Lainaus käyttäjältä: KJL - 10.02.08 - klo:15:54

Lainaus käyttäjältä: renki68 - 09.02.08 - klo:22:55

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.02.08 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: renki68 - 09.02.08 - klo:22:35

Ei se VT:n jänis jaksa vetää kun tulee tiukka paikka, jurisee vaan. Silloin kutsutaan kilpikonna apuun ja matka jatkuu
Elikkä oikeaa asiaa sinne kirjaan on painettu!

Ja tällöin puhutaan tietenki peltonopeuksista...

Aivan.

Siis ei mitään käytännön merkitystä...

  eikö dynalla siis tehdä raskaampia hommia vai miten sillä ei ole merkitystä?
[/quote]

Nimenomaan sillä voi nyt tehdä töitä missä ei tarvita vauhtia vaan voimaa, kun siinä on hidas ja nopea puoli.
Jos vt:stä otettas pois hidas puoli niin esim. noukkaria ei vois vetää. Tai miksei sitä vois mutta kuormat ei ois aina täysiä eikä auman päälle olisi mitään asiaa.
Mitähän KJL mahtaa tarkottaa lausunnollaan??

Tarkoitan siis sitä, kun joillekin tuntuu olevan suuri kynnyskysymys tuo nopeusalueen valinta. Valinnan tekemiseen tarvittava aika ei kenenkään elämää voi haitata mitenkään merkittävästi, kun muutenkin esim. tieltä pellolle tultaessa voi vaikkapa muun liikenteen takia joutua pysähtymään.

Sitten vielä tästä hydrostaattisuudesta, jota Valtran miehet niin kovasti moittii... Ottamatta mitenkään kantaa Dyna-VT:n ja JD:n lootien muihin ominaisuuksiin kummassakin hoidellaan tiettyä tehtävää hydraulisesti. Se paljon puhuttu nopeusalueen valinta tehdään Massikas jo aikaisemmin käsitellyllä tavalla ja JD:ssä nopeusalueen vaihto tapahtuu planeettapyörästöjen pyörimissuhteita muuttamalla pakkoja eri tavoin kytkemällä. Hydraulinen toiminto kummassakin vaikuttaa sen tärkeimmän planeettapyörästön eri osien pyörimisnopeuksien keskinäisiin suhteisiin.

Toinen tekninen eroavaisuus on suunnanvaihtimessa. JD:ssä tavanomainen kaksipakkainen suunnanvaihdin, MF:ssä suunnanvaihto hoituu pumpun kääntämisellä miinuskulmille. (Molemmat toimivia ratkaisuja)

Dyna-VT:n toiminta: "Ajonopeutta lisättäessä pumpun kulma kasvaa ja hydraulimoottorin pienenee, seurauksena moottorin käyntinopeuden nousu. Pumpun tehontarve kasvaa, jolloin planeettapyörästön kehäpyörän jarruuntumisen seurauksena aurinkopyörän nopeus nousee ja samalla sen kautta välittyy yhä suurempi osuus tehosta mekaanisesti kokooja-akselille." (Koneviesti 4/2006, s.10)



Suurimmalla nopeudella voimansiirto on täysin mekaaninen. Liikkeellelähtö todellakin on hydrostaattinen, jonka jälkeen mekaanisen osuus nousee lineaarisesti.

Vetotehojen hyötysuhteiltaan (JD 82-88% ja MF 85-87%) ajonopeudella 6-10km/h molemmat ovat täysin kilpailukykyisiä tavanomaisten vaihteistojen kanssa. Tuokin on lähes suora lainaus samaisesta Koneviestin numerosta ilman mitään merkkikohtaisia intohimoja.

Siis edelleenkään tavanomaisissakaan laatikoissa ei ole päästy 100% hyötysuhteeseen voimansiirrossa...

