Lainaus käyttäjältä: Mä - 31.01.11 - klo:17:52

Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!

No tuosa touhussa nyt ei ole järjen häivääkään, myyn klapit, maksan myyntitulosta veroa  28 % ja ostan jäljelle jäävällä rahalla sähköä tai öljyä talon lämmittämiseen, todellista hölmöläisten touhua.  Kun ne puut on tehty klapeiksi,  niin ei ole enää iso vaiva lämmittää niillä oma tupaa.

Emmää sitä väitäkkään, mutta ääliöitten touhua on väittää niitä omia klapeja ilmaiseksi.

Lainaus käyttäjältä: Bentti - 31.01.11 - klo:19:12

Lainaus käyttäjältä: Mä - 31.01.11 - klo:17:52

Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!

No tuosa touhussa nyt ei ole järjen häivääkään, myyn klapit, maksan myyntitulosta veroa  28 % ja ostan jäljelle jäävällä rahalla sähköä tai öljyä talon lämmittämiseen, todellista hölmöläisten touhua.  Kun ne puut on tehty klapeiksi,  niin ei ole enää iso vaiva lämmittää niillä oma tupaa.

Emmää sitä väitäkkään, mutta ääliöitten touhua on väittää niitä omia klapeja ilmaiseksi.

Eipä ole kukaan vielä laskua minulle omista klapeistani laittanut....odottelen josko joku lähettäisi laskun.

Lainaus käyttäjältä: Mä - 31.01.11 - klo:19:18

Lainaus käyttäjältä: Bentti - 31.01.11 - klo:19:12

Lainaus käyttäjältä: Mä - 31.01.11 - klo:17:52

Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!

No tuosa touhussa nyt ei ole järjen häivääkään, myyn klapit, maksan myyntitulosta veroa  28 % ja ostan jäljelle jäävällä rahalla sähköä tai öljyä talon lämmittämiseen, todellista hölmöläisten touhua.  Kun ne puut on tehty klapeiksi,  niin ei ole enää iso vaiva lämmittää niillä oma tupaa.

Emmää sitä väitäkkään, mutta ääliöitten touhua on väittää niitä omia klapeja ilmaiseksi.

Eipä ole kukaan vielä laskua minulle omista klapeistani laittanut....odottelen josko joku lähettäisi laskun.

 No tehdäänkö sillai että lämmitetään öljyllä, sähköllä tai puulla niin todetaan että jokaisessa tavassa on puolensa. Jos joku tapa olisi jotenkin ylivoimaisen huono, niin tuskin se tapa olisi saavuttanut minkäänlaista suosiota. Mulle käy kaikki ja en väitä että omat lämmitystapani olisivat parempia kuin muilla. Energian hinta nousee kuitenkin ja jossain vaiheessa on jotain ratkaisuja/muutoksia tehtävä. Kaikki nousee, paitsi elintaso. 

Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!

Periaatteessa noin olen itsekin laskenut, mutta ainahan sitä voi vähempiarvoista puuta itse polttaa  Tekohan maksaa tietysti kanssa.

En minäkään kenenkään lämmitysmuotoa moiti. Klapilämmitys sopii toisille oikeinkin hyvin. Itsellä omakotitalolla maalämpö ja tuotantorakennuksissa hake.

Sitä minä kritisoin että väitetään sitä klapia ilmaiseksi. Se on sitä perus maajussi(perheen tyhmin lapsi)matematiikkaa. Kun mä vaan itte teen ja omilla koneilla niin ei se mitään maksa 

Klapien raaka-aineen voi sanoa olevan arvoltaan 0 euroa, tekemiselle ja koneiden käytölle voi sitten jonkun arvon laskea. Oma arvioni on, että luokkaa 25 eur/pinomotti on lähellä totuutta. Itselläni menee 150 neliöisessä OK-talossa noin 20 pinomottia eli kustannus 500 euroa. Nykyisellä maksamallani sähköhinnalla saa sillä noin 5500 kWh sähköä tai öljyä 500 litraa. Jos minulla maalämpö olisi, niin sähköä menisi todennäköisesti noin 7000 kWh:a lämmitykseen(ja olisin joutunut vaihtamaan silloin isommat patterit) ja öljyä menisi 2500 litraa.
En tuota polttopuun tekoa omasta metsästä klapeiksi nyt erityisen isona työnä pidä ja saan siitä ihan kohtuullisen korvauksen. Aikansa voi kukin käyttää, miten haluaa.

