Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 07.03.16 - klo:05:25

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 07.03.16 - klo:00:36

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 06.03.16 - klo:21:15

Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Pari kuukautta sairaslomaa jonka aikana lomittajat koittaa epätoivoisesti rämpiä menemään paikassa jossa mikään ei enää toimi. Vaikka isännän/emännän olo kohentuisi, lehmien ei. Sitäpaitsi eiköhän se parasta ole isäntäväenkin terveydelle, kun saa rauhan eläimistä ja ainakin hetkeksi taloudestakin huolehtimisesta.

Sen voin kyllä varmuudella sanoa, ettei tilan olot kohene jos sitä aloitetaan lomittajilla pyörittämään.. Toki jos saa sinne navettaan kunnon työmyyrän, joka tekee ja laittaa ojennukseen, mutta niiden aika taitaa olla auttamattomasti ohi lomitusjärjestelmässä.

Minun  mielestä kannattaisi ottaa koko talous kunnolla asiantuntijan käsiteltäväksi ja tilan tilanne kartotettaisiin pohjia myöten. Sen pohjalta ratkaisut.. Olisi se sitten, vaikka se hallittu alasajo, mutta parempi sekin kuin roikkua löysässä hirressä päivästä toiseen..varsinkin jos tilan omistajilla on vielä lapsiakin siinä pyörimässä.

Mä sanoisin että varsin moni tila saataisi ulkopuolisella työvoimalla hallintaan. Varsinkin asemanavetta heilahtaisi äkkiä toimimaan kun ruvettaisi tekemään hommat kunnolla. Monessa paikkaa vaatisi vaan sen työn tekemisen eikä yhtään enempää eli rehut pöydille ja paskat pois sekä kuivikkeet elukoille. Eli parin kolmen hengen porukka laittaisi monta navettaa kuntoon viikossa ja sen jälkeen normi 2 hengen " lomitusporukka" saisi navetan hoidettua vaikka kuukauden jonka jälkeen isäntäväki palaisi ja ottaisi homman haltuun.

Tällaista "interventio-ryhmää" on suunniteltu pari vuotta. Talonväki pois ja vieras porukka paikalle 2 viikoksi -> korjataan kaikki tekniikka ja mietitään mikä hommassa on mättänyt.

Ongelma tässä on tietenkin se, että kukaan ei tekisi tuota ilmaiseksi. Ja usein ne "korjauskustannukset" ovat kymmeniä tuhansia. Eli tämä pitäisi tehdä ajoissa, ei sitten kun kaikki on jo pielessä. Vaan... kun harva tajuaa toimia ajoissa..

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.03.16 - klo:08:29

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 07.03.16 - klo:05:25

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 07.03.16 - klo:00:36

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 06.03.16 - klo:21:15

Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Pari kuukautta sairaslomaa jonka aikana lomittajat koittaa epätoivoisesti rämpiä menemään paikassa jossa mikään ei enää toimi. Vaikka isännän/emännän olo kohentuisi, lehmien ei. Sitäpaitsi eiköhän se parasta ole isäntäväenkin terveydelle, kun saa rauhan eläimistä ja ainakin hetkeksi taloudestakin huolehtimisesta.

Sen voin kyllä varmuudella sanoa, ettei tilan olot kohene jos sitä aloitetaan lomittajilla pyörittämään.. Toki jos saa sinne navettaan kunnon työmyyrän, joka tekee ja laittaa ojennukseen, mutta niiden aika taitaa olla auttamattomasti ohi lomitusjärjestelmässä.

Minun  mielestä kannattaisi ottaa koko talous kunnolla asiantuntijan käsiteltäväksi ja tilan tilanne kartotettaisiin pohjia myöten. Sen pohjalta ratkaisut.. Olisi se sitten, vaikka se hallittu alasajo, mutta parempi sekin kuin roikkua löysässä hirressä päivästä toiseen..varsinkin jos tilan omistajilla on vielä lapsiakin siinä pyörimässä.

