Eipä myöskään se viljelykalusto kulu  ja kuormitu niillä hömppäheinähehtaareilla, kestoikä vaan   pitenee.
Veikkaan että ne oli Hankkijan miehiä ne, jotka hömppäviljelyä kauhistelivat, johan se Hankkijan Salopelto viime kesänä kauhisteli  kerääjäkasvivillitystäkin, kun kuulemma pienentää satoja.  Taidatte olla Hankkijalle uskollisia tekin, kun niin hömpän viljelyä kauhistelette.
Hankkijan etu se kai on, jos maakunnat pursuaa halpaa viljaa. Paljonko muuten viljanviejät nettoaa jokaiselta viedyltä viljatonnilta? se olis kiva tietää, taitaa tämä asia olla kans tabu, kun siitä julkisuudessa ei puhuta lainkaan. Jos viljelijä saa leipävehnästä 160 €/ tonni, niin millä hinnalla Hankkija tai Avena tai Kesko sen ulos myy?

Hetkinen. Eli esimerkiksi on teillä päin vuokraisännillä tapana antaa hömppähuojennus vuokrissa.
Millä tavalla tilan kiinteät kulut vähenevät jos kuivuri seisoo hiljaa tai puimuri tai traktori tai äkeet
tai konehallit tai pankkilainat.

CAP on tuotetun materiaalin hinnanalennuskorvaus alun perin. Miten hömppäheinän ei-viljelyyn
se hinnanalennuskorvaus sopii. Jos tavoitteena on tuotannon alentamien, sitten pakkokesanto.
Mutta tämänhetkinen toiminta on lievästi sanottuna veronmaksajan huijaamista.

Kun aina selitetään holtitonta verovarojen käyttöä maatalouteen, että se on kuluttajan
ruokakassin halventamiseen ajateltu. Mitenkähän joutoheinä sopii kuluttajan
ruokavalioon. Jollekin viheliäiselle vegaanille ehkä ?

Miten tähän yleensäkään sopii se, että veronmaksajilla maksatetaan siitä, että
"ei-viljelijä" katselee ikkunastaan ei-viljeltyjä peltoja, ja siirtyy takaisin sohvalle levyttämään.

-SS-

Ainakin Saksan hinnoissa laskua ja täälläkin reagoidaan tosi nopeesti  . Mut sitte ku alkaa hinnat maailmalla nousta,ei täällä reagoida sitä taas millään!! Viddu mitä touhuu taas..

Lainaus käyttäjältä: Pottunokka - 10.02.16 - klo:18:04

Eipä myöskään se viljelykalusto kulu  ja kuormitu niillä hömppäheinähehtaareilla, kestoikä vaan   pitenee.
Veikkaan että ne oli Hankkijan miehiä ne, jotka hömppäviljelyä kauhistelivat, johan se Hankkijan Salopelto viime kesänä kauhisteli  kerääjäkasvivillitystäkin, kun kuulemma pienentää satoja.  Taidatte olla Hankkijalle uskollisia tekin, kun niin hömpän viljelyä kauhistelette.
Hankkijan etu se kai on, jos maakunnat pursuaa halpaa viljaa. Paljonko muuten viljanviejät nettoaa jokaiselta viedyltä viljatonnilta? se olis kiva tietää, taitaa tämä asia olla kans tabu, kun siitä julkisuudessa ei puhuta lainkaan. Jos viljelijä saa leipävehnästä 160 €/ tonni, niin millä hinnalla Hankkija tai Avena tai Kesko sen ulos myy?

Hetkinen. Eli esimerkiksi on teillä päin vuokraisännillä tapana antaa hömppähuojennus vuokrissa.
Millä tavalla tilan kiinteät kulut vähenevät jos kuivuri seisoo hiljaa tai puimuri tai traktori tai äkeet
tai konehallit tai pankkilainat.