Tarkoitan siis sitä, kun joillekin tuntuu olevan suuri kynnyskysymys tuo nopeusalueen valinta. Valinnan tekemiseen tarvittava aika ei kenenkään elämää voi haitata mitenkään merkittävästi, kun muutenkin esim. tieltä pellolle tultaessa voi vaikkapa muun liikenteen takia joutua pysähtymään.

Nopeusalueen valintaan menevän ajan voi puolittaa kun pikkupuolelta voi vaihtaa vauhdissa isolle puolelle vt:ssä.
Kyllä se on pienestä elämä kiinni jos ei jaksa yhtä nappia painaa!

Toivon todella että valtran tulevassa portaattomassa ei tuota kyseistä nappia ole. Jos vaikka hoituis puheohjauksella, samaan tyyliin kun nokialaisella voipi soittaa

Tarkoitan siis sitä, kun joillekin tuntuu olevan suuri kynnyskysymys tuo nopeusalueen valinta. Valinnan tekemiseen tarvittava aika ei kenenkään elämää voi haitata mitenkään merkittävästi, kun muutenkin esim. tieltä pellolle tultaessa voi vaikkapa muun liikenteen takia joutua pysähtymään.

Sitten vielä tästä hydrostaattisuudesta, jota Valtran miehet niin kovasti moittii... Ottamatta mitenkään kantaa Dyna-VT:n ja JD:n lootien muihin ominaisuuksiin kummassakin hoidellaan tiettyä tehtävää hydraulisesti. Se paljon puhuttu nopeusalueen valinta tehdään Massikas jo aikaisemmin käsitellyllä tavalla ja JD:ssä nopeusalueen vaihto tapahtuu planeettapyörästöjen pyörimissuhteita muuttamalla pakkoja eri tavoin kytkemällä. Hydraulinen toiminto kummassakin vaikuttaa sen tärkeimmän planeettapyörästön eri osien pyörimisnopeuksien keskinäisiin suhteisiin.

Toinen tekninen eroavaisuus on suunnanvaihtimessa. JD:ssä tavanomainen kaksipakkainen suunnanvaihdin, MF:ssä suunnanvaihto hoituu pumpun kääntämisellä miinuskulmille. (Molemmat toimivia ratkaisuja)

Dyna-VT:n toiminta: "Ajonopeutta lisättäessä pumpun kulma kasvaa ja hydraulimoottorin pienenee, seurauksena moottorin käyntinopeuden nousu. Pumpun tehontarve kasvaa, jolloin planeettapyörästön kehäpyörän jarruuntumisen seurauksena aurinkopyörän nopeus nousee ja samalla sen kautta välittyy yhä suurempi osuus tehosta mekaanisesti kokooja-akselille." (Koneviesti 4/2006, s.10)



Suurimmalla nopeudella voimansiirto on täysin mekaaninen. Liikkeellelähtö todellakin on hydrostaattinen, jonka jälkeen mekaanisen osuus nousee lineaarisesti.

Vetotehojen hyötysuhteiltaan (JD 82-88% ja MF 85-87%) ajonopeudella 6-10km/h molemmat ovat täysin kilpailukykyisiä tavanomaisten vaihteistojen kanssa. Tuokin on lähes suora lainaus samaisesta Koneviestin numerosta ilman mitään merkkikohtaisia intohimoja.

Siis edelleenkään tavanomaisissakaan laatikoissa ei ole päästy 100% hyötysuhteeseen voimansiirrossa...

aiko paljo vt,n laatikko sisältä yksinkertaisempi mitä jd,n kuvassa  .
siinä kulutus testissä kv,n miehet ei hallinnu vt,n käyttöä vaikka hyvin pärjäs .eivät ajaneet ecoasennolla vaan power ja sitkeys säädin 40% .jos ois ajanu ecolla ois alamäet ja tasaset kohat menny matalilla kierroksilla , kulutus ois laskenu ja nopeus pysyny samana

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 09.02.08 - klo:22:42

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.02.08 - klo:20:48

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 09.02.08 - klo:17:01

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.02.08 - klo:10:43

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 09.02.08 - klo:06:49

Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä...

Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?

Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.

Niin no sinänsähän ei oo kysymykses varsinainen aluevaihde, kun kumpikin alkaa nollasta. Aluevaihde olis, jos alueet ois peräkkäin...

Eläs nyt rupea uskovaiseksi. Ihan sieltä hamppirattaat kuvan perusteella löytyy. Jos aluevaihde ei ole käypäinen nimi niin sitten kertoja. Mm. pienemmällä polttoaineen kulutuksella pääsee käyttämällä pellolla sitä hitaampaa puolta. Nääs nääs hydrostaatin hyötysuhde kun ei taida yli 70 rosentin mennä,
edes Fendtissä tai Fergussa.

Löytyy toki ratas jos toinenkin. Termistöstä tossa vaan pilkkuja viilailin. 100% hyötysuhdetta ei oo saatu aikaseks edes kovalla laatikolla, jos tehohäviöitä ajatellaan. Aina sieltä joku rosentti puuttuu. Raakaan vetoon yleensä ei toki tarvitakaan portaattoman hienouksia, keppilootainenkin käy siihen.

Niitä pilkkuja minäkin,heh. Kun kuuluu olevan aitoja portaattomia joissa kuiteskin on kertoja ja sitten hienosti toimivia automaattilaatikoita.
Tosiasiassa hienoja vehkeitä.
Kova loota ei ole mitenkään päin parempi missään työssä. Ehkä tasaisen nopeuden ja tehon vaativassa ympyrän kierrossa tai tietenkin esim. paikalliskäytössä,mutta silloin todellisen edun hyödyntämiseksi siellä ei saa myöskään multipowereita sun muita pikavaihteita olla.
Että alappa pistää veetee tilaukseen.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.02.08 - klo:22:50

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 09.02.08 - klo:22:42

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.02.08 - klo:20:48

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 09.02.08 - klo:17:01

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.02.08 - klo:10:43

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 09.02.08 - klo:06:49

Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä...

Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?

Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.

Niin no sinänsähän ei oo kysymykses varsinainen aluevaihde, kun kumpikin alkaa nollasta. Aluevaihde olis, jos alueet ois peräkkäin...

Eläs nyt rupea uskovaiseksi. Ihan sieltä hamppirattaat kuvan perusteella löytyy. Jos aluevaihde ei ole käypäinen nimi niin sitten kertoja. Mm. pienemmällä polttoaineen kulutuksella pääsee käyttämällä pellolla sitä hitaampaa puolta. Nääs nääs hydrostaatin hyötysuhde kun ei taida yli 70 rosentin mennä,
edes Fendtissä tai Fergussa.

Löytyy toki ratas jos toinenkin. Termistöstä tossa vaan pilkkuja viilailin. 100% hyötysuhdetta ei oo saatu aikaseks edes kovalla laatikolla, jos tehohäviöitä ajatellaan. Aina sieltä joku rosentti puuttuu. Raakaan vetoon yleensä ei toki tarvitakaan portaattoman hienouksia, keppilootainenkin käy siihen.

Niitä pilkkuja minäkin,heh. Kun kuuluu olevan aitoja portaattomia joissa kuiteskin on kertoja ja sitten hienosti toimivia automaattilaatikoita.
Tosiasiassa hienoja vehkeitä.
Kova loota ei ole mitenkään päin parempi missään työssä. Ehkä tasaisen nopeuden ja tehon vaativassa ympyrän kierrossa tai tietenkin esim. paikalliskäytössä,mutta silloin todellisen edun hyödyntämiseksi siellä ei saa myöskään multipowereita sun muita pikavaihteita olla.
Että alappa pistää veetee tilaukseen.