Mä sanoisin että varsin moni tila saataisi ulkopuolisella työvoimalla hallintaan. Varsinkin asemanavetta heilahtaisi äkkiä toimimaan kun ruvettaisi tekemään hommat kunnolla. Monessa paikkaa vaatisi vaan sen työn tekemisen eikä yhtään enempää eli rehut pöydille ja paskat pois sekä kuivikkeet elukoille. Eli parin kolmen hengen porukka laittaisi monta navettaa kuntoon viikossa ja sen jälkeen normi 2 hengen " lomitusporukka" saisi navetan hoidettua vaikka kuukauden jonka jälkeen isäntäväki palaisi ja ottaisi homman haltuun.

Tällaista "interventio-ryhmää" on suunniteltu pari vuotta. Talonväki pois ja vieras porukka paikalle 2 viikoksi -> korjataan kaikki tekniikka ja mietitään mikä hommassa on mättänyt.

Ongelma tässä on tietenkin se, että kukaan ei tekisi tuota ilmaiseksi. Ja usein ne "korjauskustannukset" ovat kymmeniä tuhansia. Eli tämä pitäisi tehdä ajoissa, ei sitten kun kaikki on jo pielessä. Vaan... kun harva tajuaa toimia ajoissa..

Voisikohan tällainen olla lainaehdoissa että joka vuosi pitäisi olla sellainen jakso kun asiat laitettaisi kuntoon. Silloin remontin määrä olisi pientä ja jos isäntäväki pitäisi homman kurissa niin remppaa ei oikeastaan olisi. Samalla saataisi homma muuten tarkastettua eli että navetassa olisi kiimanhallinta kunnossa ja ruokinnat sekä lypsyt kunnossa.

Se mikä on ikuinen ongelma mikä pitäisi saada kuntoon on että isäntäväki kun vähän väsyy niin paikat menee sekaisin ja sitten kun lomittajat tulee niin he " tietää" että ei pidä tehdä muuta kuin normi hommat eli navetta ei ainakaan muutu paremmaksi ja silloin fiilis palata hommiin ei ole hyvä. Kun saataisi tämä muuttumaan niin lopputulema voisi olla parempi. Eli joko lomittajat siivoisi jos työaika riittäisi tai sitten tai lisi kolmas osapuoli joka hoitaisi sen puolen.

Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Satanenkin on paljon jos sitä ei ole.

Kyllä tässä on nähtävissä sellainen, että toverit odottavat kuola valuen. Pian se kaatuu ja maata tulee jakoon. Porukka on kuin nälkäinen hyeenalauma raadon ympärillä.

Jotenkin huvittaa tämä marssivouhotus. Silläkö tää asia korjaantuu? Kustannukset on suuremmat kuin tulot. Ja viljapuolen tää on ollut arkipäivää jo vuosia. Ja nyt kun ylimioitetut hankkeet alkaa yskiä, eikun helsinkiin.

Maataloudelle olisi kaikista tervehdyttävintä kun palattaisiin viimme kevään ymppiin. Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Kuten Keskisen Jarmo Vyrrin seminaarissa kertoi maitotilojen tuet on pysyneet samoina ja hinta tippunut 20% Viljatiloilla on meno ollut toista.

>Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Ihanko oikeasti kuvittelet että jotkut hömppäheinät on ratkaisu?Totta kai niillä joilla hehtaareja on paljon tukien kanssa makailemalla on hyvä odotella maksatuspäiviä mutta jos on vähemmän hehtaaria niin pelloista on ihan  pakko saada jotain irtikin. Viime vuonna uutisoitiin kovasti että katovuosi piti olla,muttakun noita viljanhintoja   katselee niin eipä näy siellä alhaiset satotasot.Meinnaatko että hintatasot paranisi juolavehnaa viljelemällä?

