Joo, sitä vaan, että nämäkin vehkeet kehittyy koko ajan ja vaikka minulla on uudempi musta/harmaa, niin sekin on jo vanhanaikainen tähän uusimpaan verrattuna.

Tokkiinsa kehittyy ja pitäkin, mutta se eipoista tosiasiaa että vanhemmassa oli sanomista

Niin semmonen hieman halvempi olis aikanaan ollu paljon riuskempi mut tommosen ukko sitte osti

Se on totta, että aina kuuluu sanoa, jos hajoaa. Mutta se olisi kiva tietää kohdistuuko vika johonkin mallisarjaan, omaa kalustoa silmällä pitäen, ei toi asia minua sinänsä muuten kiinnosta.

Hei, jos miettii Kronoksen 5000 tasoista laitetta, niin kysyisin mieluummin jo Cranabia.

näis mettäkuormaimis ja muuallaki ns maatalouskalustos on tullu aina vain enemmän esille murtumat halkeama yms ja miks musta tuntuu että se on nyt uusis hyvis teräslaaruus se vika.. liika kovia näihin kohteisiin joiden pitäisi joustaakki kuitenki? tottahan ne pöyrällä saa paremmiksi ja kevyemmiksi mutta enemmän on halkeamia yms..

"paskarauran" aikahan vaikka painua oliki mutta kesti nämä aisat ja puomit erilailla, suurimmat syyt sen ajan katkiamisihin oli muus suunnittelus, hitsauksien lopetukset, terävät palkin ohennukset yms mikä nyt ymmärretähän erilailla..

just kattelin tutun kamionin lumikauhaa, ei oo huulilevyäkää viä vaihrettu tuskin kulunukkaa viä mutta soviteosat poikki ja halkeamia mones kohtaa..

samoin on monis "kotimaisis" muiski konehis..

että sillai en vierasta vaikka olis muualla tehtyjä "huonommasta" raurasta olevia eteläisestä etelä-suomesta..

sassi nuista letkutuksista mainitti niin kyllähän nuos mitä mäki oon pirelly ja kattellu niin ei se kuuluisa merkki kotimaisenakaan takaa että siä olis kaikki ok.. on niitä vuores toisiinsa hinkattuja vaihrettu usiee nippu..

Hei, jos miettii Kronoksen 5000 tasoista laitetta, niin kysyisin mieluummin jo Cranabia.

5000 ainutlaatuinen ominaisuus taitaa olla vakiomallistoon kuuluva erittäin lyhyellä pääpuomilla oleva perusversio. Aika näpäkkä giljotiinikouran tai hakkuupään kanssa, eikä runkosovitteisena tuu keulatelineestä pitkälle eteen. Oli tuttavalla yksi tärkä ominaisuus.

Lainaus käyttäjältä: Peltola - 26.03.16 - klo:08:58

Hei, jos miettii Kronoksen 5000 tasoista laitetta, niin kysyisin mieluummin jo Cranabia.

5000 ainutlaatuinen ominaisuus taitaa olla vakiomallistoon kuuluva erittäin lyhyellä pääpuomilla oleva perusversio. Aika näpäkkä giljotiinikouran tai hakkuupään kanssa, eikä runkosovitteisena tuu keulatelineestä pitkälle eteen. Oli tuttavalla yksi tärkä ominaisuus.

Tää vaikutti mullaki valintaan. Sopii sisätiloissaki mättämään paremmin vaikka on korkee torni.

näis mettäkuormaimis ja muuallaki ns maatalouskalustos on tullu aina vain enemmän esille murtumat halkeama yms ja miks musta tuntuu että se on nyt uusis hyvis teräslaaruus se vika.. liika kovia näihin kohteisiin joiden pitäisi joustaakki kuitenki? tottahan ne pöyrällä saa paremmiksi ja kevyemmiksi mutta enemmän on halkeamia yms..