CAP on tuotetun materiaalin hinnanalennuskorvaus alun perin. Miten hömppäheinän ei-viljelyyn
se hinnanalennuskorvaus sopii. Jos tavoitteena on tuotannon alentamien, sitten pakkokesanto.
Mutta tämänhetkinen toiminta on lievästi sanottuna veronmaksajan huijaamista.

Kun aina selitetään holtitonta verovarojen käyttöä maatalouteen, että se on kuluttajan
ruokakassin halventamiseen ajateltu. Mitenkähän joutoheinä sopii kuluttajan
ruokavalioon. Jollekin viheliäiselle vegaanille ehkä ?

Miten tähän yleensäkään sopii se, että veronmaksajilla maksatetaan siitä, että
"ei-viljelijä" katselee ikkunastaan ei-viljeltyjä peltoja, ja siirtyy takaisin sohvalle levyttämään.

-SS-

Sitten kun viljoista maksetaan tuottajalle 80-100 euroa, niin sittenkinkö pitäis edelleen vaan nöyrästi tuottaa viljaa, ettei vaan veronmaksajat pahastu?

Eikä noiden em.hintojen toteutuminen kovin kaukana enää ole.

Kyllä metsälle voisi aivan samalla perustella
pitää pystyä vaatimaan luonnonhoidosta veronmaksajain
tukea, koska sehän on vain raivaamatonta luonnonhoitopeltoa.

Eli vielä enemmän luonnonhoitoa kuin se pelto olisi.

Voiko tämän edes kiistääkään mitenkään.

-SS-

Sitten kun viljoista maksetaan tuottajalle 80-100 euroa, niin sittenkinkö pitäis edelleen vaan nöyrästi tuottaa viljaa, ettei vaan veronmaksajat pahastu?

No mitäs sitten ? Olisiko se hömppätuki sitten "täyden työkyvyn omaavan pettyneen viljelijän pahanmielen eläkettä, vai ?"

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.02.16 - klo:17:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.02.16 - klo:17:07

Lainaus käyttäjältä: nisu - 10.02.16 - klo:16:27

   Kaksilla viljelypäivillä tullut oltua ,kaupallisessa tilaisuudessa tuomittiin täysin hömppäheinien viljely,
kun jää suuret vientitulot saamatta maahan.
   Toisessa ei niin kaupallisessa taasen pro mies esitteli eri kasvien kannattavuuksia viime vuodelta ja totesi
että riistapelto ja hömppäheinät ovat ainoat joita ei saa tappiolle millään.

Eikö edes jos niitä pitää 100% tilan alasta s. hömpällä? Näissä
aina oletetaan, että hömppäheinäilijä voi myydä traktorit,
kuivurit, pellot ja muut kalut pois, hömppäheinäillessään.
No totta kai. Mutta sitten se viljelyn uudelleenaloittaminen
on jo vaikeampaa.

Kyllä kaikille maanviljelystavaroille ja maanvuokrille
kulu tulee hömppävuonnakin.

-SS-

Ajatus lähtee siitä että joku korjaa sen hömpän ilmaiseksi ja ne sr nurmet. Kaikki kalusto puuttuu ja nostat tukia n.500-1000€/hehtaari. Käyt siihen palkallisessa työssä ja paperilla 2-10 tuntia viljelet.

Totta kai tuon ymmärtää kuka tahansa, mutta sitä hömppää tarjotaan
aktiivitilan vaihtoehdoksi siten, että eihän se maa eikä kalusto eikä
rakennukset eikä salaojitukset mitään kustanna siltä aikaa kun
hömppä on siinä pellon paikalla.