...Kyllä tässä on nähtävissä sellainen, että toverit odottavat kuola valuen. Pian se kaatuu ja maata tulee jakoon. Porukka on kuin nälkäinen hyeenalauma raadon ympärillä.....

Maataloudelle olisi kaikista tervehdyttävintä kun palattaisiin viimme kevään ymppiin. Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Mutta tuo 2015 ylikompensoidun hömpän tyyli tarvitsisi runsaan lisärahoituksen ympäristökorvausten kansalliseen osuuteen ! Nykyiset rajoitukset ovat (heikohko) yritys saada rahat riittämään myös vuosille 2016-2020.

Tämä voi tuntua jankkaamiselta, mutta rahaa oli varattu ympäristökorvausjärjestelmään vähemmän kuin vanhaan ympäristötukeen, kun ei vaan ollut samansuuruiseen rahoitukseen halukkuutta...olisivathan viljelijät voineet rakentaa itse hömpäärahaston ! Eihän sen hömpän voi katsoa olevan kuluttajan ja elintarvikkeiden täkäläisen käyttäjän alennetun hinnan tuKemista, sehän aina on ollut kaikkien käyttämä peruste maataloustuille, niin kuin CAP-tuelle !  Ja sen ympäristökorvausrahoituksen kokonaismäärä oli noin 100 euroa Suomen viljelyalan hehtaarille. 400-450 euron potti ei olisi riittänyt kuin joka neljännelle tilalle täysmittaiseen tukiporsasteluun. Nyt asiaa yritettiin korjata vähentämällä eniten suosittujen toimenpiteiden leikkaamatonta osuutta yksittäisellä tilalla noin 1/4:aan alasta.

Sanoisin, että suurinta ääntä Mavin syyllisyydestä kaikkeen pahaan pitävät nyt ne, jotka joutuvat vasta tänä ja seuraavina vuosina tileillään huomaamaan tuon mainitsemani kansallisen ympäristökorvausrahan ja muunkin kansallisesti rahoitetun tukikartan kutistumisen aiheuttaman pienemmän rahamäärän verrattuna vanhaan tukikauteen.

Noista haaskalinnuista ja raadonrepijöistä...olisko pakotettu yhteisvastuu parempi ? Eli kriisituen sijasta ylivelkaantuneilta leikattaisiin veloista esimerkiksi 75%, urakoinneista, laiteostoksista, rehulaskusta, lannoitelaskusta, rahdeista, sähkölaskusta, vesilaskusta, ym. Naapurikiinteistöt velvoitettaisiin antamaan koroton 10 vuoden vakauttamislaina vaikeuksissa olevalle, vapaiden käteisvarojen puitteissa, esimerkiksi 10% viimeksi vahvistetussa verotuksessa vahvistetusta ansiotulosta. Kunnan veroäyriin lisättäisiin yksi sentti, tällä rahoitettaisiin kriisiytyneiden henkilökohtainen talous. Saman kylän tai kunnan henkilöt, ensisijaisesti työttömät, sen jälkeen kunnantyöntekijät, sitten pankkien ja maatalouskaupojen työntekijät, ne tekisivät taksvärkin 1-2 päivää vuodessa kriisitilojen korjauksissa, siivouksessa, juoksevissa toimissa.

Mitään oikeaa syytä tällaisesta kieltäytymiseen ei olisi. Kaikki mahdollisesti mieleen tulevat syyt olisivat epäempaattista oman ahneuden ruokkimista, minä en halua luopua, kaatukoon, koska minä minä minä olen ollut säästäväinen, minulla on itsellänikin vaikeaa, ei ole aikaa, tarvitsen itsekin vapaa-aikaa jne jne. Kokeillaanpa.

-SS-

Voisikohan tällainen olla lainaehdoissa että joka vuosi pitäisi olla sellainen jakso kun asiat laitettaisi kuntoon.

