Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.02.16 - klo:08:19

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 24.02.16 - klo:07:53

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.02.16 - klo:21:57

Äkkiseltään niin kokemus sanoo että jos meinaa urakoida maataloushommia niin ainut taloudellisesti järkevä vaihtoehto on vaihtotyö jossa tekee yhtä tai muutamaa homma koko oman tilan peltotyömäärän verran ja sitten muut tekee vaihtotyönä ne muut tilan työt. Tällä säästää valtavasti investoinneissa.

Mä en käsitä koko vaihtotyötä, se on lähinnä jotain sosialismiin viittaavaa shitiä. Miksei sitä hommaa voi ihan reilusti laskuttaa ja sitten kun toinen kaveri tulee omiiin hommiin, niin se lähettää vastavuoroisesti oman laskun työstään. Ei tarvii sitten kinata että kumpi teki enemmän ja millä koneilla. Jos toinen hinnoittelee itsensä ylös, niin toinen kumppani voi silti mennä tekeen oman urakkansa.

Näinhän vaihtotyössä toimitaankin. Eli joka hommasta minkä tekee niin laitetaan lasku. Hommat vaan sovitaan tilallisten välillä että menevät vähän ristiin. Sitten kun laskut liikkuu suht samaan aikaan niin itse olen kirjoittanut ns. Miinusrivin omaan laskuun missä toisen viljelijän lähettämä lasku vähennetään omasta loppusummasta. Tällöin päästään tilanteeseen että tilalla tulee kaikki hommat tehtyä vaikka ei olekaan ostanut kaikkia koneita ja tärkeintä eli sitä maksettavaa ei kerry aivan valtavasti.

Voi helvete, se laskutaito jonka oot täällä tuonu esille, lupaa vähän huonoa. Huoletonta pyöristämistä sattuman varaiseen suuntaan.

Vaihtotalous on sitä, kun A antaa B:lle jauhoja leipään ja B onkii A:lle ahvenia maksuksi. Ei siinä raha liiku. Oravan nahkoja korkeintaan.

Maataloustyön ollessa kyseessä niin nää hommat on pakko laskea auki ja laskuttaa jotta päästään tilanteeseen jossa oikeus toteutuu. Ne työt kun ei vaan ikinä oikein osu täysin tasan jolloin jompikumpi joutuu aina hieman kompensoimaan euroilla.

Lainaus käyttäjältä: wtf - 24.02.16 - klo:08:26

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.02.16 - klo:08:19

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 24.02.16 - klo:07:53

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.02.16 - klo:21:57

Äkkiseltään niin kokemus sanoo että jos meinaa urakoida maataloushommia niin ainut taloudellisesti järkevä vaihtoehto on vaihtotyö jossa tekee yhtä tai muutamaa homma koko oman tilan peltotyömäärän verran ja sitten muut tekee vaihtotyönä ne muut tilan työt. Tällä säästää valtavasti investoinneissa.

Mä en käsitä koko vaihtotyötä, se on lähinnä jotain sosialismiin viittaavaa shitiä. Miksei sitä hommaa voi ihan reilusti laskuttaa ja sitten kun toinen kaveri tulee omiiin hommiin, niin se lähettää vastavuoroisesti oman laskun työstään. Ei tarvii sitten kinata että kumpi teki enemmän ja millä koneilla. Jos toinen hinnoittelee itsensä ylös, niin toinen kumppani voi silti mennä tekeen oman urakkansa.

Näinhän vaihtotyössä toimitaankin. Eli joka hommasta minkä tekee niin laitetaan lasku. Hommat vaan sovitaan tilallisten välillä että menevät vähän ristiin. Sitten kun laskut liikkuu suht samaan aikaan niin itse olen kirjoittanut ns. Miinusrivin omaan laskuun missä toisen viljelijän lähettämä lasku vähennetään omasta loppusummasta. Tällöin päästään tilanteeseen että tilalla tulee kaikki hommat tehtyä vaikka ei olekaan ostanut kaikkia koneita ja tärkeintä eli sitä maksettavaa ei kerry aivan valtavasti.

Voi helvete, se laskutaito jonka oot täällä tuonu esille, lupaa vähän huonoa. Huoletonta pyöristämistä sattuman varaiseen suuntaan.

Vaihtotalous on sitä, kun A antaa B:lle jauhoja leipään ja B onkii A:lle ahvenia maksuksi. Ei siinä raha liiku. Oravan nahkoja korkeintaan.

Maataloustyön ollessa kyseessä niin nää hommat on pakko laskea auki ja laskuttaa jotta päästään tilanteeseen jossa oikeus toteutuu. Ne työt kun ei vaan ikinä oikein osu täysin tasan jolloin jompikumpi joutuu aina hieman kompensoimaan euroilla.