-SS-

Kyllähän se aika myös kalustoa syö, ei yksin käyttö. Mutta jos traktorit ovat + 20 vuotta vanhoja ja niihin kytkettävät laitteet samaa ikäluokkaa, ei niiden arvo parin vuoden seisottamisesta mihinkään muutu. Ojitus, kalkitus ja muu perusinfra säilyy sekin, jos ei pellolla möyritä eikä kasvustoa juuri poisteta pellolta. Rakennuksissa ikä vaikuttaa suhteessa eniten ja aktivismin puute säästää vähiten, mutta merkitys on sen verran pieni, että ei se tila parin vuoden välivuoden aikana muutu elinkelvottomaksi, jos ei se sitä ennenkään ollut.

Sidotun pääoman korkokustannus tietysti tulee - periaatteessa. Vaihtoehtoiskustannus ei kuitenkaan paljoa ole. Voihan sitä myydä kalusto pois ja tehdä Helsingin Osuuspankkiin  Asiakasomistajatalletuksen 3,25 %:n vuotuisella korolla. Jos on sadan tuhannen kalusto, niin onhan se yli 3 tonttua vuodessa. Sellaisilla, jotka harkitsevat hömppävuotta ei varmaan kalustossa paljoa enempää ole kiinni. Päätoimisesti viljelty 100 ha:n viljatila pärjää sen hintaisella kalustolla - puimuria nyt lukuun ottamatta, mutta sehän seisoo muutenkin käyttämättömänä 11½ kk.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.02.16 - klo:17:30

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.02.16 - klo:17:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.02.16 - klo:17:07

Lainaus käyttäjältä: nisu - 10.02.16 - klo:16:27

   Kaksilla viljelypäivillä tullut oltua ,kaupallisessa tilaisuudessa tuomittiin täysin hömppäheinien viljely,
kun jää suuret vientitulot saamatta maahan.
   Toisessa ei niin kaupallisessa taasen pro mies esitteli eri kasvien kannattavuuksia viime vuodelta ja totesi
että riistapelto ja hömppäheinät ovat ainoat joita ei saa tappiolle millään.

Eikö edes jos niitä pitää 100% tilan alasta s. hömpällä? Näissä
aina oletetaan, että hömppäheinäilijä voi myydä traktorit,
kuivurit, pellot ja muut kalut pois, hömppäheinäillessään.
No totta kai. Mutta sitten se viljelyn uudelleenaloittaminen
on jo vaikeampaa.

Kyllä kaikille maanviljelystavaroille ja maanvuokrille
kulu tulee hömppävuonnakin.

-SS-

Ajatus lähtee siitä että joku korjaa sen hömpän ilmaiseksi ja ne sr nurmet. Kaikki kalusto puuttuu ja nostat tukia n.500-1000€/hehtaari. Käyt siihen palkallisessa työssä ja paperilla 2-10 tuntia viljelet.

Totta kai tuon ymmärtää kuka tahansa, mutta sitä hömppää tarjotaan
aktiivitilan vaihtoehdoksi siten, että eihän se maa eikä kalusto eikä
rakennukset eikä salaojitukset mitään kustanna siltä aikaa kun
hömppä on siinä pellon paikalla.

-SS-

Kyllähän se aika myös kalustoa syö, ei yksin käyttö. Mutta jos traktorit ovat + 20 vuotta vanhoja ja niihin kytkettävät laitteet samaa ikäluokkaa, ei niiden arvo parin vuoden seisottamisesta mihinkään muutu. Ojitus, kalkitus ja muu perusinfra säilyy sekin, jos ei pellolla möyritä eikä kasvustoa juuri poisteta pellolta. Rakennuksissa ikä vaikuttaa suhteessa eniten ja aktivismin puute säästää vähiten, mutta merkitys on sen verran pieni, että ei se tila parin vuoden välivuoden aikana muutu elinkelvottomaksi, jos ei se sitä ennenkään ollut.