Joo tai tukiehtoihin sellanen lisäehto, että asiantuntijaryhmä tulee tekemään lisätarkastuksen pari kertaa vuodessa, jossa käydään kaikki kotieläinten hoitoon liittyvä läpi. Tai laajennetaan se saman tien kasvintuottajillekin. Proagrian "asiantuntijat" vois olla sit ainoita, jotka tämän tarkastuksen voi suorittaa. Ja viljelijä maksaa koko lystin.

Hieno idea taas vemssiltä. Lisää tarkastuksia tässä tarvitaankin.

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 07.03.16 - klo:09:36

...Kyllä tässä on nähtävissä sellainen, että toverit odottavat kuola valuen. Pian se kaatuu ja maata tulee jakoon. Porukka on kuin nälkäinen hyeenalauma raadon ympärillä.....

Maataloudelle olisi kaikista tervehdyttävintä kun palattaisiin viimme kevään ymppiin. Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Mutta tuo 2015 ylikompensoidun hömpän tyyli tarvitsisi runsaan lisärahoituksen ympäristökorvausten kansalliseen osuuteen ! Nykyiset rajoitukset ovat (heikohko) yritys saada rahat riittämään myös vuosille 2016-2020.

Tämä voi tuntua jankkaamiselta, mutta rahaa oli varattu ympäristökorvausjärjestelmään vähemmän kuin vanhaan ympäristötukeen, kun ei vaan ollut samansuuruiseen rahoitukseen halukkuutta...olisivathan viljelijät voineet rakentaa itse hömpäärahaston ! Eihän sen hömpän voi katsoa olevan kuluttajan ja elintarvikkeiden täkäläisen käyttäjän alennetun hinnan tulemista, sehän on ollut kaikkien käyttämä peruste maataloustuille, niin kuin CAP-tuelle !  Ja sen ympäristökorvausrahoituksen kokonaismäärä oli noin 100 euroa Suomen viljelyalan hehtaarille. 400-450 euron potti ei olisi riittänyt kuin joka neljännelle tilalle täysmittaiseen tukiporsasteluun. Nyt asiaa yritettiin korjata vähentämällä eniten suosittujen toimenpiteiden leikkaamatonta osuutta yksittäisellä tilalla noin 1/4:aan alasta.

Sanoisin, että suurinta ääntä Mavin syyllisyydestä kaikkeen pahaan pitävät nyt ne, jotka joutuvat vasta tänä ja seuraavina vuosina tileillään huomaamaan tuon mainitsemani kansallisen ympäristökorvausrahan ja muunkin kansallisesti rahoitetun tukikartan kutistumisen vähemmän kokonaismäärän verrattuna vanhaan tukikauteen.

Noista haaskalinnuista ja raadonrepijöistä...olisko pakotettu yhteisvastuu parempi ? Eli kriisituen sijasta ylivelkaantuneilta leikattaisiin veloista esimerkiksi 75%, urakoinneista, laiteostoksista, rehulaskusta, lannoitelaskusta, rahdeista, sähkölaskusta, vesilaskusta, ym. Naapurikiinteistöt velvoitettaisiin antamaan koroton 10 vuoden vakauttamislaina vaikeuksissa olevalle, vapaiden käteisvarojen puitteissa, esimerkiksi 10% viimeksi vahvistetussa verotuksessa vahvistetusta ansiotulosta. Kunnan veroäyriin lisättäisiin yksi sentti, tällä rahoitettaisiin kriisiytyneiden henkilökohtainen talous. Saman kylän tai kunnan henkilöt, ensisijaisesti työttömät, sen jälkeen kunnantyöntekijät, sitten pankkien ja maatalouskaupojen työntekijät, ne tekisivät taksvärkin 1-2 päivää vuodessa kriisitilojen korjauksissa, siivouksessa, juoksevissa toimissa.