Kyllä jonkinlainen kirjanpito pitää olla mitä on tehty ja mitä homma maksaa. Kaikein kätevintä on että kumpikin laittaa tunnit ylös mitä on tehnyt ja vuoden lopussa tasaa homman. Se kirjoittaa laskun sitten kumpi on saama puolella. Kirjanpitäjä vain rikastuu jos kumpikin laskuttaa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.02.16 - klo:08:44

Lainaus käyttäjältä: wtf - 24.02.16 - klo:08:26

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.02.16 - klo:08:19

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 24.02.16 - klo:07:53

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.02.16 - klo:21:57

Äkkiseltään niin kokemus sanoo että jos meinaa urakoida maataloushommia niin ainut taloudellisesti järkevä vaihtoehto on vaihtotyö jossa tekee yhtä tai muutamaa homma koko oman tilan peltotyömäärän verran ja sitten muut tekee vaihtotyönä ne muut tilan työt. Tällä säästää valtavasti investoinneissa.

Mä en käsitä koko vaihtotyötä, se on lähinnä jotain sosialismiin viittaavaa shitiä. Miksei sitä hommaa voi ihan reilusti laskuttaa ja sitten kun toinen kaveri tulee omiiin hommiin, niin se lähettää vastavuoroisesti oman laskun työstään. Ei tarvii sitten kinata että kumpi teki enemmän ja millä koneilla. Jos toinen hinnoittelee itsensä ylös, niin toinen kumppani voi silti mennä tekeen oman urakkansa.

Näinhän vaihtotyössä toimitaankin. Eli joka hommasta minkä tekee niin laitetaan lasku. Hommat vaan sovitaan tilallisten välillä että menevät vähän ristiin. Sitten kun laskut liikkuu suht samaan aikaan niin itse olen kirjoittanut ns. Miinusrivin omaan laskuun missä toisen viljelijän lähettämä lasku vähennetään omasta loppusummasta. Tällöin päästään tilanteeseen että tilalla tulee kaikki hommat tehtyä vaikka ei olekaan ostanut kaikkia koneita ja tärkeintä eli sitä maksettavaa ei kerry aivan valtavasti.

Voi helvete, se laskutaito jonka oot täällä tuonu esille, lupaa vähän huonoa. Huoletonta pyöristämistä sattuman varaiseen suuntaan.

Vaihtotalous on sitä, kun A antaa B:lle jauhoja leipään ja B onkii A:lle ahvenia maksuksi. Ei siinä raha liiku. Oravan nahkoja korkeintaan.

Maataloustyön ollessa kyseessä niin nää hommat on pakko laskea auki ja laskuttaa jotta päästään tilanteeseen jossa oikeus toteutuu. Ne työt kun ei vaan ikinä oikein osu täysin tasan jolloin jompikumpi joutuu aina hieman kompensoimaan euroilla.

Kyllä jonkinlainen kirjanpito pitää olla mitä on tehty ja mitä homma maksaa. Kaikein kätevintä on että kumpikin laittaa tunnit ylös mitä on tehnyt ja vuoden lopussa tasaa homman. Se kirjoittaa laskun sitten kumpi on saama puolella. Kirjanpitäjä vain rikastuu jos kumpikin laskuttaa.

Onko kirjanpitäjän palkkio %-osuus laskun loppusummasta ??

Pysyy hommat omassa porukassa kun tehdään "vaihtotyötä". Mitäs jos joku tekiski  halvemmalla

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.02.16 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.02.16 - klo:08:44

Lainaus käyttäjältä: wtf - 24.02.16 - klo:08:26

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.02.16 - klo:08:19

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 24.02.16 - klo:07:53

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.02.16 - klo:21:57

Äkkiseltään niin kokemus sanoo että jos meinaa urakoida maataloushommia niin ainut taloudellisesti järkevä vaihtoehto on vaihtotyö jossa tekee yhtä tai muutamaa homma koko oman tilan peltotyömäärän verran ja sitten muut tekee vaihtotyönä ne muut tilan työt. Tällä säästää valtavasti investoinneissa.

Mä en käsitä koko vaihtotyötä, se on lähinnä jotain sosialismiin viittaavaa shitiä. Miksei sitä hommaa voi ihan reilusti laskuttaa ja sitten kun toinen kaveri tulee omiiin hommiin, niin se lähettää vastavuoroisesti oman laskun työstään. Ei tarvii sitten kinata että kumpi teki enemmän ja millä koneilla. Jos toinen hinnoittelee itsensä ylös, niin toinen kumppani voi silti mennä tekeen oman urakkansa.