Sidotun pääoman korkokustannus tietysti tulee - periaatteessa. Vaihtoehtoiskustannus ei kuitenkaan paljoa ole. Voihan sitä myydä kalusto pois ja tehdä Helsingin Osuuspankkiin  Asiakasomistajatalletuksen 3,25 %:n vuotuisella korolla. Jos on sadan tuhannen kalusto, niin onhan se yli 3 tonttua vuodessa. Sellaisilla, jotka harkitsevat hömppävuotta ei varmaan kalustossa paljoa enempää ole kiinni. Päätoimisesti viljelty 100 ha:n viljatila pärjää sen hintaisella kalustolla - puimuria nyt lukuun ottamatta, mutta sehän seisoo muutenkin käyttämättömänä 11½ kk.

Siis sehän on näissä jotenkin hölmösti laitettu,
että tosiasiallisesti viljelemätön pelto on muuttunut
niin kuin viljelypelloksi, vaikka ei ole viljeltyä vaan
viljelemätöntä kesantoa.

Eli kesantojen kohtelu olisikin valmiiksi ankarampaa,
mutta sitten ovat nuo harmaan alueen joutomaat,
kaikkien arvokkaimmiksi jyvitetyt, vaikka hylyn hallussa.

Kesantoa ei taida olla kuin 0,0000001 % tukihakemuksista.
Kun voi saman pellon nimetä kultakaivokseksi.
Tukimielessä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Pottunokka - 10.02.16 - klo:18:04

Eipä myöskään se viljelykalusto kulu  ja kuormitu niillä hömppäheinähehtaareilla, kestoikä vaan   pitenee.
Veikkaan että ne oli Hankkijan miehiä ne, jotka hömppäviljelyä kauhistelivat, johan se Hankkijan Salopelto viime kesänä kauhisteli  kerääjäkasvivillitystäkin, kun kuulemma pienentää satoja.  Taidatte olla Hankkijalle uskollisia tekin, kun niin hömpän viljelyä kauhistelette.
Hankkijan etu se kai on, jos maakunnat pursuaa halpaa viljaa. Paljonko muuten viljanviejät nettoaa jokaiselta viedyltä viljatonnilta? se olis kiva tietää, taitaa tämä asia olla kans tabu, kun siitä julkisuudessa ei puhuta lainkaan. Jos viljelijä saa leipävehnästä 160 €/ tonni, niin millä hinnalla Hankkija tai Avena tai Kesko sen ulos myy?

Millä tavalla tilan kiinteät kulut vähenevät jos kuivuri seisoo hiljaa tai puimuri tai traktori tai äkeet tai konehallit tai pankkilainat.

CAP on tuotetun materiaalin hinnanalennuskorvaus alun perin. Miten hömppäheinän ei-viljelyyn
se hinnanalennuskorvaus sopii. Jos tavoitteena on tuotannon alentamien, sitten pakkokesanto.
Mutta tämänhetkinen toiminta on lievästi sanottuna veronmaksajan huijaamista.

Kun aina selitetään holtitonta verovarojen käyttöä maatalouteen, että se on kuluttajan
ruokakassin halventamiseen ajateltu. Mitenkähän joutoheinä sopii kuluttajan
ruokavalioon. Jollekin viheliäiselle vegaanille ehkä ?

Miten tähän yleensäkään sopii se, että veronmaksajilla maksatetaan siitä, että
"ei-viljelijä" katselee ikkunastaan ei-viljeltyjä peltoja, ja siirtyy takaisin sohvalle levyttämään.

-SS-

Miten sen veronmaksajan taakka siitä kevenee, että tuotetaan lisää ohraa täpötäysille markkinoille?

Eikä yksittäisen viljelijän velvollisuus ole paikata poliitikkojen virheitä. Viljelijälle riittää, kun hän yrittää sopeutua niihin. En minä vaadi ansiosidonnaista Penaakaan menemään töihin, jos kerran yhteiskunta on rakennettu sellaiseksi, että työssä käynti pienentää Penalle käteen jäävää ansiota. Toki haluaisin, että poliitikot tämän vääristymän korjaisivat. Moni varmaan haluaisi, että poliitikot tekisivät hömppäheinästä huonommin kannattavan. Mutta niin kauan kuin politiikka suosii hömppäheinien viljelyä, minä ainakin viljelen niitä hyvällä omallatunnolla.