Mitään oikeaa syytä tällaisesta kieltäytymiseen ei olisi. Kaikki mahdollisesti mieleen tulevat syyt olisivat epäempaattista oman ahneuden ruokkimista, minä en halua luopua, kaatukoon, koska minä minä minä olen ollut säästäväinen, minulla on itsellänikin vaikeaa, ei ole aikaa, tarvitsen itsekin vapaa-aikaa jne jne. Kokeillaanpa.

-SS-

Tuollainen systeemi olisi hieno jos sillä tuettaisiin PK-yrityksiä jota eivät ole maatilojen tavoin täysin tukiriippuvaisia jo valmiiksi. Sellaisia yrityksiä tarvitaan lisää ja niitä tulisi jos olisi enemmän turvaa luvassa. Kovalla riskillä investoivista maatalousyrityksistä taas ei ole yhteiskunnalle kummoisia hyötyjä odotettavissa. Eli niitä ei ehkä tarvitse hankkia lisää lupaamalla että kaverit kuittaa velat jos töppäät. 

Ja rautalangasta väännettynä:

Jos maatila investoi riskillä, se saa kovat tuet investointiin ja toiminnan pyörittämiseen. Jos se kannattaa tosi hyvin, se voi joskus maksaa veroja edes puolet niiden tukien määrästä. Luultavasti ei työllistä kuin yrittäjät, ehkä yhden tai kaksi.

Jos PK yritys investoi riskillä, se tekee sen tosi pienellä tukimäärällä tai kokonaan omilla rahoilla, ja ainkaan tuotantoa ei tueta joka vuosi palkkakuluja suuremmalla summalla. Jos menee hyvin, yritys kasvaa ja voi työllistää kymmenniä tai satoja ja taloudellinen hyöty yhteiskunnalle voi olla useita miljoonia vuositasolla.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.03.16 - klo:09:08

Voisikohan tällainen olla lainaehdoissa että joka vuosi pitäisi olla sellainen jakso kun asiat laitettaisi kuntoon.

Joo tai tukiehtoihin sellanen lisäehto, että asiantuntijaryhmä tulee tekemään lisätarkastuksen pari kertaa vuodessa, jossa käydään kaikki kotieläinten hoitoon liittyvä läpi. Tai laajennetaan se saman tien kasvintuottajillekin. Proagrian "asiantuntijat" vois olla sit ainoita, jotka tämän tarkastuksen voi suorittaa. Ja viljelijä maksaa koko lystin.

Hieno idea taas vemssiltä. Lisää tarkastuksia tässä tarvitaankin.

Varmaan oli ajatus, että MMM:n rahoituksella tultaisiin tämä tekemään. Neuvo2020 raha voisi olla ratkaisu, sitä annettaisiin vain riskikokoisille yksiköille tällaiseen "pakolliseen" tapaan. Varmaan kahdeksan kymmenestä viljelijästä ei muutenkaan tule kyseistä tukimuotoa käyttämään, silloin se noin 15000 tukipotti kymmenesosalle tiloista 4-5 vuoden aikana olisi juurikin sopiva tällaiseen asiaan.

Ei sellaista tukimuotoa pidä haikailla, jota ei itse meinaa käyttää, itse en keksi käyttöä tuolle neuvo2020-jutulle, jos niitä konsulentteja ei saa esimerkiksi käyttä viljanpuinnissa kiireapuna. Tässä olisi siis yhteisvastuuun paikka. Toisaalta, neuvontajärjestöille tulisi velvollisuus saada aikaan tuloksia, jos ei tule, neuvontajärjestö hoitaa kriisirahoitukset pois omista tuloistaan. Alkaisi olla konsulentit valmistautuneita ja punnitsisivat puheitaan aivan toiseen tapaan. Kun ovat kouluja käyneet ja niin edespäin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.03.16 - klo:08:51

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.03.16 - klo:08:29

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 07.03.16 - klo:05:25

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 07.03.16 - klo:00:36

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 06.03.16 - klo:21:15

Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Pari kuukautta sairaslomaa jonka aikana lomittajat koittaa epätoivoisesti rämpiä menemään paikassa jossa mikään ei enää toimi. Vaikka isännän/emännän olo kohentuisi, lehmien ei. Sitäpaitsi eiköhän se parasta ole isäntäväenkin terveydelle, kun saa rauhan eläimistä ja ainakin hetkeksi taloudestakin huolehtimisesta.