Näinhän vaihtotyössä toimitaankin. Eli joka hommasta minkä tekee niin laitetaan lasku. Hommat vaan sovitaan tilallisten välillä että menevät vähän ristiin. Sitten kun laskut liikkuu suht samaan aikaan niin itse olen kirjoittanut ns. Miinusrivin omaan laskuun missä toisen viljelijän lähettämä lasku vähennetään omasta loppusummasta. Tällöin päästään tilanteeseen että tilalla tulee kaikki hommat tehtyä vaikka ei olekaan ostanut kaikkia koneita ja tärkeintä eli sitä maksettavaa ei kerry aivan valtavasti.

Voi helvete, se laskutaito jonka oot täällä tuonu esille, lupaa vähän huonoa. Huoletonta pyöristämistä sattuman varaiseen suuntaan.

Vaihtotalous on sitä, kun A antaa B:lle jauhoja leipään ja B onkii A:lle ahvenia maksuksi. Ei siinä raha liiku. Oravan nahkoja korkeintaan.

Maataloustyön ollessa kyseessä niin nää hommat on pakko laskea auki ja laskuttaa jotta päästään tilanteeseen jossa oikeus toteutuu. Ne työt kun ei vaan ikinä oikein osu täysin tasan jolloin jompikumpi joutuu aina hieman kompensoimaan euroilla.

Kyllä jonkinlainen kirjanpito pitää olla mitä on tehty ja mitä homma maksaa. Kaikein kätevintä on että kumpikin laittaa tunnit ylös mitä on tehnyt ja vuoden lopussa tasaa homman. Se kirjoittaa laskun sitten kumpi on saama puolella. Kirjanpitäjä vain rikastuu jos kumpikin laskuttaa.

Onko kirjanpitäjän palkkio %-osuus laskun loppusummasta ??

Pysyy hommat omassa porukassa kun tehdään "vaihtotyötä". Mitäs jos joku tekiski  halvemmalla

Kyllä nuo on ottanu tietyn summan per lasku tai tunti liksan. Onko niitokoneen ja leikkuupuimurin tunti hinnat saman suuruisia?

Jos niitetään 3,2 koneella esim. 40€ ha. Entäs jos niitetään perhosella 9 ha tuntiin. Onko tuntihinta silloin 360€. Minkälaisia ajatuksia. Pitääkö myös työn tilaajan hyötyä myös hinnassa jos lohkot on hyviä ja päästään tuohon työsaavutykseen. Mikä on kohtuus, milloin menee yli?

Jos niitetään 3,2 koneella esim. 40€ ha. Entäs jos niitetään perhosella 9 ha tuntiin. Onko tuntihinta silloin 360€. Minkälaisia ajatuksia. Pitääkö myös työn tilaajan hyötyä myös hinnassa jos lohkot on hyviä ja päästään tuohon työsaavutykseen. Mikä on kohtuus, milloin menee yli?

Muilla aloilla jos mitä enemmän saadaan vastapelurilta euroja pois niin sen parempi, niinku urakoinnissa (vrt Ha-veloitus)
Maataloudessa toivottavasti vielä inhimillisyyskin on olemassa.

Yks entinen urakoitsija sano,että konehommissa olis hyvin pärjänny jos vuorokaudessa ois ollu 36tuntia

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.02.16 - klo:08:44

Lainaus käyttäjältä: wtf - 24.02.16 - klo:08:26

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.02.16 - klo:08:19

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 24.02.16 - klo:07:53

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.02.16 - klo:21:57

Äkkiseltään niin kokemus sanoo että jos meinaa urakoida maataloushommia niin ainut taloudellisesti järkevä vaihtoehto on vaihtotyö jossa tekee yhtä tai muutamaa homma koko oman tilan peltotyömäärän verran ja sitten muut tekee vaihtotyönä ne muut tilan työt. Tällä säästää valtavasti investoinneissa.

Mä en käsitä koko vaihtotyötä, se on lähinnä jotain sosialismiin viittaavaa shitiä. Miksei sitä hommaa voi ihan reilusti laskuttaa ja sitten kun toinen kaveri tulee omiiin hommiin, niin se lähettää vastavuoroisesti oman laskun työstään. Ei tarvii sitten kinata että kumpi teki enemmän ja millä koneilla. Jos toinen hinnoittelee itsensä ylös, niin toinen kumppani voi silti mennä tekeen oman urakkansa.

