Jos lämmittää yksityistaloudessa olevaa rakennusta, niin joutuu lämmityksen maksamaan verotetulla tulolla. Maalämmön energiakulu esim. on 3c/kWh(noin kolmannes sähkön hinnasta). Jos rajavero(veroprosentti viimesistä tuloista) on vaikkapa 40%, niin joutuu tienaamaan 5c/kWh, jotta saa ostettua tuon energian. Omasta metsästä hankitusta puusta ja hakkeesta ei maksetakaan verotettulla tulolla. Joku sitten neuvoo myymään polttokelpoisen puun ja ostamaan sillä esim. sähköä, silloin puusta kyllä joutuu verot maksamaan. Jos tuon verojutun ottaa huomioon, niin aika matemaatikko saa olla, jos vääntää maalämmön edullisemmaksi kuin klapi/hake-järjestelmän OK-talossa.

Eikö makseta 

Kuten itse toteat, omaa kalustoa ei ole järkevää käyttää. Laitatko sinä maa- vai metsätalouden menoihin yksityistalouden rakennusten lämmittämisestä aiheutuneet urakointilaskut? Ja jos sinulla on itsellä vaikka moottorisaha, eikö sen kustannuksista yksityistalouden osuus ole verotuksessa vähennyskelvoton kulu?

Minkälainen homma olisi muuttaa 35 arimax (aritherm) hakkeen polttoon? Tällähetkellä siinä poltetaan klapia mutta olen siihen ihan kyllästynyt. Se pannun sisälle tuleva osa (pitäis käydä nimi lunttaamassa) mulla jo on eli ei tarviis kuin varastosiilon(3-4m3 paikka valmiina) ja kuljettimet ja vähän automatiikkaa.. Neuvokaa viisaammat miten toi tapahtuu?

Eikö makseta  Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.

Eikö makseta  Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.

Eikö nämä mainitsemasi kulut makseta sillä samalla verotetulla tulolla kuin sähkölämmityskin?

Minkälainen homma olisi muuttaa 35 arimax (aritherm) hakkeen polttoon? Tällähetkellä siinä poltetaan klapia mutta olen siihen ihan kyllästynyt. Se pannun sisälle tuleva osa (pitäis käydä nimi lunttaamassa) mulla jo on eli ei tarviis kuin varastosiilon(3-4m3 paikka valmiina) ja kuljettimet ja vähän automatiikkaa.. Neuvokaa viisaammat miten toi tapahtuu?

Senlainen homma, että menee ojasta allikkoon...Mulla sattuu olemaan noita aritermin rojuja nurkissa, jos välttämättä haluat niillä pelailla...Ne on vähän tulipalossa mustuneita, jos ei haittaa Saat halvalla.

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 01.02.11 - klo:09:57

Eikö makseta  Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.

Eikö nämä mainitsemasi kulut makseta sillä samalla verotetulla tulolla kuin sähkölämmityskin?

Kyllähän klapienkin teosta kuluja kertyy, MUTTA tosiasia on se, että ainakin silloin jos itsellä on metsää, niin laskettiinpa miten tahansa, niin  klapilämmitys tulee aina kaikkein edullisimmaksi lämmitysmuodoksi, se on varmaa, ja kun valitsee modernin käänteispalokattilan, jonka puunkulutus on paljon perinteistä yläpalokattilaa pienempi, niin klapilämmitys on myös helppoa, käänteispalokattilaa käytetään niin, että ensin tehdään pienet alkutulet, ja kun  pieni puumäärä on palanut hiiollokselle n. 15-20 minuutissa, sen jälkeen ladataan pesä täyteen puita, ja kun tämä pesällinen on palannut, niin usaeimmiten varaaja on tällä latautunut sinne 80-90 asteeseen, jos on oikein iso varaaja, saattaa tarvita toisenn tai puolikkaan pesälisen vielä.

Ja kesällä riittää 1-2 kertaa viikossa lämmittäminen ja reissuun kun lähtee, laittaa sähkövastukse päälle, klapilämmitys on paljon mainettaan helpompi lämmitysmuoto, varsinkin kun hioo klapilogistiikan niin, että pääsee mahdollisimman vähillä hanskan jäljillä.

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 01.02.11 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 01.02.11 - klo:09:57

Eikö makseta  Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.

Eikö nämä mainitsemasi kulut makseta sillä samalla verotetulla tulolla kuin sähkölämmityskin?