Sen voin kyllä varmuudella sanoa, ettei tilan olot kohene jos sitä aloitetaan lomittajilla pyörittämään.. Toki jos saa sinne navettaan kunnon työmyyrän, joka tekee ja laittaa ojennukseen, mutta niiden aika taitaa olla auttamattomasti ohi lomitusjärjestelmässä.

Minun  mielestä kannattaisi ottaa koko talous kunnolla asiantuntijan käsiteltäväksi ja tilan tilanne kartotettaisiin pohjia myöten. Sen pohjalta ratkaisut.. Olisi se sitten, vaikka se hallittu alasajo, mutta parempi sekin kuin roikkua löysässä hirressä päivästä toiseen..varsinkin jos tilan omistajilla on vielä lapsiakin siinä pyörimässä.

Mä sanoisin että varsin moni tila saataisi ulkopuolisella työvoimalla hallintaan. Varsinkin asemanavetta heilahtaisi äkkiä toimimaan kun ruvettaisi tekemään hommat kunnolla. Monessa paikkaa vaatisi vaan sen työn tekemisen eikä yhtään enempää eli rehut pöydille ja paskat pois sekä kuivikkeet elukoille. Eli parin kolmen hengen porukka laittaisi monta navettaa kuntoon viikossa ja sen jälkeen normi 2 hengen " lomitusporukka" saisi navetan hoidettua vaikka kuukauden jonka jälkeen isäntäväki palaisi ja ottaisi homman haltuun.

Tällaista "interventio-ryhmää" on suunniteltu pari vuotta. Talonväki pois ja vieras porukka paikalle 2 viikoksi -> korjataan kaikki tekniikka ja mietitään mikä hommassa on mättänyt.

Ongelma tässä on tietenkin se, että kukaan ei tekisi tuota ilmaiseksi. Ja usein ne "korjauskustannukset" ovat kymmeniä tuhansia. Eli tämä pitäisi tehdä ajoissa, ei sitten kun kaikki on jo pielessä. Vaan... kun harva tajuaa toimia ajoissa..

Voisikohan tällainen olla lainaehdoissa että joka vuosi pitäisi olla sellainen jakso kun asiat laitettaisi kuntoon. Silloin remontin määrä olisi pientä ja jos isäntäväki pitäisi homman kurissa niin remppaa ei oikeastaan olisi. Samalla saataisi homma muuten tarkastettua eli että navetassa olisi kiimanhallinta kunnossa ja ruokinnat sekä lypsyt kunnossa.

Se mikä on ikuinen ongelma mikä pitäisi saada kuntoon on että isäntäväki kun vähän väsyy niin paikat menee sekaisin ja sitten kun lomittajat tulee niin he " tietää" että ei pidä tehdä muuta kuin normi hommat eli navetta ei ainakaan muutu paremmaksi ja silloin fiilis palata hommiin ei ole hyvä. Kun saataisi tämä muuttumaan niin lopputulema voisi olla parempi. Eli joko lomittajat siivoisi jos työaika riittäisi tai sitten tai lisi kolmas osapuoli joka hoitaisi sen puolen.

Sepä se... Kun tilanne menee pahaksi, niin sitten se on pahana 1-2 vuotta.. virheet kasaantuvat eikä ole enää voimia tehdä mitään.

Neuvonnassa tietysti yritetään ohjata asioita niin, että ote ei pääsisi lipsumaan, mutta kun ei se A4:n jättäminen siihen pöydänkulmalle oikeastaan mitään auta.

