Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 05.03.16 - klo:23:10

Pienetkin tilat voivat olla tehokkaita, kun vaan tekevät yhteistyötä.

Ongelma tässä tilakoon kasvattamisessa on juuri tuo peltojoen sijainti. Amerikan vilja-alueilla piirretään tietyn kokoinen ympyrä ja sen keskelle laitetaan sikala. Viereen piirretään seuraava ympyrä ja sen keskelle sikala jnejne. Nämä sikalat eivät ole mitään megakokoisia, mutta ovat yhden omistajan hallinnassa, jolloin saadaan suuruuden ekonomia yhdistettyä mahdollisimman tehokkaaseen viljan ja lannan ajoon. Tuossa luennossahan kaveri just esitti sen ratkaisu eli kaikki pellot yhdelle omistajalle/vuokraajalle ja sitten niitä sopivan kokoisia navettoja järkevin välimatkoin. Tulisi tehoa hommaan. Nyt jokainen vaan ajelee ristiin rastiin tilkun sieltä tilkun täältä ja suuruuden ekonomia häviää pakokaasuna ilmakehään. Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.

jos tarkkoja ollaan, niin täällä ei yleisesti nähdä maataloustuotannossa tehostamistarvetta, ei oikeastaan missään tuotantosuunnassa. Sokeriomavaraisuus on noin puolet, mutta kaupoissa on aina sokeria hyllyssä.

Tukipolitiikan muutokset kannustaa jopa vähentämään tuotantoa, jos tuotannon markkinointi vaatisi entistä suurempaa tukea. Siirtymistä luomuun kannustetaan, koska city-ihmiset haluaa luomua kauppoihin tietämättä sen todellisista tukitasoista.

Me viljelijät syyllistymme usein aliarvioimaan kuluttajien toiveet ja poliitikkojen päätökset ohjata tuotantoa/tuottamattomuutta sopivaan suuntaan. Kruunun renkejä tässä kumminkin ollaan....

Tuolla tilusjärjestelyllähän on tätä ristiinajoa pyritty välttämään, mutta se on jo meidän kohdalla nähty, että  peltokaupoilla tämänkin tuoma hyöty vesitetään suhteellisen äkkiä...

Kun asiaa oikein kaivellaan.
 Kantatilat olivat tiluksiltaan ihan hyviä ennen torppareiden itsenäistymistä ja sodan jälkeisten pirstomisten takia pl. ruotsinkieliset kunnat.
Tavallaan maanviljelijät ovat osansa yhteiskuntaan jo tuoneet ja enemmänkin, nyt maksetaan taas että saadaan kannattavuutta paremmaksi ja tiluksia kasvatettua. Eihän se heti onnistu jos asiaa on väännetty ainakin runsaat 60 vuotta päinvastaiseen suuntaan.

Kun asiaa oikein kaivellaan.
 Kantatilat olivat tiluksiltaan ihan hyviä ennen torppareiden itsenäistymistä ja sodan jälkeisten pirstomisten takia pl. ruotsinkieliset kunnat.
Tavallaan maanviljelijät ovat osansa yhteiskuntaan jo tuoneet ja enemmänkin, nyt maksetaan taas että saadaan kannattavuutta paremmaksi ja tiluksia kasvatettua. Eihän se heti onnistu jos asiaa on väännetty ainakin runsaat 60 vuotta päinvastaiseen suuntaan.

Ja niitä maariitoja riittää kyllä tuolta ajalta todella paljon, että osa ei myy eikä vuokraa mihinkään hintaan tietylle isännälle..

Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.

Olet asian ytimessä, hömppä on rakennekehityksen pahin jarru.

Miksi maataloudella ei saisi rikastua, tai edes vaurastua?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 04.03.16 - klo:16:44

Tervetuloa palkansaajan maailmaan. Se on sitä, että jos tili olisi viikon myöhässä niin auto jäisi tankkaamatta  Ei todellakaan tarvitse veroilmoituksesta tarkistaa paljonko tuli viime vuonna tienattua 

Kyllä se on palkansaajan omaa tyhmyyttä jos ei rahat viikkoa pitempään riitä. Ihan samalla tavalla siis kuin maajussillakin.

