Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.
Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja 
Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..
Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.
En tiedä, miten paljon maidolla on tuotantoon sidottua tukea, mutta tunnetusti sellainen tuki tai suojatut minimihinnat aiheuttavat pahimmat ylilyönnit markkinahäiriöiden saralla.
Kyllä niitä markkinahäiriöitä, viljan markkinoimismaksuja, voivuoren pakkopurkuja voita pakkomyymällä viljelijöille, vientimaksuja, pakkokesannoimisia, lannoiteveroja, mitäpä vielä, kaikkea kiusaa oli
vanhaan hyvään aikaan, kun hinnat olivat niin hyvät, että kannatti tuottaa keinolla millä hyvällä
vielä muutama kilo/litra enemmän. Esimerkiksi 1982 Kemiran oppaassa ei lannoituksen kannattavuuskäyrä milloinkaan tullut vaakasuoraksi, ainoa lähin este oli lako tai polttovioitus, mutta kovillakin tasoilla sai markalla kolme takaisin. Nyt on aika nopeasti tilanne, jossa eurolla ei saa kuin euron takaisin, silti moni paikoin jatketaan niin pitkälle kuin uskalletaan, koska onhan se kiva kun on isompi kuin naapurilla.
-SS-