En minäkään kenenkään lämmitysmuotoa moiti. Klapilämmitys sopii toisille oikeinkin hyvin. Itsellä omakotitalolla maalämpö ja tuotantorakennuksissa hake.

Sitä minä kritisoin että väitetään sitä klapia ilmaiseksi. Se on sitä perus maajussi(perheen tyhmin lapsi)matematiikkaa. Kun mä vaan itte teen ja omilla koneilla niin ei se mitään maksa  

Kyllä sille klapien teolle saa hyvän palkan, jollain se talo on kuitenkin lämmitettävä,  jos lämmitän sähköllä tai öljyllä, on minun jostakin ne rahat hankittava sähkö tai öljylaskun maksamiseen, eli joka tapauksessa tehtävä töitä, jotta saan talon lämpimäksi,  jos talon lämmittäminen maksa löpöllä vuodessa 3000 € minun tapauksessani kevyen pö:n nykyhinnoilla, niin  klapeilla lämmittäessäni ei minun tarvitse tienata tuota 3000 euroa.

Ja kun on kyse yksityistalouden menosta, minun on tienattava vielä enemmän kuin tuo 3 tonnia, koska verottaja ottaa ensin omansa pois päältä.

Jos teen viikon rankoja, ja pari- kolme päivää menee klapien teossa ja pinoamisessa,  niin saisi olla aika hyvä palkkatyö, että tuossa ajassa tienaisin tuon yli kolme tonnia.


Ilmeisesti teillä , joiden mielestä ei kannata omalla puulla lämmittää,  hyvä haltija taikatempullaan lämmitää teidän talonne ihan ilmaiseksi.

Tuo on just se paras puoli klapilämmityksessä että verottajan on hankala saada siihen kiinni kynsiään. Palkansaaja maksaa ensin tuloistaan veron ja sitten ostaa energiaa jonka hinnassa olevaa veroa ei voi vähentää. Onhan se klapilämmitys jo pelkässä asuintalossakin töisevä, mutta silloin polttoainehuolto on omissa käsissä ihan kirjaimellisestikin.

Nykysillä koivukuidun hinnoilla kannattaa niistä tehdä klapia vaikka omaan käyttöön. Reilun viikon työllä saa normaalikuntoinen aikaiseksi useamman vuoden puut.

Tuossa tapauksessa nykyaikainen asunto+halli taidetaan lämpöenergian kulutuksessa liikkua hieman siinä rajoilla että useampikin lämmitysmuoto on järkevä. Kun lämmitystehon tarve kasvaa niin hakelämmitys tulee yhä kannattavammaksi.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 31.01.11 - klo:00:36

Lainaus käyttäjältä: Bentti - 30.01.11 - klo:23:35

Puun hinta tulee nousemaan voimakkaammin kuin sähkö. Sähkön tariffit muuttuu tuntiperusteiseksi. Jatkossa kuluttaja voi säästää sähköä juuri silloin kun sen hinta on korkeimillaan, mm kytkemällä lämmityksen off-asentoon. Säästö voi olla huomattava kun kylmimpänä aikana energian hinta monikymmenkertaistuu jopa useisiin euroihin kilowattitunnilta.

Turkuenergian sivuilta:

"Kun etäluettavat mittarit on asennettu ja tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet saatu käyttöön, asiakkaille voidaan tarjota todellisiin lukemiin perustuvaa laskutusta. Nykyisestä vuosikäyttöarvioihin perustuvasta arviolaskutuksesta voidaan uudistuksen myötä luopua asteittain kokonaan.