On joo.

Mullahan ei siis oo noin. Oon tehnyt muinoin niin fiksuja päätöksiä, että minä oikeasti katson esitäytetystä veroilmoituksesta että paljonko palkkoja on vuodessa maksettu.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 05.03.16 - klo:23:10

Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.

Olet asian ytimessä, hömppä on rakennekehityksen pahin jarru.

Sillä saadaan vähennettyä tuotantoa, eli ole juuri päinvastaista mieltä.
Olisi ollut aikanaan oikein jos makera olisi jäänyt perustamatta ja viljelijät olisivat investoineet pääosin omilla rahoillaan ehkä jollain kl lainalla ryyditettynä. Investoinnit olisivat varmaankin olleet järkevämpiä ja tuskin oltaisiin nyt niin suurissa vaikeuksissa.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 05.03.16 - klo:20:00

Lainaus käyttäjältä: SAS - 05.03.16 - klo:19:10

Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.

Eli onko maataloustuet tukia joita pitää antaa tarpeen mukaan kaikille vaikka ei viljelisi mitään?

Luulin että siihen oli sellainen toimeentulotuki 

Se jos isot tienaavat liikaa maataloustuilla, on ehkä syy tiputtaa kaikkien tukia ja siten säästää yhteiskunnan rahoja muuhun. Se ei todellakaan ole syy muuttaa systeemeitä niin että maataloustuet ovat köyhäinapua pikkutiloille joiden isännillä ei ole kykyjä kuin pienviljelijäksi.

Komppaan tätä. Nykyinen tuki on sosiaalitukea pienille tiloille kuten oli tukeminen jo maataloustulolain aikaan. Sillä on jarrutettu rakennekehitystä. Esimerkiksi Ruotsissa on keskilehmäluku 70+ lehmää (mikä on tarkka luku?) ja meillä 35 lehmää. Yhteiskunnan rahoja säästyisi paljon jos yksiköt olisivat suurempia ja varsinkin tehokkaampia. Se että 35 lehmää on kahden ihmisen työpaikka niin se onnistuu vain rajulla tehottomuuden tukemisella.

Miten minusta tuntuu,ainakin EHK kriisituki velkaisille on pyhitetty isojen tilojen pystyssä pitämistä varten.Pitäskö sitä näitä joilla kyvyt ei riitä pyörittämään sitä isoa yksikköä tekohengittää sitten maailman tappiin asti.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 05.03.16 - klo:23:10

Pienetkin tilat voivat olla tehokkaita, kun vaan tekevät yhteistyötä.

Ongelma tässä tilakoon kasvattamisessa on juuri tuo peltojoen sijainti. Amerikan vilja-alueilla piirretään tietyn kokoinen ympyrä ja sen keskelle laitetaan sikala. Viereen piirretään seuraava ympyrä ja sen keskelle sikala jnejne. Nämä sikalat eivät ole mitään megakokoisia, mutta ovat yhden omistajan hallinnassa, jolloin saadaan suuruuden ekonomia yhdistettyä mahdollisimman tehokkaaseen viljan ja lannan ajoon. Tuossa luennossahan kaveri just esitti sen ratkaisu eli kaikki pellot yhdelle omistajalle/vuokraajalle ja sitten niitä sopivan kokoisia navettoja järkevin välimatkoin. Tulisi tehoa hommaan. Nyt jokainen vaan ajelee ristiin rastiin tilkun sieltä tilkun täältä ja suuruuden ekonomia häviää pakokaasuna ilmakehään. Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.

jos tarkkoja ollaan, niin täällä ei yleisesti nähdä maataloustuotannossa tehostamistarvetta, ei oikeastaan missään tuotantosuunnassa. Sokeriomavaraisuus on noin puolet, mutta kaupoissa on aina sokeria hyllyssä.