Kyllähän klapienkin teosta kuluja kertyy, MUTTA tosiasia on se, että ainakin silloin jos itsellä on metsää, niin laskettiinpa miten tahansa, niin  klapilämmitys tulee aina kaikkein edullisimmaksi lämmitysmuodoksi, se on varmaa, ja kun valitsee modernin käänteispalokattilan, jonka puunkulutus on paljon perinteistä yläpalokattilaa pienempi, niin klapilämmitys on myös helppoa, käänteispalokattilaa käytetään niin, että ensin tehdään pienet alkutulet, ja kun  pieni puumäärä on palanut hiiollokselle n. 15-20 minuutissa, sen jälkeen ladataan pesä täyteen puita, ja kun tämä pesällinen on palannut, niin usaeimmiten varaaja on tällä latautunut sinne 80-90 asteeseen, jos on oikein iso varaaja, saattaa tarvita toisenn tai puolikkaan pesälisen vielä.

Ja kesällä riittää 1-2 kertaa viikossa lämmittäminen ja reissuun kun lähtee, laittaa sähkövastukse päälle, klapilämmitys on paljon mainettaan helpompi lämmitysmuoto, varsinkin kun hioo klapilogistiikan niin, että pääsee mahdollisimman vähillä hanskan jäljillä.

Kyllä omiin kokemuksiin perustuen tuohon mielipiteeseen voi yhtyä. Ehkä ihmiset ovat enemmän pelailleet yläpalokattiloiden kanssa ja siitä on jäänyt käsitys, että klapilämmitys on suuritöinen lämmitysmuoto. Käänteipalokattilassa on vielä tuo itsesyttymisominasuus eli vielä  6-6 tuntia tulen sammumisen jälkeen pesään pistetyt puut syttyvät itsestään eli ei ole edes sytyttämisen vaivaa. Ja varmaankin kymppitonnilla saa kattilan ja varaajan asennuksineen. Ja tuotettu energia omatoimisesti tehdystä polttopuusta maksaa 2-3 c/kWh. Energiahinnassa alle pääse ehkä vain hake, mutta automaattinen, paloturvallinen ja pitkään ilman valvontaa toimiva järjestelmä maksaa huomattavasti enemmän, eikä siis yhden OK-talon lämmittämiseen ole mielestäni kannattava vaihtoehto. Nk. stokeripoltin muutaman sadan litran säiliöllä taas ei paljon työtä säästä ja hakkeen varastointinnista OK-talon sisätiloissa taas ei saa muuta kuin itselleen homepölykeuhkon.

Jep, en yhtään kaipaa aikaa kun Högforssia ruokittiin, pahimmillaan 23 tuntia oli valkea kun tuli muutakin lämmitystä mukaan kuin tupa. Nykyvehkeet varmaan sitten parempia

Stokeri on nykyään ja juuri muuta ei tartte polttaa kuin kuivurin esipuhdistajan moskaa, no sekin on varmaan aika järkyttävän kallista lämmittämistä verrattuna sähkölämpöön kun 15 kilometrin päästä joutuu sitä hakeen 

Tuohon klapihommaan, niin ei meikäläisen klapuja kyllä varmaan taida 40 eurolla kukaan ostaa, eikös ne tehdä kymmensenttisestä tuon arvoset ja minä kun polttelen larvoja, ruuanlaitto ja saunapuita menee ehkä toistakymmentä irtomottia vuodessa

Omalla puulla lämmittäminen on pahinta veronkiertoa. Kustannukset vähennetään verotuksessa ja tuote käytetään itse! Sähkölämmittäjä joutuu ansaitsemaan 1,5 kertaisen summan ostaakseen sähköä, jossa siinäkin on pelkästään veroja n 40 e/MWh. Siirretyn sähkön kokonaishinnan ollessa 150 e /MWh joutuu ansaitsemaan 200-250 euroa ostaakseen tuon megawattitunnin. Lämpöpumppaajan kustannus kolmannes tuosta eli 80e/MWh. Klapinysväri sijottaa oksien ja latvojen keräilyyn 25e/MWh  jonka vähentää vilpillisesti  esim. metsäverotuksessa, jolloin kustannusvaikutus onkin enään 15 e/MWh.