"paskarauran" aikahan vaikka painua oliki mutta kesti nämä aisat ja puomit erilailla, suurimmat syyt sen ajan katkiamisihin oli muus suunnittelus, hitsauksien lopetukset, terävät palkin ohennukset yms mikä nyt ymmärretähän erilailla..

just kattelin tutun kamionin lumikauhaa, ei oo huulilevyäkää viä vaihrettu tuskin kulunukkaa viä mutta soviteosat poikki ja halkeamia mones kohtaa..

samoin on monis "kotimaisis" muiski konehis..

että sillai en vierasta vaikka olis muualla tehtyjä "huonommasta" raurasta olevia eteläisestä etelä-suomesta..

sassi nuista letkutuksista mainitti niin kyllähän nuos mitä mäki oon pirelly ja kattellu niin ei se kuuluisa merkki kotimaisenakaan takaa että siä olis kaikki ok.. on niitä vuores toisiinsa hinkattuja vaihrettu usiee nippu..

Ettei nyt vaan olisi vikaa joko suunnittelussa tai valmistuksessa, ei tavarassa... Houkutus on iso tehdä vielä ohkasemmasta tavarasta kun kerta on kestävää, no liian ohut ei vaan kestä. Tai sitten jos saumat ratkeaa niin onko hitsattu oikein, suurlujuusteräksillä ainakin kannattaa seurata hitsausohjeita. Samaten taivutussäteet kovilla laaduilla, jotkut taipuu paremmin kuin toiset.
Ainakin yksi SSAB:n hitsari meinasi että esim. kauhassa on hyvä tehdä runko ja sovitteet weldoxista joka joustaa hyvin ja sitten kulutusosat hardoxista.

Meinaan tällä sitä, että ei taida näissä ratkenneissa koneissa olla valmistajalla suunnittelu tai tuotanto ihan ajan tasalla, uusien teräslaatujen käyttö vaatii paneutumista. Paljon tehdään maailmalla koneita näistä laaduista ja on saatu kestämään, ei esim. nosturipuomeja enää tehdä mistään viiskakkosesta. Oisko sitten kotimaisten tai eteläsuomalaisten parasta pysyä näissä pehmoisissa teräksissä?

Lainaus käyttäjältä: jusu - 26.03.16 - klo:09:29

näis mettäkuormaimis ja muuallaki ns maatalouskalustos on tullu aina vain enemmän esille murtumat halkeama yms ja miks musta tuntuu että se on nyt uusis hyvis teräslaaruus se vika.. liika kovia näihin kohteisiin joiden pitäisi joustaakki kuitenki? tottahan ne pöyrällä saa paremmiksi ja kevyemmiksi mutta enemmän on halkeamia yms..

"paskarauran" aikahan vaikka painua oliki mutta kesti nämä aisat ja puomit erilailla, suurimmat syyt sen ajan katkiamisihin oli muus suunnittelus, hitsauksien lopetukset, terävät palkin ohennukset yms mikä nyt ymmärretähän erilailla..

just kattelin tutun kamionin lumikauhaa, ei oo huulilevyäkää viä vaihrettu tuskin kulunukkaa viä mutta soviteosat poikki ja halkeamia mones kohtaa..

samoin on monis "kotimaisis" muiski konehis..

että sillai en vierasta vaikka olis muualla tehtyjä "huonommasta" raurasta olevia eteläisestä etelä-suomesta..

sassi nuista letkutuksista mainitti niin kyllähän nuos mitä mäki oon pirelly ja kattellu niin ei se kuuluisa merkki kotimaisenakaan takaa että siä olis kaikki ok.. on niitä vuores toisiinsa hinkattuja vaihrettu usiee nippu..

Ettei nyt vaan olisi vikaa joko suunnittelussa tai valmistuksessa, ei tavarassa... Houkutus on iso tehdä vielä ohkasemmasta tavarasta kun kerta on kestävää, no liian ohut ei vaan kestä. Tai sitten jos saumat ratkeaa niin onko hitsattu oikein, suurlujuusteräksillä ainakin kannattaa seurata hitsausohjeita. Samaten taivutussäteet kovilla laaduilla, jotkut taipuu paremmin kuin toiset.
Ainakin yksi SSAB:n hitsari meinasi että esim. kauhassa on hyvä tehdä runko ja sovitteet weldoxista joka joustaa hyvin ja sitten kulutusosat hardoxista.

Meinaan tällä sitä, että ei taida näissä ratkenneissa koneissa olla valmistajalla suunnittelu tai tuotanto ihan ajan tasalla, uusien teräslaatujen käyttö vaatii paneutumista. Paljon tehdään maailmalla koneita näistä laaduista ja on saatu kestämään, ei esim. nosturipuomeja enää tehdä mistään viiskakkosesta. Oisko sitten kotimaisten tai eteläsuomalaisten parasta pysyä näissä pehmoisissa teräksissä?