Tukipolitiikan muutokset kannustaa jopa vähentämään tuotantoa, jos tuotannon markkinointi vaatisi entistä suurempaa tukea. Siirtymistä luomuun kannustetaan, koska city-ihmiset haluaa luomua kauppoihin tietämättä sen todellisista tukitasoista.

Me viljelijät syyllistymme usein aliarvioimaan kuluttajien toiveet ja poliitikkojen päätökset ohjata tuotantoa/tuottamattomuutta sopivaan suuntaan. Kruunun renkejä tässä kumminkin ollaan....

Onneksi en ole yksin.

Nyt on selvästi havaittavissa, jotta MTK - kellokkaat ja kunnanisät on ottaneet tavoitteeksi jokainen hehtaari on saatava tuotantoon ja hömppä on puukko aktiiviviljelijän selkään -agendan.

Siis mitä ihmettä. Tässä markkinassa pitäisi vaan jatkaa sähläämistä enevissä määrin. Ympäristönurmet on paras ratkaisu tähän maailmanaikaan. Me ei tarvita yhtään lisää maitoa eikä kahuja metsän laidoilta ja -keskeltä.

Helvetin naivia porukkaa etten sanoisi. Ja tämä ei ole henkilökohtaista. Meillä on asioissa vaan todella iso näkemysero. Miettikää tätä nyt siellä tupailloissa ennenkuin julistatte seuraavan kerran, että mikä on oikeasti järkevää. Tunteet joutaa nyt heittää sivuun ja ottaa laskin käteen.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 06.03.16 - klo:08:35

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 06.03.16 - klo:07:44

Komppaan tätä. Nykyinen tuki on sosiaalitukea pienille tiloille kuten oli tukeminen jo maataloustulolain aikaan. Sillä on jarrutettu rakennekehitystä. Esimerkiksi Ruotsissa on keskilehmäluku 70+ lehmää (mikä on tarkka luku?) ja meillä 35 lehmää. Yhteiskunnan rahoja säästyisi paljon jos yksiköt olisivat suurempia ja varsinkin tehokkaampia. Se että 35 lehmää on kahden ihmisen työpaikka niin se onnistuu vain rajulla tehottomuuden tukemisella.

Miten minusta tuntuu,ainakin EHK kriisituki velkaisille on pyhitetty isojen tilojen pystyssä pitämistä varten.Pitäskö sitä näitä joilla kyvyt ei riitä pyörittämään sitä isoa yksikköä tekohengittää sitten maailman tappiin asti.

Ei. Pitäisi. Kyllä jos yrittäjäominaisuudet eivät riitä niin nurin vaan ja uusi yrittäjä kehiin. Niin se menee meillä oikeillakin yrittäjillä.

Mutta se että pidetään liian korkealla tukitasolla hengissä myös ne pienimmät ja tehottomimmat niin ei ole myöskään oikea tapa.

Maatila on sikäli hankals tapaus että siinä ei kaadeta yritystä kun mukana on useiten myös valtava omaisuus mikä normi yrittäjältä puuttuu. Siksi on useiten inhimillisyyden vastaista mennä kaatamaan sellaista yritystoimintaa.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:08:46

Onneksi en ole yksin.

Nyt on selvästi havaittavissa, jotta MTK - kellokkaat ja kunnanisät on ottaneet tavoitteeksi jokainen hehtaari on saatava tuotantoon ja hömppä on puukko aktiiviviljelijän selkään -agendan.

Siis mitä ihmettä. Tässä markkinassa pitäisi vaan jatkaa sähläämistä enevissä määrin. Ympäristönurmet on paras ratkaisu tähän maailmanaikaan. Me ei tarvita yhtään lisää maitoa eikä kahuja metsän laidoilta ja -keskeltä.