No jos tota viä pilikkua nussitaan... Se ei itse asias oo silti kertoja, ois sit peräkkäinen. JD:ssä itseasias teknisesti ottaen automaattisesti toimiva kertoja, joka vaihtaa seur. alueelle ja taas kelataan kieppulevyllä alusta loppuun. Siis vielä kerran. On kaksi nopeusaluetta, joiden mekaanisen välityksen toiminta-alue on erilainen. Onhan ne hienoja vehkeitä, kun vaan viä joku oikiasti asiantuntija sanois perustellen, miksei sillä JD:n ajovivulla saa hidastaa nopeutta, kun kuitenkin varmaan moni vielä tietämättömänä tekee niin.

Niin VT:stä... Mieli tietenki tekis, mut ei oo köyhällä raukalla varaa. Jotain muuta täytyy kokastella sitä ennen.

Onhan ne hienoja vehkeitä, kun vaan viä joku oikiasti asiantuntija sanois perustellen, miksei sillä JD:n ajovivulla saa hidastaa nopeutta, kun kuitenkin varmaan moni vielä tietämättömänä tekee niin.

En ole minkään alan asiantuntija, mutta vastaan silti. Eli jos nopeutta hidastaa vetämällä vipua taakse päin, niin silloin kierrokset ryntäävät. Toisekseen, en edes ymmärrä, miksi nopeutta pitäisi hidastaa ajovivulla, kun moottorijarrutus ja jalkajarrut ovat kumminkin se ensisijainen hidastuskeino.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 11.02.08 - klo:21:01

Onhan ne hienoja vehkeitä, kun vaan viä joku oikiasti asiantuntija sanois perustellen, miksei sillä JD:n ajovivulla saa hidastaa nopeutta, kun kuitenkin varmaan moni vielä tietämättömänä tekee niin.

En ole minkään alan asiantuntija, mutta vastaan silti. Eli jos nopeutta hidastaa vetämällä vipua taakse päin, niin silloin kierrokset ryntäävät. Toisekseen, en edes ymmärrä, miksi nopeutta pitäisi hidastaa ajovivulla, kun moottorijarrutus ja jalkajarrut ovat kumminkin se ensisijainen hidastuskeino.

Ei ehkä tarttiskaan hidastaa vivulla, mutkun jotkut kumminkin tekee niin.

 Maantienopeuksista hidastettaessa moottorijarrutus+mahd. pakokaasujarru menettävät äkkiä tehonsa vauhdin hidastuessa ellei välityssuhdetta muuteta. Täytyyhän tavallisesta keppilootastakin hakea pienempää moottorijarrutuksen tehostamiseksi. Näin ainakin itse teen ja samoin ovat toimineet ne muutamat rekkapenat joiden kyydissä olen ollut. Tietenkään ei ole tarkoitus että risteykseen tullessa vedetään kahvaa taakse kierroslukua seuraamatta, mutta eihän keppilootastakaan kaiveta ryömintää lennosta. Mää mitään tiärä..

 Maantienopeuksista hidastettaessa moottorijarrutus+mahd. pakokaasujarru menettävät äkkiä tehonsa vauhdin hidastuessa ellei välityssuhdetta muuteta. Täytyyhän tavallisesta keppilootastakin hakea pienempää moottorijarrutuksen tehostamiseksi. Näin ainakin itse teen ja samoin ovat toimineet ne muutamat rekkapenat joiden kyydissä olen ollut. Tietenkään ei ole tarkoitus että risteykseen tullessa vedetään kahvaa taakse kierroslukua seuraamatta, mutta eihän keppilootastakaan kaiveta ryömintää lennosta. Mää mitään tiärä..

Aikaisemmin tuota kepillä hidastamista ei kielletty, mutta nykyään se kielletään ohjekirjassa. Näin kertoi Akrimarketin esittelijä konevoorumis syssyllä.

