Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 12.02.16 - klo:12:11

Mikäs tässä uudistuksessa on se suurin piikki perseessä? Ainakin  nuo nupoutukseen ja parsinavettalehmien ulkoiluun liittyvät jutut on minusta ihan aiheesta tapetilla.

Tälläisissä uudistuksissa on se ongelma, että tuotantoeläinten pito loppuu sieltä, missä sinänsä hyvää tarkoittavat määräykset ovat kalleimmat toteuttaa. Toiminta siirtyy sinne, missä on halvimmalla toteutettavat määräykset. Lakia uudistettaessa pitää tarkoin seurata, mitä samalla markkina-alueella vaaditaan. Tällä hetkellä markkina-alue on EU, mutta vapaakauppasopparin (TTIP) jälkeen myös Pohjois-Amerikka. Lemmikki- ja harraste-eläinten osalta tälläistä vertailua ei tarvitse tehdä, vaan niiden osalta Suomi on vielä "itsenäinen".

Jos kuluttajilla on kiinnostusta korkeammilla vaatimuksilla tuotettuihin kotieläintuotteisiin, niin niille pitää luoda omat sertifikaattinsa ja erillinen hintataso. Eli kaupassa voisi olla esim. EU-juustoa ja Hyvinvointi-juustoa.

Just näin homman pitäisi toimia. Samalla markkina-alueella tuotantoeläimille samat säännöt.

Ei tällä meikäläisten leveysasteilla kuitenkaan pysty kilpailemaan halvan bulkkituotannon kanssa, joten olisi pakko "erikoistua" kalliimpiin hyvinvointisetifikaatin tuotteisiin. Kuluttaja sitten kuninkaana päättää jatkuuko kotimainen tuotanto.


Lemmikkieläinpuolella sitten pitää näyttää ehdottomasti mallia muulle maailmalle lakiuudistuksen yhteydessä.
Kotieläinten lajityypillistä käyttäytymistä kyllä pitää ehdottomasti eläinsuojelulaki uudistuksessa suojella. Kaikki kotieläimet, kissat, koirat, matelijat ja nilviäiset pitää ehdottomasti rekisteröidä kansalliseen kotieläinrekisteriin.
Kirjanpitovelvollisuus, ulkoilusta, lajitoverien kanssa leikkimisestä, lajityypillisestä ruokavaliosta, juomakuppien kunnosta, juomaveden laadusta, jne pakolliseksi. Kuristuspanta ja muut ahdistavat "pukineet" ehdottomasti kielletty.
Kotieläinten jälkeläisiä myyvien pakko kuulua kansalliseen kotivaan joka on kotieläinten naseva/sikava.
Sakko sitten tulojen mukaan niin on oikeudenmukaista. Mini rangaistus voisi olla varsin kohtuullisesti 50% ansiotuloista ja 75% pääomatuloista. Siis tietenkin vuosituloista, eikä kuukausituloista.

Arvelisin, että parikymmentä prosenttia kuluttajista olisi halukkaita maksamaan premium-tuotteista ja lopuille ei ole väliä tai ei ole mahdollisuutta niihin, joten aika vähiin meillä tuotanto menisi.

Eläinsuojelulaissa tuotantoeläinten osalta pitäisi jotenkin teoria ja käytäntö saada kohtaamaan ja eläinten kannalta pahimmat epäkohdat koittaa poistaa järkevällä tavalla. Moni asia ei kuitenkaan ole kovin iso kustannus, esimerkkinä tämä nupoutus ilman kivunlievitystä. Parsinavetoille voisi antaa riittävän pitkän siirtymäajan, kuten tehtiin häkkikanaloiden kohdalla. Pikkuvasikoiden karsinaolojen parantaminenkin on varmaan aika pitkälti viljelijän halukkuudesta kiinni, ei niinkään rahasta. Moni asia on muuttunut vuosien saatossa ja lisää tietoa on tullut, siinä mielessä karjanomistajienkin pitäisi vastustamisen sijaan ottaa tuota uutta tietoa käytäntöön. Itsekin olen monessa asiassa "vaihtanut" mielipidettä, jos vertaan nykypäivää vaikkapa -90-lukuun.

Toivotaan, ettei tästä uudesta laista tule kuitenkaan mikään pilkunussijoiden märkä päiväuni, vaan laki joka oikeasti parantaa eläinten tilannetta elinkeinoa vaarantamatta. Lemmikit on sitten oma lukunsa.

Toivotaan, ettei tästä uudesta laista tule kuitenkaan mikään pilkunussijoiden märkä päiväuni, vaan laki joka oikeasti parantaa eläinten tilannetta elinkeinoa vaarantamatta.

ei ole liikaa pyydetty mutta ei toivoakaan että näin kävisi..