Helvetin naivia porukkaa etten sanoisi. Ja tämä ei ole henkilökohtaista. Meillä on asioissa vaan todella iso näkemysero. Miettikää tätä nyt siellä tupailloissa ennenkuin julistatte seuraavan kerran, että mikä on oikeasti järkevää. Tunteet joutaa nyt heittää sivuun ja ottaa laskin käteen.

Suomen ongelma jo ennen EU-aikaa oli ylituotanto eli tuotettiin yli oman tarpeen. Oliko se sitten viljavuoret vai voivuoret kun kohdistui vähän tukipolitiikan mukaan että mitä tuli liikaa mutta ongelma oli liian suuri peltoala ja ylituotanto. Ja toisin kuin Ruotsissa jossa jo ennen EU-aikaa tuettiin merkittävästi vähemmän ja annettiin markkinoiden hoitaa homma ja sen mukaisesti tuotanto sijoittui parhaille alueille toisin kuin meillä jossa tukipolitiikalla ohjattiin ja lisättiin tuotantoa heikoilla alueilla. Ja vaikka peltoa on liikaa niin EU-aikana on vain raivattu lisää... Sinne tuetuille alueille...

Vaikka suomen kaikki viljely lopetettaisi niin alueella olisi kuitenkin ylituotantoa eli sekään ei hyödytä ketään. Se mitä pitäisi tehdä on kehittää ja ylläpitää mahdollisimman monipuolista ja pitkälle jalostettua viljelyä. Tästä ehkä paras esimerkki viime vuosilta on juurikas joka söi isoja vehnäaloja pois ja siis oli kauppatavarana sokeria ja vähemmän vehnää. Sitten kuitenkin ryssittiin juurikkaan viljely ja se väheni jolloin parhaimmat pellot siirtyi vehnän viljelyyn mistä oli valmiiksi ylituotantoa.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:08:46

Onneksi en ole yksin.

Nyt on selvästi havaittavissa, jotta MTK - kellokkaat ja kunnanisät on ottaneet tavoitteeksi jokainen hehtaari on saatava tuotantoon ja hömppä on puukko aktiiviviljelijän selkään -agendan.

Siis mitä ihmettä. Tässä markkinassa pitäisi vaan jatkaa sähläämistä enevissä määrin. Ympäristönurmet on paras ratkaisu tähän maailmanaikaan. Me ei tarvita yhtään lisää maitoa eikä kahuja metsän laidoilta ja -keskeltä.

Helvetin naivia porukkaa etten sanoisi. Ja tämä ei ole henkilökohtaista. Meillä on asioissa vaan todella iso näkemysero. Miettikää tätä nyt siellä tupailloissa ennenkuin julistatte seuraavan kerran, että mikä on oikeasti järkevää. Tunteet joutaa nyt heittää sivuun ja ottaa laskin käteen.

Suomen ongelma jo ennen EU-aikaa oli ylituotanto eli tuotettiin yli oman tarpeen. Oliko se sitten viljavuoret vai voivuoret kun kohdistui vähän tukipolitiikan mukaan että mitä tuli liikaa mutta ongelma oli liian suuri peltoala ja ylituotanto. Ja toisin kuin Ruotsissa jossa jo ennen EU-aikaa tuettiin merkittävästi vähemmän ja annettiin markkinoiden hoitaa homma ja sen mukaisesti tuotanto sijoittui parhaille alueille toisin kuin meillä jossa tukipolitiikalla ohjattiin ja lisättiin tuotantoa heikoilla alueilla. Ja vaikka peltoa on liikaa niin EU-aikana on vain raivattu lisää... Sinne tuetuille alueille...