Onneksi on eriväriset vanteet

Lainaus käyttäjältä: Täpinäreiska - 11.02.08 - klo:22:56

 Maantienopeuksista hidastettaessa moottorijarrutus+mahd. pakokaasujarru menettävät äkkiä tehonsa vauhdin hidastuessa ellei välityssuhdetta muuteta. Täytyyhän tavallisesta keppilootastakin hakea pienempää moottorijarrutuksen tehostamiseksi. Näin ainakin itse teen ja samoin ovat toimineet ne muutamat rekkapenat joiden kyydissä olen ollut. Tietenkään ei ole tarkoitus että risteykseen tullessa vedetään kahvaa taakse kierroslukua seuraamatta, mutta eihän keppilootastakaan kaiveta ryömintää lennosta. Mää mitään tiärä..

Aikaisemmin tuota kepillä hidastamista ei kielletty, mutta nykyään se kielletään ohjekirjassa. Näin kertoi Akrimarketin esittelijä konevoorumis syssyllä.

Esittelijä lukenut läksynsä aika huonosti.
Käväisin akrihuollossa lukemassa aapista, ei kielletty ko. toimenpidettä. Liukkaasta kelistä varoteltiin,voipi vehkeet ryöstäytyä
sivuluisuihin ynnä muihin holtittomiin liikkeisiin. Parkkilukollakin luvattiin pysäyttää vaikka täydestä vauhdista,isommissa alamäissä ehdoteltiin jarruja kaveriksi.
Sepille ei ole koulutuksissa mitään puhuttu jotta kepillä hidastaminen olisi kiellettyä. Joltain katkennut parkkilukon "hammas" suuren perävaunun kanssa jyrkässä rinteessä, sellaisiin tilanteisiin käsijarrua suosittelivat. Muut öljyt kieletty 30 sarjan autopoverissa,vain hygard sallittu,myös ohuempi talvi hygard kielletty.
Urpaani lekenta?
Myös rullaus alamäissä sallittu,kunhan järjen rajoissa vauhti pysyy.

Onneksi on eriväriset vanteet

Älä muuta viserrä
TTV Deutzissa ainakin on säätöpotikka sitä varten jotta saadaan kiihtyvyys ja moottorijarrutus säädettyä olosuhteisiin nähden sopivaksi.
Niin, olikos sulla minkä väriset ne vanteet? Harmaat kenties

Tuskanpunaiset

Esittelijä lukenut läksynsä aika huonosti.
Käväisin akrihuollossa lukemassa aapista, ei kielletty ko. toimenpidettä. Liukkaasta kelistä varoteltiin,voipi vehkeet ryöstäytyä
sivuluisuihin ynnä muihin holtittomiin liikkeisiin. Parkkilukollakin luvattiin pysäyttää vaikka täydestä vauhdista,isommissa alamäissä ehdoteltiin jarruja kaveriksi.
Sepille ei ole koulutuksissa mitään puhuttu jotta kepillä hidastaminen olisi kiellettyä. Joltain katkennut parkkilukon "hammas" suuren perävaunun kanssa jyrkässä rinteessä, sellaisiin tilanteisiin käsijarrua suosittelivat. Muut öljyt kieletty 30 sarjan autopoverissa,vain hygard sallittu,myös ohuempi talvi hygard kielletty.
Urpaani lekenta?
Myös rullaus alamäissä sallittu,kunhan järjen rajoissa vauhti pysyy.

No akrimarketin esittelijä olikin sitte varsinaiinen ammattimies keromaan asiasta. Muutenkin tuntui olevan esittelijöiden tiedot keskenään jopa ristiriitaisia. Aika näyttää mitä tolla lootarintamalla oikeen tapahtuu.

Kai ne insinöörit viä kehittää sellasenkin laatikon, jossa nopeus säätyy esim. välillä 0-50 portaattomasti ja kierrokset voi valita ihan mitä sattuu tyhjäkäynnin ja täyden tehon väliltä. Tietenkin sitten niin, että kuski lisää kierroksia ja loota pienentää välitystä vastaavasti. Vieläpä 100% hyötysuhteella tekevät tuon täysin mekaanisen portaattoman.