Lainaus käyttäjältä: timotej - 12.02.16 - klo:14:27

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 12.02.16 - klo:12:11

Mikäs tässä uudistuksessa on se suurin piikki perseessä? Ainakin  nuo nupoutukseen ja parsinavettalehmien ulkoiluun liittyvät jutut on minusta ihan aiheesta tapetilla.

Tälläisissä uudistuksissa on se ongelma, että tuotantoeläinten pito loppuu sieltä, missä sinänsä hyvää tarkoittavat määräykset ovat kalleimmat toteuttaa. Toiminta siirtyy sinne, missä on halvimmalla toteutettavat määräykset. Lakia uudistettaessa pitää tarkoin seurata, mitä samalla markkina-alueella vaaditaan. Tällä hetkellä markkina-alue on EU, mutta vapaakauppasopparin (TTIP) jälkeen myös Pohjois-Amerikka. Lemmikki- ja harraste-eläinten osalta tälläistä vertailua ei tarvitse tehdä, vaan niiden osalta Suomi on vielä "itsenäinen".

Jos kuluttajilla on kiinnostusta korkeammilla vaatimuksilla tuotettuihin kotieläintuotteisiin, niin niille pitää luoda omat sertifikaattinsa ja erillinen hintataso. Eli kaupassa voisi olla esim. EU-juustoa ja Hyvinvointi-juustoa.

Just näin homman pitäisi toimia. Samalla markkina-alueella tuotantoeläimille samat säännöt.

Ei tällä meikäläisten leveysasteilla kuitenkaan pysty kilpailemaan halvan bulkkituotannon kanssa, joten olisi pakko "erikoistua" kalliimpiin hyvinvointisetifikaatin tuotteisiin. Kuluttaja sitten kuninkaana päättää jatkuuko kotimainen tuotanto.


Lemmikkieläinpuolella sitten pitää näyttää ehdottomasti mallia muulle maailmalle lakiuudistuksen yhteydessä.
Kotieläinten lajityypillistä käyttäytymistä kyllä pitää ehdottomasti eläinsuojelulaki uudistuksessa suojella. Kaikki kotieläimet, kissat, koirat, matelijat ja nilviäiset pitää ehdottomasti rekisteröidä kansalliseen kotieläinrekisteriin.
Kirjanpitovelvollisuus, ulkoilusta, lajitoverien kanssa leikkimisestä, lajityypillisestä ruokavaliosta, juomakuppien kunnosta, juomaveden laadusta, jne pakolliseksi. Kuristuspanta ja muut ahdistavat "pukineet" ehdottomasti kielletty.
Kotieläinten jälkeläisiä myyvien pakko kuulua kansalliseen kotivaan joka on kotieläinten naseva/sikava.
Sakko sitten tulojen mukaan niin on oikeudenmukaista. Mini rangaistus voisi olla varsin kohtuullisesti 50% ansiotuloista ja 75% pääomatuloista. Siis tietenkin vuosituloista, eikä kuukausituloista.

Meillähän on jo tällainen paremman pidon tuote: Luomu....miksi eivät mainosta näillä olosuhteilla..

Eläinsuojelulaissa tuotantoeläinten osalta pitäisi jotenkin teoria ja käytäntö saada kohtaamaan ja eläinten kannalta pahimmat epäkohdat koittaa poistaa järkevällä tavalla.
Toivotaan, ettei tästä uudesta laista tule kuitenkaan mikään pilkunussijoiden märkä päiväuni, vaan laki joka oikeasti parantaa eläinten tilannetta elinkeinoa vaarantamatta.

Saksassa syyttäjä alkaa tutkia kananjalostajan toimia. Syynä 1 vrk ikäisten kukonpoikien lopettaminen. Juttu aiotaan viedä ylimpään oikeusasteeseen asti.
Eläinsuojelujärjestö PETA juhlii tätä historiallisena läpimurtona.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 13.02.16 - klo:15:27

Eläinsuojelulaissa tuotantoeläinten osalta pitäisi jotenkin teoria ja käytäntö saada kohtaamaan ja eläinten kannalta pahimmat epäkohdat koittaa poistaa järkevällä tavalla.
Toivotaan, ettei tästä uudesta laista tule kuitenkaan mikään pilkunussijoiden märkä päiväuni, vaan laki joka oikeasti parantaa eläinten tilannetta elinkeinoa vaarantamatta.

