Onko muilla miten kestänyt jarrut nuissa 6000 sarjan nyykkäreissä? Rupesin vaihtamaan öljyjä perään niin huomasin että mustaa töhnää oli noin ruokalusikallinen imu/paluu suodattimen pohjalla. Koneessa ei kyllä ole vielä kuin 1500 tuntia mittarissa mutta ollut kohtuu kovassa kärryn vedossa. Mietin vaan että kannattaisko ennakoivasti tarkastaa levyt vai onko turhaa?

Meikäläisen kaltainen amatööri voisi kuvitella tosta ajomäärästä, että on sisäänajomoskaa. Perävaunun jarruttaminen pelkillä traktorin jarruilla tosin syö kyllä jarrut nopsaan. Kannattaa myös seurailla jarruttaako se perävaunu silleen kuin pitäisi. Omiin koneisiin (NH) ei ole tehty jarruremontteja, vaikka ajomäärät ovat yli kymmenkertaiset tuohon sun ajomäärään verrattuna. Perävaunuissa on tosin jarrut ja ne myös toimii. Vaunuja on tullut vedettyä ja myös jarrutettua, maastot ovat lisäksi mäkisiä.

Onko muilla miten kestänyt jarrut nuissa 6000 sarjan nyykkäreissä? Rupesin vaihtamaan öljyjä perään niin huomasin että mustaa töhnää oli noin ruokalusikallinen imu/paluu suodattimen pohjalla. Koneessa ei kyllä ole vielä kuin 1500 tuntia mittarissa mutta ollut kohtuu kovassa kärryn vedossa. Mietin vaan että kannattaisko ennakoivasti tarkastaa levyt vai onko turhaa?

Jollain oli kulahtanu levyt ja vastinpinnat parin tonnin ajoilla.

Liikunta pakat myös tekee tuota nyykkäreissä.On aika nopsaan kuluvia ne ,vielä jos on viritelty.

laatu taitaa vaihdella aika lailla kanssa..    tuossa omassa ei noita .... vielä mutta noilla tunneilla kyllä epäilisin sitä sisäänajomoskaa... kuluvat vasta muotoon...     ja sitten vasta alkaa se kuluminen...

Viime vuoden lopulla tehtiin omaan TM165:een vaihteiston peruskunnostus 15 000 ajon jäljiltä. Tehoa on tapista mitattuna reipas 200 hv eli aika maltillinen yliteho. Pakat oli aivan uuden veroiset, edes tekstit ei olleet kuluneet kitkalevyjen pinnoilta. Merkistä riippumatta monilevykytkimen kestävyys perustuu siihen, että levyjen välissä on öljykalvo. Öljyn pitää olla oikeanlaista kyseisille kitkalevyille, oikeassa lämpötilassa, ohjeen mukaan vaihdettua, ja sitä pitää tulla voitelupiiristä riittävästi.

Jarruille pätee samat säännöt. Helposti pitkissä jarrutuksissa varsinkin jarruttoman kärryn kanssa öljyn lämpötila (levyjen välissä) nousee liikaa, jolloin se menettää ominaisuutensa pitää tuo elintärkeä kalvo levyjen välissä ja silloin kitkalevyt tuhoutuvat hetkessä.

Mitä kaikkea peruskunnostus käsittää, muuta kuin laakerit, pakkojen levytkin meni vaihtoon vaikka hyvät olikin??
Oliko millaisia oireita

Perän osalta tm165 mahtaa kestää paljon paremmin kuin pienemmät.

Viime vuoden lopulla tehtiin omaan TM165:een vaihteiston peruskunnostus 15 000 ajon jäljiltä. Tehoa on tapista mitattuna reipas 200 hv eli aika maltillinen yliteho. Pakat oli aivan uuden veroiset, edes tekstit ei olleet kuluneet kitkalevyjen pinnoilta. Merkistä riippumatta monilevykytkimen kestävyys perustuu siihen, että levyjen välissä on öljykalvo. Öljyn pitää olla oikeanlaista kyseisille kitkalevyille, oikeassa lämpötilassa, ohjeen mukaan vaihdettua, ja sitä pitää tulla voitelupiiristä riittävästi.

Jarruille pätee samat säännöt. Helposti pitkissä jarrutuksissa varsinkin jarruttoman kärryn kanssa öljyn lämpötila (levyjen välissä) nousee liikaa, jolloin se menettää ominaisuutensa pitää tuo elintärkeä kalvo levyjen välissä ja silloin kitkalevyt tuhoutuvat hetkessä.