>ylivelkaantuneilta leikattaisiin veloista esimerkiksi 75%, urakoinneista, laiteostoksista, rehulaskusta, lannoitelaskusta, rahdeista, sähkölaskusta, vesilaskusta, ym.

Ennemmin ulosottomieheen verrattavissa oleva talouden järjestykseen laittaja joka tulisi laittamaan joutavat mönkkärit myyntiin tyyliin Kukkaron Herraksi (huuhaa-ohjelma)

Neuvonnassa tietysti yritetään ohjata asioita niin, että ote ei pääsisi lipsumaan, mutta kun ei se A4:n jättäminen siihen pöydänkulmalle oikeastaan mitään auta.

Eli neuvonnassa jätät A4:n pöydälle jossa todetaan vaan, että ryhdistäydy !
Onko siis aina niin, että laskemasi likvit ja muut laskelmat ovat vääriä,
annetaan periksi optimismille ja viljelijän innolle haukata mahdollisesti liian
isoja paloja, ja sitten tullaan jälkikäteen toteamaan, että laskettiinkin näin,
että ei tää kannata, jos ja näin ja niin edespäin.

Eikö neuvonta ole silloin osasyyllinen tilanteeseen ? Olen käsittänyt, että
neuvontaorganisaatiosi on osallinen useimpien teollisuuskokoluokan maatila-
yksiköiden suunnitteluun ja laskelmiin.

-SS-

>ylivelkaantuneilta leikattaisiin veloista esimerkiksi 75%, urakoinneista, laiteostoksista, rehulaskusta, lannoitelaskusta, rahdeista, sähkölaskusta, vesilaskusta, ym.

Ennemmin ulosottomieheen verrattavissa oleva talouden järjestykseen laittaja joka tulisi laittamaan joutavat mönkkärit myyntiin tyyliin Kukkaron Herraksi (huuhaa-ohjelma)

Kukkaron Herraksi-ohjelmassa ei saada välttämättä lainoja eikä tehtyjä ostoksia anteeksi, mutta niiden konsultointien perusteella pyritään muuttamaan lainat matalakorkoisiksi kulutus- ja pikavippiluottojen sijasta, takuusäätiö-tyyppisiksi, jos velallinen sitoutuu elämänmuutokseen, ainakin vähän. Semmoisia 10000 - 20000 välillä nuo vain ovat olleet, ja useilla on työ. Pikavipit ja luottokortit pistävät noinkin vähillä summilla laina-asiakkaan polvilleen, varsinkin jos korko pääomitetaan velkaan mukaan.

Eikö maatilayksiköiden lainat ole jo valmiiksi pitkän maksuajan matalakorkoisia, joskus jopa korkotukilainoja ? Ostovelat taitavat olla se isoin ongelma, koska sekin on velkaa, mutta viivästyskorot joskus hallitsemattomia, ja muutenkin velkomustuomioita alkaa tulla jo muutaman kuukauden päästä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.03.16 - klo:11:29

Neuvonnassa tietysti yritetään ohjata asioita niin, että ote ei pääsisi lipsumaan, mutta kun ei se A4:n jättäminen siihen pöydänkulmalle oikeastaan mitään auta.

Eli neuvonnassa jätät A4:n pöydälle jossa todetaan vaan, että ryhdistäydy !
Onko siis aina niin, että laskemasi likvit ja muut laskelmat ovat vääriä,
annetaan periksi optimismille ja viljelijän innolle haukata mahdollisesti liian
isoja paloja, ja sitten tullaan jälkikäteen toteamaan, että laskettiinkin näin,
että ei tää kannata, jos ja näin ja niin edespäin.

Eikö neuvonta ole silloin osasyyllinen tilanteeseen ? Olen käsittänyt, että
neuvontaorganisaatiosi on osallinen useimpien teollisuuskokoluokan maatila-
yksiköiden suunnitteluun ja laskelmiin.