Jos partiopoika SS:ää niin kovasti vaivaa hömppäheinätukien moraalittomuus, niin ei niitä ole pakko hakea, ainahan voi nekin pellot merkata kesantopelloiksi, tai jättää kokonaan tukijärjestelmän ulkopuolelle.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 10.02.16 - klo:18:33

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.02.16 - klo:17:30

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.02.16 - klo:17:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.02.16 - klo:17:07

Lainaus käyttäjältä: nisu - 10.02.16 - klo:16:27

   Kaksilla viljelypäivillä tullut oltua ,kaupallisessa tilaisuudessa tuomittiin täysin hömppäheinien viljely,
kun jää suuret vientitulot saamatta maahan.
   Toisessa ei niin kaupallisessa taasen pro mies esitteli eri kasvien kannattavuuksia viime vuodelta ja totesi
että riistapelto ja hömppäheinät ovat ainoat joita ei saa tappiolle millään.

Eikö edes jos niitä pitää 100% tilan alasta s. hömpällä? Näissä
aina oletetaan, että hömppäheinäilijä voi myydä traktorit,
kuivurit, pellot ja muut kalut pois, hömppäheinäillessään.
No totta kai. Mutta sitten se viljelyn uudelleenaloittaminen
on jo vaikeampaa.

Kyllä kaikille maanviljelystavaroille ja maanvuokrille
kulu tulee hömppävuonnakin.

-SS-

Ajatus lähtee siitä että joku korjaa sen hömpän ilmaiseksi ja ne sr nurmet. Kaikki kalusto puuttuu ja nostat tukia n.500-1000€/hehtaari. Käyt siihen palkallisessa työssä ja paperilla 2-10 tuntia viljelet.

Totta kai tuon ymmärtää kuka tahansa, mutta sitä hömppää tarjotaan
aktiivitilan vaihtoehdoksi siten, että eihän se maa eikä kalusto eikä
rakennukset eikä salaojitukset mitään kustanna siltä aikaa kun
hömppä on siinä pellon paikalla.

-SS-

Kyllähän se aika myös kalustoa syö, ei yksin käyttö. Mutta jos traktorit ovat + 20 vuotta vanhoja ja niihin kytkettävät laitteet samaa ikäluokkaa, ei niiden arvo parin vuoden seisottamisesta mihinkään muutu. Ojitus, kalkitus ja muu perusinfra säilyy sekin, jos ei pellolla möyritä eikä kasvustoa juuri poisteta pellolta. Rakennuksissa ikä vaikuttaa suhteessa eniten ja aktivismin puute säästää vähiten, mutta merkitys on sen verran pieni, että ei se tila parin vuoden välivuoden aikana muutu elinkelvottomaksi, jos ei se sitä ennenkään ollut.

Sidotun pääoman korkokustannus tietysti tulee - periaatteessa. Vaihtoehtoiskustannus ei kuitenkaan paljoa ole. Voihan sitä myydä kalusto pois ja tehdä Helsingin Osuuspankkiin  Asiakasomistajatalletuksen 3,25 %:n vuotuisella korolla. Jos on sadan tuhannen kalusto, niin onhan se yli 3 tonttua vuodessa. Sellaisilla, jotka harkitsevat hömppävuotta ei varmaan kalustossa paljoa enempää ole kiinni. Päätoimisesti viljelty 100 ha:n viljatila pärjää sen hintaisella kalustolla - puimuria nyt lukuun ottamatta, mutta sehän seisoo muutenkin käyttämättömänä 11½ kk.