Jotain suurlujuusteräksiin luottamisesta kertoo esim. uudemmat Logmerin motonosturit. Tais 1500 kilon painosta lähteä 200 kiloa kun rauta vaihdettiin parempaan. Mutta vaatii myös tietoa ja taitoa osien liittämisestä.
Siihen miinaan on saattaneet monet kiinalaisvirmat mennä, ensin on kopioitu suurlujuustavarasta valmistettu tuote ja väännetty normiraudasta samoilla vahvuuksilla...

Lainaus käyttäjältä: jusu - 26.03.16 - klo:09:29

näis mettäkuormaimis ja muuallaki ns maatalouskalustos on tullu aina vain enemmän esille murtumat halkeama yms ja miks musta tuntuu että se on nyt uusis hyvis teräslaaruus se vika.. liika kovia näihin kohteisiin joiden pitäisi joustaakki kuitenki? tottahan ne pöyrällä saa paremmiksi ja kevyemmiksi mutta enemmän on halkeamia yms..

"paskarauran" aikahan vaikka painua oliki mutta kesti nämä aisat ja puomit erilailla, suurimmat syyt sen ajan katkiamisihin oli muus suunnittelus, hitsauksien lopetukset, terävät palkin ohennukset yms mikä nyt ymmärretähän erilailla..

just kattelin tutun kamionin lumikauhaa, ei oo huulilevyäkää viä vaihrettu tuskin kulunukkaa viä mutta soviteosat poikki ja halkeamia mones kohtaa..

samoin on monis "kotimaisis" muiski konehis..

että sillai en vierasta vaikka olis muualla tehtyjä "huonommasta" raurasta olevia eteläisestä etelä-suomesta..

sassi nuista letkutuksista mainitti niin kyllähän nuos mitä mäki oon pirelly ja kattellu niin ei se kuuluisa merkki kotimaisenakaan takaa että siä olis kaikki ok.. on niitä vuores toisiinsa hinkattuja vaihrettu usiee nippu..

Ettei nyt vaan olisi vikaa joko suunnittelussa tai valmistuksessa, ei tavarassa... Houkutus on iso tehdä vielä ohkasemmasta tavarasta kun kerta on kestävää, no liian ohut ei vaan kestä. Tai sitten jos saumat ratkeaa niin onko hitsattu oikein, suurlujuusteräksillä ainakin kannattaa seurata hitsausohjeita. Samaten taivutussäteet kovilla laaduilla, jotkut taipuu paremmin kuin toiset.
Ainakin yksi SSAB:n hitsari meinasi että esim. kauhassa on hyvä tehdä runko ja sovitteet weldoxista joka joustaa hyvin ja sitten kulutusosat hardoxista.

Meinaan tällä sitä, että ei taida näissä ratkenneissa koneissa olla valmistajalla suunnittelu tai tuotanto ihan ajan tasalla, uusien teräslaatujen käyttö vaatii paneutumista. Paljon tehdään maailmalla koneita näistä laaduista ja on saatu kestämään, ei esim. nosturipuomeja enää tehdä mistään viiskakkosesta. Oisko sitten kotimaisten tai eteläsuomalaisten parasta pysyä näissä pehmoisissa teräksissä?

no juurikin että oikia värkki vääräs paikas vaiko väärä värkki oikias paikas?? ilimaasu tuli vain taas väärin.. sama asia..

hyvä esimerkki on cabe ja ainaki vanhemmat mallit ~03.. alakuperäänen kammiorungon päällystäkotelo meni aiva railoohin, tein 52 vähä erimoisin pokkauksin uuren niin sen jälkehen ei oo hitsattu yhtäkää railua.. terärumpu on kumminki sama ja samallai ajetahan..

pienkuormaamis tuli sama asia esille teräslaarun vaihrokses, ei riittäny ohennus suunnittelus vaan erehryskokemuksen kautta muut muutokset pyöristykset vahvikkeet yms.

mutta noloompiki suunnittelija pärjää normirauran kans.. sillä mainittin tuon paljon turhia parjatun eteläisen etelä-suomen..