Tuo juuri on se tyypillinen jarrutus virhe "pitkä jarrutus" sitä ei pitäisi tehdä koskaan vaan välillä päästää jarrut auki ja taas kiinni silloin jarrut saavat voitelu ja jäähdytyksen.
Jotkut eivät opi ikinä jarruttamaan traktorilla joka on ihan eri kuin muut ajopelit,mutta kun muutaman turhan jarrurempan tekee niin luulisi OPPIVAN.

Mitä kaikkea peruskunnostus käsittää, muuta kuin laakerit, pakkojen levytkin meni vaihtoon vaikka hyvät olikin??
Oliko millaisia oireita

Perän osalta tm165 mahtaa kestää paljon paremmin kuin pienemmät.

Alunperin vein koneen huoltoon sen takia, ettei pakkoja saanut kalibroitua. Silloin paljastui, että 1-6 vaihteiden F-pakka luisti. Itse en huomannut sitä, koska ei ollut kynnössä tarvista noin pienille vaihteille. Syy luistolle oli kulunut akselitiiviste, jolloin pakan paine ei ollut riittävä. Nuo kaikki 15 tiivistettä vaihdettiin rempan yhteydessä, samoin tuohon luistaneeseen pakkaan (ei tosin olleet kuluneet alkuperäisetkään) tuli uudet, hiukan erilaiset levyt, jolloin niitä on yksi enemmän.

A ja B -pakkaan tuli uudet kitkalevyt (huoltomies halusi varalta laittaa), muihin laitettiin vanhat takaisin. B-pakan runko jouduttiin vaihtaamaan, siinä oli ollut jonkinlainen päittäissiirtymä. Vetolevy, erilaisia tiivisteitä ja o-renkaita runsaasti, 9 laakeria, joitakin stefoja ym. pikku sälää. Remppa maksoi verollisena hiukan päälle 11 k€ eli vajaa 0,75 €/ajotunti. En tiedä onko paljon vai vähän, mutta kertasuorituksena tietysti tuntuu. Meinaan tosin ajaa koneella seuraavankin 15 000h ja vähän vielä kolmattakin, ennen kuin pääsen eläkkeelle. 

Nämä osat tarkistin laskusta, koska en itse ollut paikalla remonttia tekemässä. Osissa säästyi joku tonni, kun suurin osa tuli Saksasta.

Perän kestävyydestä en tiedä muuta kuin, ettei ole vielä tarvinnut rempata muilta osin kuin voimanoton jarru. 165:ssa on 180-90:n perä ja pienemmissä eri mallin winnereiden periä. Sen vuoksi 165:ssa ei ole ajovoimanottoa.

Sisarmallin Casessa löytyi kokolailla tarkkaan 5000 h kohdalla huollon yhteydessä hydraulisuotimesta metallia.

Takapäästä oli toiselta puolen päässyt palat loppu, mutta millään muotoa ei edes polkimelle varoittanut. Alkuaikojen paljohkosta jarruttoman kärryn vedosta katson osaltaan johtuvan. Liikenneperäistä kun 50 km/h vauhdista toppuutellaan, niin ottaahan se jarruihin. Ottaa näissä nelipyöräjarrullisissakin, joissa etuakselilla on omat levynsä.

Jarruremppa neljään kulmaan, sorvautunut vastinpala mukaan lukien, kustansi 4000 alv 0%.
Huolto vielä varoitteli, että metallilastu on voinut tehdä temput tehostimelle, mutta onneksi tuo ei enää päälle kaatunut.

Miten  sää sen suodattimen pohjan sait todettua. Leikkaamalla auki?

ois se vaan hienoa jos immeiset jokka vetää kärryjä ostais esim. samen jossa on joka pyörässä levyjarrut ja siten tosiaan pysähtyy kun halutaan.   itellä 90 explorer joka kyllä pysähty jarruin mutta kylmä koppi ajo muihin merkkeihin...  vesikoneet muuta maata...

Miten  sää sen suodattimen pohjan sait todettua. Leikkaamalla auki?

siinä on sisäpatruunalla oleva imusuodin niin sen pohjalla töhnää.

ois se vaan hienoa jos immeiset jokka vetää kärryjä ostais esim. samen jossa on joka pyörässä levyjarrut ja siten tosiaan pysähtyy kun halutaan.   itellä 90 explorer joka kyllä pysähty jarruin mutta kylmä koppi ajo muihin merkkeihin...  vesikoneet muuta maata...

Ne samet oli kyllä huonoimpia traktoreita mitä on ikinä tehty...

Pakokaasujarru tuossa mun pumassa säästää kivasti ajojarruja, jos uutena nopean koneen ostaa ei saisi pakokaasujarrua jättää ruksimatta.