Niin suomessahan on mahdollista paperilla viljellä sitä hömppää kun kaikille perseen kokoisille aloille pitää saada tuet, mutta niitä 100 hehtaarin raunioita ei saisi tehdä! Kyllä se markkinatalous oikaisee tuotannon. Tällä nykyisellä tukijärjestelmällä vain pahennetaan tilannetta.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.03.16 - klo:08:57

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 06.03.16 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: sjk - 06.03.16 - klo:08:35

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 06.03.16 - klo:07:44

Komppaan tätä. Nykyinen tuki on sosiaalitukea pienille tiloille kuten oli tukeminen jo maataloustulolain aikaan. Sillä on jarrutettu rakennekehitystä. Esimerkiksi Ruotsissa on keskilehmäluku 70+ lehmää (mikä on tarkka luku?) ja meillä 35 lehmää. Yhteiskunnan rahoja säästyisi paljon jos yksiköt olisivat suurempia ja varsinkin tehokkaampia. Se että 35 lehmää on kahden ihmisen työpaikka niin se onnistuu vain rajulla tehottomuuden tukemisella.

Miten minusta tuntuu,ainakin EHK kriisituki velkaisille on pyhitetty isojen tilojen pystyssä pitämistä varten.Pitäskö sitä näitä joilla kyvyt ei riitä pyörittämään sitä isoa yksikköä tekohengittää sitten maailman tappiin asti.

Ei. Pitäisi. Kyllä jos yrittäjäominaisuudet eivät riitä niin nurin vaan ja uusi yrittäjä kehiin. Niin se menee meillä oikeillakin yrittäjillä.

Mutta se että pidetään liian korkealla tukitasolla hengissä myös ne pienimmät ja tehottomimmat niin ei ole myöskään oikea tapa.

Maatila on sikäli hankals tapaus että siinä ei kaadeta yritystä kun mukana on useiten myös valtava omaisuus mikä normi yrittäjältä puuttuu. Siksi on useiten inhimillisyyden vastaista mennä kaatamaan sellaista yritystoimintaa.

On siis inhimillisesti oikein pistää konkaan normiyrittäjä ja panttina oleva lasten kotina oleva omakotitalo vasaran alle ja perhe vuokralle? Mutta maatilalle näin ei voi tehdä? Ja jos omaisuus on valtava niin sehän kattaa velat? Ei joudu edes vuokralle kuten normi yrittäjä? VMP ei voi muuta sanoa...

Niin normiyrittäjällä menee se tehdashalli tai työkone ja ehkä se talo. Useiten viellä talo jää jos ei ole ylivelkaantunut vaan toiminta vaan menee konkurssiin. Elämä jatkuu vaikka verokirjalla tai mahdollisesti jopa uudella yrityksellä.

Pankki kun kaataa maanviljelijän navetan niin mukana menee kodin lisäksi se 150 ha metsää ja sama määrä peltoa joka on peritty sukupolvien takaa. Sikäli siis maatila on haasteellisempi.

Viellä niin ero on siis että yrittäjällä velan vakuutena on useiten tuotannon kone tai yritys kun maatilalla lähes aina on tuotantoon liittymätöntä vakuutta eli metsä vakuuttaa navettaa jne.

Etelässä on paljon 500-1000 hehtaarin levitysalan yksiköitä jotka ovat saaneet homman toimimaan levityssopimuksilla. Tarvitaan tietysti ihmissuhdetaitoja ja neuvottelutaitoja. Mutta homma toimii kyllä. Täällä se on mahdollista kun muutaman kilometrin ympyrässä voi olla se 4-numeroinen, kahden kilometrin ympyrään voi täällä etelässä mahtua 1.000 hehtaaria peltoa...

Kerro toki lisää.

Sano yksikin tila joka oikeasti saa homman toimimaan. Tunnen joitakin näitä mainitsemiasi 500-1000 hehtaarin yksiköitä ja omien sanojensa mukaan tekisivät kaikkensa, jotta pääsisivät possuista eroon. Velkamäärä vaan on liian kova, lopettaminen ei ole mahdollista.