 

Lisäksi asiakkaille voidaan tarjota mahdollisuus seurata omaa sähkönkäyttöään online-palvelujen kautta tuntitasolla. Kun sähkö ostetaan tuntihinnoitellulla tuotteella, voidaan suoraan säästää euroja vähentämällä sähkönkulutusta pörssisähkön kalleimpien tuntien aikana."

http://www.turkuenergia.fi/valopilkku/index.php?page=4e23eba4cf67de462d36c989c89ec9a

Lisäksi tulisi muistaa että juuri kulutusratkaisut ja omakotiasujalla ehkä voimakkaimmin juuri lämmitysratkaisut ovat niitä asioita joilla yksittäinen ihminen voi eniten vaikuttaa maailman menoon. Kyse on siis isosta päätöksestä jonka vaikutus elinympäristöön on varmasti suurempi kuin päätökset äänestyskopissa.

Tyhmä kysymys, mutta millä pidetään pirtti lämpimänä sitten kovilla pakkasilla kun säästetään lämmityskuluissa sähkövermeet off asennossa.
Eikai kumminkaan ainakaan puilla jos kerta niitten hinta nousee rajummin kuin sähkön..?  

Jos pakkaspäivinä energian hinta vaikkapa 30 kertaistuu etäluentatekniikan myötä, niin silloin sähkölaskun voi pitää normaalitasolla alentamalla kulutuksen  vastaavasti kolmaskymmenesosaan samaan aikaan. Lämpöpumpputaloudessa ja suorasähkölämmityksessä tämä tapahtuu helpoimmin kytkemällä lämmitys off-asentoon. Tai vain laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella sääsätää lämmitysenergiaa 5%, tämä vastaa säästönä 1-2 normaalihintaisen päivän sähkölaskua. Säästömahdollisuus on siis sitä suurempi mitä korkeammaksi hinta nousee. Hinta, ja samalla siis säästöpotentiaali, nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän sähkölämmitteisä kiinteistöjä on. Asia on yhteinen.

Jos pakkaspäivinä energian hinta vaikkapa 30 kertaistuu etäluentatekniikan myötä, niin silloin sähkölaskun voi pitää normaalitasolla alentamalla kulutuksen  vastaavasti kolmaskymmenesosaan samaan aikaan. Lämpöpumpputaloudessa ja suorasähkölämmityksessä tämä tapahtuu helpoimmin kytkemällä lämmitys off-asentoon. Tai vain laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella sääsätää lämmitysenergiaa 5%, tämä vastaa säästönä 1-2 normaalihintaisen päivän sähkölaskua. Säästömahdollisuus on siis sitä suurempi mitä korkeammaksi hinta nousee. Hinta, ja samalla siis säästöpotentiaali, nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän sähkölämmitteisä kiinteistöjä on. Asia on yhteinen.

Lämpövirtana pintojen kautta, ilmanvaihdon lämpöhukkana ja ilmavuotoina pirtistä häviävä lämpövirta riippuu suoraan sisä- ja ulkolämpötilan erotuksesta. Eli talvella sisä 21 ja ulko -4 on 25 asteen ero ja huippupakkasella 20 / -30 tekee 50 astetta. ELi ei asteen pudotuksella ihmeitä tehdä kuin vuositasolla. Ilmanvaihto kannattaa laittaa hillitymmälle.

Miten tarkenet maalämpöpirtissäsi jos aiot pienentää sähkönkulutusta kovimmilla pakkasilla?

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 31.01.11 - klo:22:21

Jos pakkaspäivinä energian hinta vaikkapa 30 kertaistuu etäluentatekniikan myötä, niin silloin sähkölaskun voi pitää normaalitasolla alentamalla kulutuksen  vastaavasti kolmaskymmenesosaan samaan aikaan. Lämpöpumpputaloudessa ja suorasähkölämmityksessä tämä tapahtuu helpoimmin kytkemällä lämmitys off-asentoon. Tai vain laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella sääsätää lämmitysenergiaa 5%, tämä vastaa säästönä 1-2 normaalihintaisen päivän sähkölaskua. Säästömahdollisuus on siis sitä suurempi mitä korkeammaksi hinta nousee. Hinta, ja samalla siis säästöpotentiaali, nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän sähkölämmitteisä kiinteistöjä on. Asia on yhteinen.