Lainaus käyttäjältä: mekano - 26.03.16 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: jusu - 26.03.16 - klo:09:29

näis mettäkuormaimis ja muuallaki ns maatalouskalustos on tullu aina vain enemmän esille murtumat halkeama yms ja miks musta tuntuu että se on nyt uusis hyvis teräslaaruus se vika.. liika kovia näihin kohteisiin joiden pitäisi joustaakki kuitenki? tottahan ne pöyrällä saa paremmiksi ja kevyemmiksi mutta enemmän on halkeamia yms..

"paskarauran" aikahan vaikka painua oliki mutta kesti nämä aisat ja puomit erilailla, suurimmat syyt sen ajan katkiamisihin oli muus suunnittelus, hitsauksien lopetukset, terävät palkin ohennukset yms mikä nyt ymmärretähän erilailla..

just kattelin tutun kamionin lumikauhaa, ei oo huulilevyäkää viä vaihrettu tuskin kulunukkaa viä mutta soviteosat poikki ja halkeamia mones kohtaa..

samoin on monis "kotimaisis" muiski konehis..

että sillai en vierasta vaikka olis muualla tehtyjä "huonommasta" raurasta olevia eteläisestä etelä-suomesta..

sassi nuista letkutuksista mainitti niin kyllähän nuos mitä mäki oon pirelly ja kattellu niin ei se kuuluisa merkki kotimaisenakaan takaa että siä olis kaikki ok.. on niitä vuores toisiinsa hinkattuja vaihrettu usiee nippu..

Ettei nyt vaan olisi vikaa joko suunnittelussa tai valmistuksessa, ei tavarassa... Houkutus on iso tehdä vielä ohkasemmasta tavarasta kun kerta on kestävää, no liian ohut ei vaan kestä. Tai sitten jos saumat ratkeaa niin onko hitsattu oikein, suurlujuusteräksillä ainakin kannattaa seurata hitsausohjeita. Samaten taivutussäteet kovilla laaduilla, jotkut taipuu paremmin kuin toiset.
Ainakin yksi SSAB:n hitsari meinasi että esim. kauhassa on hyvä tehdä runko ja sovitteet weldoxista joka joustaa hyvin ja sitten kulutusosat hardoxista.

Meinaan tällä sitä, että ei taida näissä ratkenneissa koneissa olla valmistajalla suunnittelu tai tuotanto ihan ajan tasalla, uusien teräslaatujen käyttö vaatii paneutumista. Paljon tehdään maailmalla koneita näistä laaduista ja on saatu kestämään, ei esim. nosturipuomeja enää tehdä mistään viiskakkosesta. Oisko sitten kotimaisten tai eteläsuomalaisten parasta pysyä näissä pehmoisissa teräksissä?

Jotain suurlujuusteräksiin luottamisesta kertoo esim. uudemmat Logmerin motonosturit. Tais 1500 kilon painosta lähteä 200 kiloa kun rauta vaihdettiin parempaan. Mutta vaatii myös tietoa ja taitoa osien liittämisestä.
Siihen miinaan on saattaneet monet kiinalaisvirmat mennä, ensin on kopioitu suurlujuustavarasta valmistettu tuote ja väännetty normiraudasta samoilla vahvuuksilla...

tätä on näkyny myös kotitarve kopioos.. hauskan näköösiä hesekopiosiivet ropellina

no juurikin että oikia värkki vääräs paikas vaiko väärä värkki oikias paikas?? ilimaasu tuli vain taas väärin.. sama asia..

hyvä esimerkki on cabe ja ainaki vanhemmat mallit ~03.. alakuperäänen kammiorungon päällystäkotelo meni aiva railoohin, tein 52 vähä erimoisin pokkauksin uuren niin sen jälkehen ei oo hitsattu yhtäkää railua.. terärumpu on kumminki sama ja samallai ajetahan..

pienkuormaamis tuli sama asia esille teräslaarun vaihrokses, ei riittäny ohennus suunnittelus vaan erehryskokemuksen kautta muut muutokset pyöristykset vahvikkeet yms.

mutta noloompiki suunnittelija pärjää normirauran kans.. sillä mainittin tuon paljon turhia parjatun eteläisen etelä-suomen..

Ok, samaa asiaa tarkoitettiin. Ei se superterästen käyttö ole mikään autuaaksi tekevä asia, turha niitä on kaikkialle tunkea. Viiskakkonen eli S355 on kuitenkin se koneenrakennuksen perusteräs vielä pitkään, hyvä käsitellä eikä "yllättäviä" ominaisuuksia, sen käyttäytyminen osataan kokemuksesta.