-SS-

.... lähinnä nyt varmaan viittasin tuolla siihen, että vaikka siinä A4:ssa lukisikin kaikki maailman viisaus, niin ei se siitä mihinkään etene ellei sitä lueta ja omaksuta...

Saattaa siinä lukea vaikka sekin, että "älä missään nimessä osta uutta traktoria". Tai "et pysty maksamaan navettaasi jos noudatat alueen tapaa ja ylität kustannusarvoin 30%:lla"

Mut se on totta, että neuvonnalla ei ole aikaa olla mukana viemässä oikeita tapoja suoraan käytäntöön. Tai on aikaa, mutta kun ajalle ei löydy maksajaa. Ilmaiseksi ei viitsi enää tehdä kun "nuoruuden idealismi" on jo vaihtunut "keski-iän pessimistisyydeksi"

Mut se on totta, että neuvonnalla ei ole aikaa olla mukana viemässä oikeita tapoja suoraan käytäntöön. Tai on aikaa, mutta kun ajalle ei löydy maksajaa. Ilmaiseksi ei viitsi enää tehdä kun "nuoruuden idealismi" on jo vaihtunut "keski-iän pessimistisyydeksi"

Eli joskus 500 vuotta sitten kirkkoherrat ja jotkut kuninkaan suosikit toivat uusia viljelytekiikoita tiluksilleen ja torppareilleen, ja ympäröiviin kyliinkin. Tietoa jaettiin kirkonmenojenkin yhteydessä. Maanviljelijät eivät yleensä osanneet latinaa tai ruotsia, lukutaitokin saattoi olla tottumaton, joten maatalousteknologisen kirjallisuuden kääntäminen ja suullinen koulutus oli tärkeä yhteiskunnallinen toimi.

Nyt tilanne taitaa olla sellainen, että maatalousneuvonta ei ehkä enää ole samalla tavalla kiinni käytännössä, ei ole henkilökohtaisesti kiinni projekteissa, harjoitelutkin on tehty ameriikan maalla tai jossakin tehoranchilla, kuitenkin sama sylttytehdas, eli samat oppilaitokset ja yliopisto, siellä se salaisuus ja osaaminen edelleen on, joka agrologi on saanut vihkiytyksen siihen parhaaseen toimintamalliin, eikö. Miksi asiat eivät kuitenkaan toimi, pitäisikö neuvonta värvätä/pakottaa tilanhoitajiksi sekä toimitusjohtajiksi, valtion varoilla ja siirtää viljelijäperhe pääomatulon nauttijaksi, hiljaiseksi yhtiömieheksi kokonaisuudessaan ?

-SS-

Satanenkin on paljon jos sitä ei ole.

Kyllä tässä on nähtävissä sellainen, että toverit odottavat kuola valuen. Pian se kaatuu ja maata tulee jakoon. Porukka on kuin nälkäinen hyeenalauma raadon ympärillä.

Jotenkin huvittaa tämä marssivouhotus. Silläkö tää asia korjaantuu? Kustannukset on suuremmat kuin tulot. Ja viljapuolen tää on ollut arkipäivää jo vuosia. Ja nyt kun ylimioitetut hankkeet alkaa yskiä, eikun helsinkiin.

Maataloudelle olisi kaikista tervehdyttävintä kun palattaisiin viimme kevään ymppiin. Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Kuten Keskisen Jarmo Vyrrin seminaarissa kertoi maitotilojen tuet on pysyneet samoina ja hinta tippunut 20% Viljatiloilla on meno ollut toista.

Keskinen näyttää viljamiesten seminaarissa puhuvan pehmoisia maidontuottajista ja kun olen häntä ollut kuuntelemassa maidontuottjien seminaarissa on jutut ihan erilaisia. 
Kuulemma maidontuottajien tuet ei oo laskenut. Mulla on maksetut tuet 2015 20% alemmat kuin vuonna 2014. Tuotannossa ei ole ollut muutosta.