Tietenkin pitää muistaa että yksityistaloudessa tehdyille klapi- ja muillekin töille tulee laskea käypä hinta kun kokonaiskustannuksia vertaillaan.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 31.01.11 - klo:22:48

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 31.01.11 - klo:22:28

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 31.01.11 - klo:22:21

Jos pakkaspäivinä energian hinta vaikkapa 30 kertaistuu etäluentatekniikan myötä, niin silloin sähkölaskun voi pitää normaalitasolla alentamalla kulutuksen  vastaavasti kolmaskymmenesosaan samaan aikaan. Lämpöpumpputaloudessa ja suorasähkölämmityksessä tämä tapahtuu helpoimmin kytkemällä lämmitys off-asentoon. Tai vain laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella sääsätää lämmitysenergiaa 5%, tämä vastaa säästönä 1-2 normaalihintaisen päivän sähkölaskua. Säästömahdollisuus on siis sitä suurempi mitä korkeammaksi hinta nousee. Hinta, ja samalla siis säästöpotentiaali, nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän sähkölämmitteisä kiinteistöjä on. Asia on yhteinen.

Lämpövirtana pintojen kautta, ilmanvaihdon lämpöhukkana ja ilmavuotoina pirtistä häviävä lämpövirta riippuu suoraan sisä- ja ulkolämpötilan erotuksesta. Eli talvella sisä 21 ja ulko -4 on 25 asteen ero ja huippupakkasella 20 / -30 tekee 50 astetta. ELi ei asteen pudotuksella ihmeitä tehdä kuin vuositasolla. Ilmanvaihto kannattaa laittaa hillitymmälle.

Miten tarkenet maalämpöpirtissäsi jos aiot pienentää sähkönkulutusta kovimmilla pakkasilla?

Säästämällä juuri huippuhintaista sähköä saadaan mittava säästö verrattuna siihen tilanteeseen ettei olisi säästetty lainkaan. Vähentämällä kulutusta korkean hinnan aikana saa tavallaan ilmaiseksi useita normaalihintaisia päiviä.

Heh heh, eli maalämpötalossakin pitää olla takka jota lämmitetään pakkaspäivinä, jotta kallista sähköä säästyy, eli paljon  parjattu klapi pitää ottaa taas  avuksi, ai niin , vallan  unohdin että eihän sekään kannata, kun niiden  klapien  tekeminen  omankin metsän puista maksaa joidenkin mielestä aivan hirmuisesti.  

Kuten sanoin, voi myös vähentää kulutusta laskemalla huonelämpötilaa, rajoittamalla lämpimän käyttöveden määrää yms. Kylmimpänä aikana säästö voi olla todella huomattava.

Ei meillä ainakaan sisälämpötilaa lasketa jos pakkanen ulkona kiristyy. Minkä takia sitä vilusta tarvitsisi kärsiä?

Kustannukset vähennetään verotuksessa ja tuote käytetään itse! Sähkölämmittäjä joutuu ansaitsemaan 1,5 kertaisen summan ostaakseen sähköä, jossa siinäkin on pelkästään veroja n 40 e/MWh. Siirretyn sähkön kokonaishinnan ollessa 150 e /MWh joutuu ansaitsemaan 200-250 euroa ostaakseen tuon megawattitunnin.

Jos tuo on pahinta kiertoa niin onpas sulla huonot referenssit, tai sitten naapurillasi on metsää ja sinulla ei.

Ensinnäkin kukaan järkevä metsänomistaja ei ota kalleinta puuta omaan lämmitykseen (pl koivun tai kaksi saunapuiksi), joten siivoamalla roskat pois jalostuu muun metsän arvo nopeammin, jonka myynnistä yhteiskunta sitten ottaa kyllä enemmän kuin omansa. Veroilmoituksessa tehdään korjaukset minkä verran on käytetty resursseja yksityiskäyttöön. Itse laitan aina joknun satasen sinne ihan periattesta. Nollan on vaikeaa todistaa, mutta satasen korjaus on verokarhulle hankalaa. on kalliimpaa selvittää tuo kuin hyväksyä. Ja jos satasen laittaa bensaan ja traktoriin niin on klapeja vuosiksi.

Jos tuo sähkön ostosuhde on mielestäsi noin kallis, niin kannattaisikohan ennemmin painostaa virkamiehiä laskemaan energiaveroja sen sijaan että verotetaan klapinaapuria kovemmin? Silloinhan sinullekin jää enemmän ostovoimaa lompakkoon. Vai onko tärkeämpää ettei naapuri vaan tienaa enemmän...

En minäkään kenenkään lämmitysmuotoa moiti. Klapilämmitys sopii toisille oikeinkin hyvin. Itsellä omakotitalolla maalämpö ja tuotantorakennuksissa hake.