Lämpövirtana pintojen kautta, ilmanvaihdon lämpöhukkana ja ilmavuotoina pirtistä häviävä lämpövirta riippuu suoraan sisä- ja ulkolämpötilan erotuksesta. Eli talvella sisä 21 ja ulko -4 on 25 asteen ero ja huippupakkasella 20 / -30 tekee 50 astetta. ELi ei asteen pudotuksella ihmeitä tehdä kuin vuositasolla. Ilmanvaihto kannattaa laittaa hillitymmälle.

Miten tarkenet maalämpöpirtissäsi jos aiot pienentää sähkönkulutusta kovimmilla pakkasilla?

Säästämällä juuri huippuhintaista sähköä saadaan mittava säästö verrattuna siihen tilanteeseen ettei olisi säästetty lainkaan. Vähentämällä kulutusta korkean hinnan aikana saa tavallaan ilmaiseksi useita normaalihintaisia päiviä.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 31.01.11 - klo:22:28

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 31.01.11 - klo:22:21

Jos pakkaspäivinä energian hinta vaikkapa 30 kertaistuu etäluentatekniikan myötä, niin silloin sähkölaskun voi pitää normaalitasolla alentamalla kulutuksen  vastaavasti kolmaskymmenesosaan samaan aikaan. Lämpöpumpputaloudessa ja suorasähkölämmityksessä tämä tapahtuu helpoimmin kytkemällä lämmitys off-asentoon. Tai vain laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella sääsätää lämmitysenergiaa 5%, tämä vastaa säästönä 1-2 normaalihintaisen päivän sähkölaskua. Säästömahdollisuus on siis sitä suurempi mitä korkeammaksi hinta nousee. Hinta, ja samalla siis säästöpotentiaali, nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän sähkölämmitteisä kiinteistöjä on. Asia on yhteinen.

Lämpövirtana pintojen kautta, ilmanvaihdon lämpöhukkana ja ilmavuotoina pirtistä häviävä lämpövirta riippuu suoraan sisä- ja ulkolämpötilan erotuksesta. Eli talvella sisä 21 ja ulko -4 on 25 asteen ero ja huippupakkasella 20 / -30 tekee 50 astetta. ELi ei asteen pudotuksella ihmeitä tehdä kuin vuositasolla. Ilmanvaihto kannattaa laittaa hillitymmälle.

Miten tarkenet maalämpöpirtissäsi jos aiot pienentää sähkönkulutusta kovimmilla pakkasilla?

Säästämällä juuri huippuhintaista sähköä saadaan mittava säästö verrattuna siihen tilanteeseen ettei olisi säästetty lainkaan. Vähentämällä kulutusta korkean hinnan aikana saa tavallaan ilmaiseksi useita normaalihintaisia päiviä.

Heh heh, eli maalämpötalossakin pitää olla takka jota lämmitetään pakkaspäivinä, jotta kallista sähköä säästyy, eli paljon  parjattu klapi pitää ottaa taas  avuksi, ai niin , vallan  unohdin että eihän sekään kannata, kun niiden  klapien  tekeminen  omankin metsän puista maksaa joidenkin mielestä aivan hirmuisesti.  

Jos lämmittää yksityistaloudessa olevaa rakennusta, niin joutuu lämmityksen maksamaan verotetulla tulolla. Maalämmön energiakulu esim. on 3c/kWh(noin kolmannes sähkön hinnasta). Jos rajavero(veroprosentti viimesistä tuloista) on vaikkapa 40%, niin joutuu tienaamaan 5c/kWh, jotta saa ostettua tuon energian. Omasta metsästä hankitusta puusta ja hakkeesta ei maksetakaan verotettulla tulolla. Joku sitten neuvoo myymään polttokelpoisen puun ja ostamaan sillä esim. sähköä, silloin puusta kyllä joutuu verot maksamaan. Jos tuon verojutun ottaa huomioon, niin aika matemaatikko saa olla, jos vääntää maalämmön edullisemmaksi kuin klapi/hake-järjestelmän OK-talossa.