Näinhän vaihtotyössä toimitaankin. Eli joka hommasta minkä tekee niin laitetaan lasku. Hommat vaan sovitaan tilallisten välillä että menevät vähän ristiin. Sitten kun laskut liikkuu suht samaan aikaan niin itse olen kirjoittanut ns. Miinusrivin omaan laskuun missä toisen viljelijän lähettämä lasku vähennetään omasta loppusummasta. Tällöin päästään tilanteeseen että tilalla tulee kaikki hommat tehtyä vaikka ei olekaan ostanut kaikkia koneita ja tärkeintä eli sitä maksettavaa ei kerry aivan valtavasti.

Voi helvete, se laskutaito jonka oot täällä tuonu esille, lupaa vähän huonoa. Huoletonta pyöristämistä sattuman varaiseen suuntaan.

Vaihtotalous on sitä, kun A antaa B:lle jauhoja leipään ja B onkii A:lle ahvenia maksuksi. Ei siinä raha liiku. Oravan nahkoja korkeintaan.

Maataloustyön ollessa kyseessä niin nää hommat on pakko laskea auki ja laskuttaa jotta päästään tilanteeseen jossa oikeus toteutuu. Ne työt kun ei vaan ikinä oikein osu täysin tasan jolloin jompikumpi joutuu aina hieman kompensoimaan euroilla.

Kyllä jonkinlainen kirjanpito pitää olla mitä on tehty ja mitä homma maksaa. Kaikein kätevintä on että kumpikin laittaa tunnit ylös mitä on tehnyt ja vuoden lopussa tasaa homman. Se kirjoittaa laskun sitten kumpi on saama puolella. Kirjanpitäjä vain rikastuu jos kumpikin laskuttaa.

Eikös verottaja ole joskus vaihtotyöstä kirjoittanut-tilojen välinen vaihtotyö on laskutettava molemmin puolin-jotenkin osapuolin asia on,,
Itse tilan urakoinnista, eikös maitotilan tärkein kone ole lypsykone(roboott) ja toinen kahvinkeitin,jos urakkaa aikoo tehdä ja saada tuottoa niin on
paras alkaa pelkästään urakoimaan, kuinka ensinnäkin karjatilallisen aika riittää kun nytkin tilat kuitenkin "tarvii"" lisätyövoimaa. pitäiskö vaan keskittyä
olennaiseen?? ja siihen minkä osaa, näin kirjoitti ent pankin johtajakin!!

Jos niitetään 3,2 koneella esim. 40€ ha. Entäs jos niitetään perhosella 9 ha tuntiin. Onko tuntihinta silloin 360€. Minkälaisia ajatuksia. Pitääkö myös työn tilaajan hyötyä myös hinnassa jos lohkot on hyviä ja päästään tuohon työsaavutykseen. Mikä on kohtuus, milloin menee yli?

Oon ennenkin avautunut tästä suomalaisen urakoinnin epäkohdasta, jossa suurta toimijaa sorsitaan pienten kustannuksella.
Tuntihinta olis parempi ja siinäkin sitten jokin alennus isommille asiakkaille, siis ostajan näkökulmasta.

Esimerkki viime kesältä: Paalasin kahdelle eri asiakkaalle, toisen pellolla meni matkoineen 50min ja aikaansaannos 30 paalia = aika huikee tuntiliksa paalien perusteella
Toinen asiakas: matkoineen 5h ja 12 paalia, paalitaksalla olis saanut kivat tappiot.
(tietenkin etenkin paalihommissa tuotantopanokset vaikuttaa aika paljon hintaan jolloin puhdasta tuntitaksaa on vaikea määritellä. paalille pitäisi olla määräperusteinen kiinteä hinta tarvikkeille)

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 24.02.16 - klo:19:44

Jos niitetään 3,2 koneella esim. 40€ ha. Entäs jos niitetään perhosella 9 ha tuntiin. Onko tuntihinta silloin 360€. Minkälaisia ajatuksia. Pitääkö myös työn tilaajan hyötyä myös hinnassa jos lohkot on hyviä ja päästään tuohon työsaavutykseen. Mikä on kohtuus, milloin menee yli?

Oon ennenkin avautunut tästä suomalaisen urakoinnin epäkohdasta, jossa suurta toimijaa sorsitaan pienten kustannuksella.
Tuntihinta olis parempi ja siinäkin sitten jokin alennus isommille asiakkaille, siis ostajan näkökulmasta.

