Vaijerista saa tehtyä todella kestävän kun tekee solmut päihin ja kiristää ne kahdella traktorilla kireelle lähes ikuinen peli ja kestää vetoa kymmeniä tonneja.
Tein venäläisen vaijerikaivurin vaijerista paksuus oli hetken matkaa kolmattakymmentä milliä.

Varmasti aika kätevä käyttää.

Ikinä ei ketjuilla vedetä kovasta paikasta mutta harraste hommissa menettelee.Rukkaset käteen ja vaijeria suoraksi näin se menee. Yllättävän pienelle kiepille esim.10 m . vaijeri menee,mutta ei sovi traktorinkoppiin ,mutta vetovarsiin.