Minulle on tulossa 30kW Veto stoker Maxi 2m3 siilolla, kuten eräällä tutulla. Omat laitteet jo hankittu muttei kytketty, tullee ensi talveksi. Autotallin päätyyn tulee bunkkeri ja takapuolelle kippaus tasku, teen sitten lisälaidat siilolle niin saa täyttää 5-6 m3 kerralla. Ei kannata liian isoa siiloa pitää, silloin kun pohjalle tulee harakanpesä on vähemmän lapioimista...Siilohuoneesta pienen reijän kautta syöttö kattilaan. 30kW riittänee, jos pitkää pakkasta tulee niin tallin lämmöstä tingitään. Lämmitettävänä n 1000 m3 + käyttövesi. Jos pelkkä OKT lämpiää, niin ilman muuta maalämpö, mutta hakkeen etu on sen laajennettavuus, lähes samalla kulutuksella saa ohjattua lämpöä moneen paikkaan, kuten halliin tai kuivaajaan tarpeen vaatiessa, ja pakkaspäivinä taloon.

Pannuhuoneen laitteet alle kymppitonnilla tinkimisen jälkeen. Talon vesikierto maksaa sitten sitä mukaan mitä laittaa, mutta se on sama kustannus riippumatta miten veden lämmittää. Haketus maksaa siinä 3-4€ kuutio ja hake ostettuna kotiin kympin päälle, tuskin tulee se päivä jolloin metsänomistaja saa rippeistä mitään. Vastaava maalämpöasema maksaisi 5-7k€ enemmän. Poltan ensin metsät ja pannun loppuun, sitten eläkepäiville laitan maalämpöä.

Jatkosiilostatehtävä 100 %:n tiivis, ettei takapaloja. Vai kuivurille haara. Siihen ei sama stokeri koskaan käy, vaan tarvitaan moninkertainen teholuokka. Mieti öljypolttimen tehoa ja tuntikulutusta. 30 kW:sta ei kannata mitoittaa 200 kW:ksi.
On teillä huvittavan halvat omat hakkeet. Hakkurin terät maksaa jo teidän vuotuiset lämmityskulut. Ja särkyny nivelakseli saman. Ja tukkikoura kymmenen vuoden lämmityksen. Ja takarenkaan (millisarjanen kantoon) korjaus kolmen vuoden lämmityksen. Nii ja ulukosiiloon vähän märkää haketta (ilman kunnon varastoa ja kuivuria) ja stokerin ruuvi yöllä poikki. Tai ei valu ruuville pakkasella.
Etkä lähe ulkomaille stokerinkaan kanssa ilman toista talonmiestä.
Helppoa ja halpaa, kun Suomessa ei tarvii pakkasella käynnistää koneita.

On teillä huvittavan halvat omat hakkeet. Hakkurin terät maksaa jo teidän vuotuiset lämmityskulut. Ja särkyny nivelakseli saman
Jos haketus maksaa nykyisin noin 6 euroa/hakekuutio(alveineen), niin  ei sitä kyllä omia laitteita kannata hankkia. Alkuperäinen juttu koski OK-taloa. jossa kuluu ehkä 30 kuutiota haketta eli 150 eur. Kaiken lisäksi ammattihakkurista menee läpi kaikki, mikä metsästä löytyy eli isot pystyynkuivaneet tukkipuutkin. Ja haketusvaiheessa ei tarvise ajaa kuin perävaunua alle ja tahti on varsin kova, ei siinä perävaunun täytössä kovin kauaa vanhene. Oma haketin on tasan yhtä turha kone kuin metsäperävaunu+ kuormain traktorin perään.