Siis sehän on näissä jotenkin hölmösti laitettu,
että tosiasiallisesti viljelemätön pelto on muuttunut
niin kuin viljelypelloksi, vaikka ei ole viljeltyä vaan
viljelemätöntä kesantoa.

Eli kesantojen kohtelu olisikin valmiiksi ankarampaa,
mutta sitten ovat nuo harmaan alueen joutomaat,
kaikkien arvokkaimmiksi jyvitetyt, vaikka hylyn hallussa.

Kesantoa ei taida olla kuin 0,0000001 % tukihakemuksista.
Kun voi saman pellon nimetä kultakaivokseksi.
Tukimielessä.

-SS-

Niin, tässä mikro- ja makrotason mielekkyys lyövät toisiaan korville.

Itse olen aika varma siitä, että osa tukipolitiikan kummajaisista on siellä siksi, että jyväjemmariystävällinen virkamies haluaa tarjota nokkelimmille mahdollisuuden edes hetkeksi, ennen kuin porsaanreikä sitten tukitaan.

Jos partiopoika SS:ää niin kovasti vaivaa hömppäheinätukien moraalittomuus, niin ei niitä ole pakko hakea, ainahan voi nekin pellot merkata kesantopelloiksi, tai jättää kokonaan tukijärjestelmän ulkopuolelle.

Carunan hyötyjille tuloputkeen tehtiin nopeasti rahatulppa,
kun tuli huonoa julkisuutta. Ei kestä kauan kun tulee
hömppäheinätukitulppa myös ?

Tärkeintähän on hehkuttaa, kuinka hyvä juttu Suomi on,
kun tukia maksetaan puolentuhatta hehtaarilta, kunhan on jotakin
joutoniittyä nurkissa, eikä pidä edes yrittää tehdä mitään.

Ai niin se olikin matu joka näin kehtasi hehkuttaa et
tukia saa ja on vaan ollakseen, olihan se ärsyttävää.

-SS-

Onneks tuli ylimääräiset viljat myytyä joulukuussa.

Ensin hyvät uutiset, kiinnitin rukiin muistaakseni 200€ hintaan

huono uutinen se että täällä on pahin talvitulva miesmuistiin. Toisella ruismaalla on tasaisesti 20 cm vettä ylälaitaa lukuunottamatta ja toisessakin isoja lammikoita.
Miten pahat tuhot veden alle jääneelle rukiille tulee kuukauden vedenpaisumuksen jälkeen? 10%? 25%?

Ensin hyvät uutiset, kiinnitin rukiin muistaakseni 200€ hintaan

huono uutinen se että täällä on pahin talvitulva miesmuistiin. Toisella ruismaalla on tasaisesti 20 cm vettä ylälaitaa lukuunottamatta ja toisessakin isoja lammikoita.
Miten pahat tuhot veden alle jääneelle rukiille tulee kuukauden vedenpaisumuksen jälkeen? 10%? 25%?

Kaksi viikkoa kestää mainiosti. Huomaat, että se vesi häviää sieltä vähitellen.
Ei rukiin muutenkaan ole kerrottu aina kestävän sellaisia paikkoja, joissa esiintyy
vesilammikoita.

Eli tasaisen kalteva pelto, vesi häipyy, kunhan taivaalta lakkaa tulemasta lisää.

-SS-

Kyllä tämmönen köyhdyttäminen on surkeeta ,täälläkin päin isännät ovat myyneet maansa kaupungille 50vuotiaina ja vuokranneet omat maansa eläkeikään asti.että pystyisi viljelemään 15 vuoden päästä myyntirahat on maksettu vuokrina ja takuueläkkeele pääsee maaton persaukinen.Kaupunkin  maanostorahat tulevat kaikki vuokra tuloista ja sitten kun joku tollo tarjoo 700e ha niin se on kiinteistöpäällikö mukaan merkki siitä että rahaa on ja jossei tule hyviä tarjouksia  tehdään indeksikorotus kierros että kaikki olisivat tasaveroisia.