Esimerkki viime kesältä: Paalasin kahdelle eri asiakkaalle, toisen pellolla meni matkoineen 50min ja aikaansaannos 30 paalia = aika huikee tuntiliksa paalien perusteella
Toinen asiakas: matkoineen 5h ja 12 paalia, paalitaksalla olis saanut kivat tappiot.
(tietenkin etenkin paalihommissa tuotantopanokset vaikuttaa aika paljon hintaan jolloin puhdasta tuntitaksaa on vaikea määritellä. paalille pitäisi olla määräperusteinen kiinteä hinta tarvikkeille)

Claasissa on ainakin mulla sellainen näyttö joka kertoo paalimäärän ja ajan minkä nivelakseli pyörii!

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.02.16 - klo:21:57

Äkkiseltään niin kokemus sanoo että jos meinaa urakoida maataloushommia niin ainut taloudellisesti järkevä vaihtoehto on vaihtotyö jossa tekee yhtä tai muutamaa homma koko oman tilan peltotyömäärän verran ja sitten muut tekee vaihtotyönä ne muut tilan työt. Tällä säästää valtavasti investoinneissa.

Mä en käsitä koko vaihtotyötä, se on lähinnä jotain sosialismiin viittaavaa shitiä. Miksei sitä hommaa voi ihan reilusti laskuttaa ja sitten kun toinen kaveri tulee omiiin hommiin, niin se lähettää vastavuoroisesti oman laskun työstään. Ei tarvii sitten kinata että kumpi teki enemmän ja millä koneilla. Jos toinen hinnoittelee itsensä ylös, niin toinen kumppani voi silti mennä tekeen oman urakkansa.

Siis noinhan se toimiessaankin menee.Hyvä olisi vielä se että menis summat lähelle toisiaan vuoden lopussa.Parhaassa tapauksessa toinen välttyy esim.kylvökoneen,ruiskun tms.ostolta ja toinen vaikka puimurin ostolta.Tunnit tai hehtaarit ylös ja sovituilla ha.hinnoilla tehdään laskut.

Homma kampeaa siinä kohden sitten pieleen kun joku särkee kuvion ostamalla jonkun koneen tms...tai vetäytyy jostain hommasta pois..

Parhaiten on yhteistyö toiminut silloin kun ei ole mitään vaihtoa tehty vaan aina kun tehdään homma niin kirjoitellaan laskut puolin ja toisin niin ei pääse mitään sanomista jäämään. Vaihtotyödiileissä jää aina p*ska fiilis, pitäisi päästä tuommoisista vaihtohässäköinneistä kokonaan eroon. Joku fiksu se tälläkin foorumilla kirjoitti jo aikoja sitten että miksi miettiä mitään muuta vaihtoehtoja kun keran raha on keksityy vaihdannan välineeksi. 

Parhaiten on yhteistyö toiminut silloin kun ei ole mitään vaihtoa tehty vaan aina kun tehdään homma niin kirjoitellaan laskut puolin ja toisin niin ei pääse mitään sanomista jäämään. Vaihtotyödiileissä jää aina p*ska fiilis, pitäisi päästä tuommoisista vaihtohässäköinneistä kokonaan eroon. Joku fiksu se tälläkin foorumilla kirjoitti jo aikoja sitten että miksi miettiä mitään muuta vaihtoehtoja kun keran raha on keksityy vaihdannan välineeksi.

Vaihtotyössäkin pitäisi käyttää oikeaa hintaa koneille jotta vältyttäs siltä p....askan maulta. Voidaanhan sitä rahaa paperilla pyöritellä seuraavillekin vuosille että "hei sä jäit nyt pystyyn, niin teet en vuona vähän enemmän."

Onks tää nyt taas näin vaikeeta..?  Ite oon käyttäny tuttua kaveria räjäyttämässä kiviä, naksuksi on kelvannu se ku oon sille ajanu kaivinkonetta, auttanu telaremontissa ym. Sama kaveri oli viime kesänä yhellä työmaalla ajamassa maata ja asentamassa putkia, laitto laskun maaksoin sen toimi hyvin. Nyt syksyllä kävi ampumassa yhen kiven kysyin paljon maksaa käteisellä? 50e, annoin 50. Oltiin taas tyytyväisiä. Sitte myin ko kaverille lumiketjut kysyi käykö maksuksi louhintatyö, sanoin käy hyvin! Nyt viimeksi toi hiekoitushiekkaa ku olin itte kipeenä sovittiin että tuun hommii ku tarvii. Hienosti on toiminu. Samoin oon yhellä sorayrittäjällä ollu ajamasssa pyökkäriä ja välillä oon laiitanu laskun ja välillä ottanu tavarana. Älkää hyvät ihmiset tehkö elämästä liian vaikeeta. 

Parasta on omistaa itse kaikki mahdolliset koneet, ettei kukaan muu vahingossakaan hyötyisi itsen kustannuksella.