Sitä minä kritisoin että väitetään sitä klapia ilmaiseksi. Se on sitä perus maajussi(perheen tyhmin lapsi)matematiikkaa. Kun mä vaan itte teen ja omilla koneilla niin ei se mitään maksa 

Kun te omalle työlle hintaa laskevat panette muijaanne, niin eikö sekin ole hukkaan heitettyä aikaa, senkin ajan voisi käyttää johonkin tuottavaan työhön ja  ulkoistaa muijansa paneminen vaikka naapurin isännälle, maksaa sille 10 euroa tunnilta ja itse olla samaan aikaan hommassa, josta tienaa 20 e tunnissa.   

Lainaus käyttäjältä: Mä - 31.01.11 - klo:20:24

En minäkään kenenkään lämmitysmuotoa moiti. Klapilämmitys sopii toisille oikeinkin hyvin. Itsellä omakotitalolla maalämpö ja tuotantorakennuksissa hake.

Sitä minä kritisoin että väitetään sitä klapia ilmaiseksi. Se on sitä perus maajussi(perheen tyhmin lapsi)matematiikkaa. Kun mä vaan itte teen ja omilla koneilla niin ei se mitään maksa  

Kun te omalle työlle hintaa laskevat panette muijaanne, niin eikö sekin ole hukkaan heitettyä aikaa, senkin ajan voisi käyttää johonkin tuottavaan työhön ja  ulkoistaa muijansa paneminen vaikka naapurin isännälle, maksaa sille 10 euroa tunnilta ja itse olla samaan aikaan hommassa, josta tienaa 20 e tunnissa.    

Niin, onhan toki lämmittäminen, leipominen, autoilu, siivous yms samankaltaisia yksityistalouden ulkoistamiskelpoisia menoja, mutta ainoastaan lämmityksen menot on houkuttelevan helppo ujuttaa esim. metsäverotukseen. Näinollen lämpöjärjestelmien kustannuksia vertailtaessa halonhakkuulle yms. tulisi asettaa palkkakustannus jotta vertailu olisi reilu.

ps. tuossa yllä Bentillä ajatus pätkii. Siis jos jonkin yksityistalouden kustannuspaikan ulkoistaa, niin vapautuneella ajanjaksolla ei pidä tehdä mitään muutakaan yksityistalouden askaretta. Jos kuitenkin tekee jotain, niin sillekkin tekemiselle pitää asettaa palkkaodote jolloin hyöty on nolla tai jopa negatiivinen. Esim. jos halonhakkuulta vapautuneella ajalla vaikkapa ajaa autolla niin vaikutus talouteen on negatiivinen, nimittäin taksikuskin palkka on korkeampi kuin metsurin.

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 01.02.11 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 01.02.11 - klo:09:57

Eikö makseta  Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.

Eikö nämä mainitsemasi kulut makseta sillä samalla verotetulla tulolla kuin sähkölämmityskin?

Kyllähän klapienkin teosta kuluja kertyy, MUTTA tosiasia on se, että ainakin silloin jos itsellä on metsää, niin laskettiinpa miten tahansa, niin  klapilämmitys tulee aina kaikkein edullisimmaksi lämmitysmuodoksi, se on varmaa, ja kun valitsee modernin käänteispalokattilan, jonka puunkulutus on paljon perinteistä yläpalokattilaa pienempi, niin klapilämmitys on myös helppoa, käänteispalokattilaa käytetään niin, että ensin tehdään pienet alkutulet, ja kun  pieni puumäärä on palanut hiiollokselle n. 15-20 minuutissa, sen jälkeen ladataan pesä täyteen puita, ja kun tämä pesällinen on palannut, niin usaeimmiten varaaja on tällä latautunut sinne 80-90 asteeseen, jos on oikein iso varaaja, saattaa tarvita toisenn tai puolikkaan pesälisen vielä.

Ja kesällä riittää 1-2 kertaa viikossa lämmittäminen ja reissuun kun lähtee, laittaa sähkövastukse päälle, klapilämmitys on paljon mainettaan helpompi lämmitysmuoto, varsinkin kun hioo klapilogistiikan niin, että pääsee mahdollisimman vähillä hanskan jäljillä.

miksi sitten alkuksi väitit klapeja ilmaisiksi? käsittääkseni, jos kuluja kertyy vaikka 1e, niin ei ne ole ilmaisia. vai?