Saksassa syyttäjä alkaa tutkia kananjalostajan toimia. Syynä 1 vrk ikäisten kukonpoikien lopettaminen. Juttu aiotaan viedä ylimpään oikeusasteeseen asti.
Eläinsuojelujärjestö PETA juhlii tätä historiallisena läpimurtona.

https://munchies.vice.com/en/articles/a-scientist-has-figured-out-how-to-determine-chickens-sex-before-they-hatch

Sopivasti kehitetty menetemä joka poistaa ongelman. Ehkä ihan hyväkin että alaa myös lain puolesta tönitään siihen suuntaan että tuollainen menetelmä otetaan käyttöön vaikka olisi aluksi aavistuksen kalliimpi kuin Aasialainen sukupuolen määrittäjä. Luulisi että sitä läpivalaisua voidaan kehittää myös valikoimaan kana-alkioista elinvoimaisimmat / parhaat.

http://www.thepoultrysite.com/poultrynews/34741/germany-aims-for-chicken-sexing-in-the-egg-by-2016/

Matojen tallomiseen pellolla saattaa liittyä eettisiä näkökulmia.

Matojen tallomiseen pellolla saattaa liittyä eettisiä näkökulmia.

Seuraavaksi saksalaisen syyttäjän pitäisikin haastaa käräjille kaikki jurtinnosto- ja lieteurakoitsijat, jotka 60 tonnin jättiläisillään liiskaavat madot hengiltä, osa voi jäädä jopa kitumaan.

Sehän näissä eläinsuojeluihmisissä onkin merkillistä, että mikä on se eläinlaji johon se suojelu ulotetaan. Vai pyritäänkö pikku hiljaa kohti jainalaisuutta.

Matojen tallomiseen pellolla saattaa liittyä eettisiä näkökulmia.

Haluatko rinnastaa tässä vastakuoriutuneiden kukkojen (jotka ihminen itse ensin itse on tarkoituksella "tuottanut") systemaattisen tappamisen ja sen että matoja saattaa tallaantua vahingossa pellolla?  Vai tuliko huomio ihan sattumalla tuohon kohtaan?


( Toki kaikki tuhohyönteisten torjunta tappamalla pitäisi kanssa kieltää.   Kun asiaa miettii niin kärpästen liima-ansat esim. perustuvat siihen että se kärpänen vangitaan ja tapetaan nälkään  )

Matoja ei tallaudu vahingossa. Se, joka menee raskaalla lietevarustuksella pellolle, hyväksyy matopopulaation osittaisen harventamisen. Lihantuotannossa kaikki tuotantoeläimet tapetaan. Mikä tekee kukonpoikien kohtalosta ylimpään oikeusasteeseen vietävän erityistapauksen ? Minusta tällainen ajattelu lähtee toisesta maailmankatsomuksesta. Sama kuvio toistuu pian Suomessa, kun eläinsuojeluaktiivit pääsevät tarjoamaan oman näkemyksensä lainvalmisteluun.

Kuinka saisi tehtyä laki aloitteen catch and release kalastuksen kieltämiseksi?

Matoja ei tallaudu vahingossa. Se, joka menee raskaalla lietevarustuksella pellolle, hyväksyy matopopulaation osittaisen harventamisen. Lihantuotannossa kaikki tuotantoeläimet tapetaan. Mikä tekee kukonpoikien kohtalosta ylimpään oikeusasteeseen vietävän erityistapauksen ? Minusta tällainen ajattelu lähtee toisesta maailmankatsomuksesta. Sama kuvio toistuu pian Suomessa, kun eläinsuojeluaktiivit pääsevät tarjoamaan oman näkemyksensä lainvalmisteluun.

Eli sinun mielestäsi olisi oikein että maitotiloilla olisi ylimäärisille vasikoille raatokontti johon ne heitetään heti syntymän jälkeen ja sieltä sitten polttoon tai ehkä minkin rehuksi?

Koska kyse on kuitenkin ihan samasta asiasta kuin vasta kuoriutuneiden kanojen kanojen tappaminen.

Kuinka saisi tehtyä laki aloitteen catch and release kalastuksen kieltämiseksi?

 Pääkköseltä jos kysyy, niin kala ei tunne kipua, mutta kylkiviiva-aisti on kalan tärkein aisti hengissä pysymisen kannalta. Kalan iho saa palovammaa muistuttavan vamman, kun sitä kuivalla maalla kuivin käsin/hanskoin käsitellään.

Tuotantoeläinten kasvatus pannaan niin ahtaalle osittain turhilla säännöillä, että moni lopettaa. Sitten kun tuotanto tarpeeksi vähissä, aletaan maksamaan ylimääräisiä kannustimia, että saatas uusia tuottajia alalle. Näin se  menee?

Johtuuko tämä uudistus siitä, että vanhaakaan ei ole noudatettu