Vähän ristiriitaista juttua tossa Heikkilän sikatilalla:
"Suuri osa lantaa vastaanottavien tilojen lohkoista sijaitsee lähellä, keskimäärin 2,5 km:n säteellä Heikkilästä.  Kauimmainen lantaa vastaanottava tila sijaitsee tällä hetkellä Ruskolla n. 10 km etäisyydellä, tämän lisäksi on 30 km päässä yksi vastaanottaja. Tilalla on lisäksi käytössä muutamia etälietesäiliöitä naapurikunnissa."

Ajetaanko se lanta sieltä naapurikunnista takas ruskolle levitysaikana?

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.03.16 - klo:09:11

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 06.03.16 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.03.16 - klo:08:57

Maatila on sikäli hankals tapaus että siinä ei kaadeta yritystä kun mukana on useiten myös valtava omaisuus mikä normi yrittäjältä puuttuu. Siksi on useiten inhimillisyyden vastaista mennä kaatamaan sellaista yritystoimintaa.

On siis inhimillisesti oikein pistää konkaan normiyrittäjä ja panttina oleva lasten kotina oleva omakotitalo vasaran alle ja perhe vuokralle? Mutta maatilalle näin ei voi tehdä? Ja jos omaisuus on valtava niin sehän kattaa velat? Ei joudu edes vuokralle kuten normi yrittäjä? VMP ei voi muuta sanoa...

Niin normiyrittäjällä menee se tehdashalli tai työkone ja ehkä se talo. Useiten viellä talo jää jos ei ole ylivelkaantunut vaan toiminta vaan menee konkurssiin. Elämä jatkuu vaikka verokirjalla tai mahdollisesti jopa uudella yrityksellä.

Pankki kun kaataa maanviljelijän navetan niin mukana menee kodin lisäksi se 150 ha metsää ja sama määrä peltoa joka on peritty sukupolvien takaa. Sikäli siis maatila on haasteellisempi.

Viellä niin ero on siis että yrittäjällä velan vakuutena on useiten tuotannon kone tai yritys kun maatilalla lähes aina on tuotantoon liittymätöntä vakuutta eli metsä vakuuttaa navettaa jne.

Harvassa ovat ne aloittavat yrittäjät joilla ei velan panttina ole se omakotitalo. Jos ostat normiyrittäjänä tuotannon koneen niin siihen ei saa pankista 100% lainaa. Esimerkiksi minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada lainaa jos ei olisi ollut tuota muuta vakuutta peltoja metsää jne. Yritin tietysti pitää yritystoiminnan erillisenä että jos menee nurin niin menee vain se mutta ihan turha on kuvitella että pankki sellaista sallisi...

Ja on niitä perittyjä yrityksiäkin sukupolvien ajalta.

Mikä ihme on se juttu joka tekee maatiloista ja maanviljelijöistä jotenkin etuoikeutettuja???

Tässä pitää olla muujussin linjoilla 100%

Pankilta voi olla tyhmää kaataa konkurssiin tila, paitsi jos se on laskenut että sillä tavalla oikeasti tulee luottotappiot minimoitua. Mutta kyllä pankilla on siihen ihan sama oikeus vaikka isäntä olisikin saanut jonkun metsäperinnön. Siis oikeasti, jotkut metsähehtaaritko ovat liian arvokkaita jotta niitä voisi konkurssissa menettää, mutta vaikka jonkun perheyrityksen, jonka vaikka isoisä on perustanut, ja jonka käytävillä jo isä on lapsena tuohuillut, saa kyllä kaataa konkurssiin kun ei ole maatila?

Vemssi, älä nyt oikeesti viitsi. Pitäsikö niillekin jotka ryyppäävät perintömetsät, antaa ne takaisin koska olisi epäinhimillistä ottaa kenenkään perintömetsiä?

Miksi maatila päätyisikään konkurssiin, jos hänellä olisi vielä metsää rahoituskäyttöön? Ehkä, jos ne on raivattu pelloksi.