Ehkä paras paikka lujille teräksille siellä missä painonsäästö on suurin, ei auta yhtään jos tonnin osa kevenee parikymmentä kiloa. Esim. nosturit hyvä kohde jos saadaan 1500 kilosta 200 kiloa pois.

Alkaa monessa kuormaajassa puomit olemaan Optim 650 ja vastaavaa terästä. Muotoilulla voi hakea lujuutta ja toisaalta nipsasta aavistus ainevahvuudesta pois. Mutta rajansa siinäkin.  Esim. Nokan 7 kulmainen nostopuomi ja vain yksi hitsisauma puomin päällä.
Melkoinen painoero vastaavan kokoiseen virolaiseen. Ettei peräti 300 kg luokkaa ollut kokonaisuudessaan, joka on jo paljon 

Lainaus käyttäjältä: Peltola - 26.03.16 - klo:08:58

Hei, jos miettii Kronoksen 5000 tasoista laitetta, niin kysyisin mieluummin jo Cranabia.

5000 ainutlaatuinen ominaisuus taitaa olla vakiomallistoon kuuluva erittäin lyhyellä pääpuomilla oleva perusversio. Aika näpäkkä giljotiinikouran tai hakkuupään kanssa, eikä runkosovitteisena tuu keulatelineestä pitkälle eteen. Oli tuttavalla yksi tärkä ominaisuus.

Se on mitoiltaan juuri kuin Evi eli sopii hyvin harvennuspuun ajoon puomi sopii sivulle todella hyvin jota ominaisuutta ei kaikissa ole ja korkea torni se on hyvä se tahtoo pikkuryssän vehkeissä olla ja muissakin liian matala..

Alkaa monessa kuormaajassa puomit olemaan Optim 650 ja vastaavaa terästä. Muotoilulla voi hakea lujuutta ja toisaalta nipsasta aavistus ainevahvuudesta pois. Mutta rajansa siinäkin.  Esim. Nokan 7 kulmainen nostopuomi ja vain yksi hitsisauma puomin päällä.
Melkoinen painoero vastaavan kokoiseen virolaiseen. Ettei peräti 300 kg luokkaa ollut kokonaisuudessaan, joka on jo paljon 

Hmm, ehkä ovat sitten tutkineet että tuo on hyvä rakenne, ihmetyttää vain sauman laittaminen puomin päälle; sinnehän se suurin veto tulee nostotilanteessa.
Useimmissa ammattipilkeissä hitsisaumat on sivuilla missä voimat on pienimmät, palkin yläosaan tulee veto ja alaosaan puristus. Samasta syystä sylinterien korvat hitsattu keskelle puomia.
Näin tehtynä puomi joustaa enemmän repeämättä.

Lainaus käyttäjältä: Rampe - 26.03.16 - klo:15:42

Alkaa monessa kuormaajassa puomit olemaan Optim 650 ja vastaavaa terästä. Muotoilulla voi hakea lujuutta ja toisaalta nipsasta aavistus ainevahvuudesta pois. Mutta rajansa siinäkin.  Esim. Nokan 7 kulmainen nostopuomi ja vain yksi hitsisauma puomin päällä.
Melkoinen painoero vastaavan kokoiseen virolaiseen. Ettei peräti 300 kg luokkaa ollut kokonaisuudessaan, joka on jo paljon 

Hmm, ehkä ovat sitten tutkineet että tuo on hyvä rakenne, ihmetyttää vain sauman laittaminen puomin päälle; sinnehän se suurin veto tulee nostotilanteessa.
Useimmissa ammattipilkeissä hitsisaumat on sivuilla missä voimat on pienimmät, palkin yläosaan tulee veto ja alaosaan puristus. Samasta syystä sylinterien korvat hitsattu keskelle puomia.
Näin tehtynä puomi joustaa enemmän repeämättä.

Tuossa Foresterin toteutus, tuntuu fiksulta. Eikä ole korjailla tarvinnut. Hitsattu kiinni ainoastaan isojen kolmioaukkojen reunoista, puomin kylkien keskelle.
Tuo on sen verran iäkäs jo että materiaaleissa ei mitään eksoottista liene mutta kestävä se on silti. Ei ehkä kevyin mahdollinen...