Tuntuu vaan joka vuosi pellonreunat olevan ongelmakohtia. Metsä varjostaa, kuivuminen on heikompaa kuin muussa osassa lohkoa, traktori tulee käännettyä aina vaan siellä reunassa, tiivistymistä tapahtuu maaperässä.

Itse olen jo kahtena vuotena jättänyt pellon- eli metsänreunoihin keskimäärin 20 metrin osuuden VLN-kasveille. Mun mielestä hyötyä löytyy monellakin tapaa. maa kuohkeutuu kun pitkäjuurisia kasvit saavat muutaman vuoden möyhentää juuristollaan maata, epäsäännöllisistä kuvioista voi näin muotoilla viljaviljelylle suorakaidekkaamman muotoisia eli viljely helpottuu, ei tarvi odotella märkien metsäreunojen kuivumista kylvö- tai puintikuntoon, ei metsänreunaan vihreitä jyviä hitaamman valmistumisen johdosta. Saati että myöhästyneemmän kylvön johdosta.

Eikä niistä metsänreunoista kuitenkaan sillä tavalla viljaa lähde kuin ei-metsänreunoista.

Muutama vuosi kun apilapitoinen kasvi kasvaa metsänreunassa , niin sinne voikin sitten taas vaihteeksi kylvää ns.hyötykasveja eli myyntiin menevää tuotetta.

Onko ajatuksissani jotain väärää, arvon kolleegat? vai miksi niin harvoin näkee metsäreunojen kylvetyksi maanparannuskasveilla? useasti näkyy ohiajaessa tielle asti, kuinka kasvusto on metsänreunassa pirusti huonompaa kuin muualla lohkossa.

Onko syynä ikiaikainen , isiltä peritty ajatus, että kaikki pitää kylvää, aina pientareita myöten ja joka jyvä pitää puida vaikka puimuri sitten akseleita myöten päisteitä pitkin matelisi?

Ja joo, oli eka postaukseni.

Mulla on just samalla tavalla.

Ainut mikä tuos vastustaa on että pitää piirustella tukihaussa kartalle tommoiset reunat omiksi kasvulohkoikseen.. ja sit vielä saattaa tarkastuksessa pinta-alat päin veetä.. ja sanktioo paukkuu..

Ainut mikä tuos vastustaa on että pitää piirustella tukihaussa kartalle tommoiset reunat omiksi kasvulohkoikseen.. ja sit vielä saattaa tarkastuksessa pinta-alat päin veetä.. ja sanktioo paukkuu..

Täytyy piirtää oikein. Onnistu kylvää huhtikuussa, niin pysty piirtämään toteutuneen mukaan 

Ainut mikä tuos vastustaa on että pitää piirustella tukihaussa kartalle tommoiset reunat omiksi kasvulohkoikseen.. ja sit vielä saattaa tarkastuksessa pinta-alat päin veetä.. ja sanktioo paukkuu..

Ei mulla ole vielä muodostunut tuosta piirtämisestä ongelmaa. Ja jos antaa pellonreunojen olla hömpässä vaikka kolme vuotta, niin sama piirroshan menee kolmen vuoden ajan.

keskimääräinen kasvulohko on mulla 5 hehtaaria. Hömpän kylvämisellä saa hankalat kulmat jätettyä pois, pellosta tulee suorakulman muotoinen ja kylvetään pinta-alan pystyy laskemaan helposti sivupyöräisen kylvökoneen jäljistä, montako kertaa menty ees-taas.

Lähdetään poijat siitä, että huhtikuussa jätetään vaan suuntaa antava viljelysuunnitelma. Korjataan sitten kylvöjen jälkeen toteutuneet pinta-alat. Sähköiseenhän on helpompi piirtää kuin paperikarttaan, ja saa pinta-alat sieltä selville aarilleen.

ei toi piirtäminen ongelma ole jos osaa niitä työkaluja käyttää. jos esim. 2,5 m koneella ajaa kolme leveyttä ni ei se 7,5 metristä paljoo heitä ja mittaustyökaluilla saa tasan oikein.

mulla on yli 5 ha mettänreunoja ja vaikeita nurkkia LHP-nurmina. perustamisvuonna otan riistan tuet ku laittaa semmoset siemenet. helpottaa töitä jatkossa ja osa paikoista semmosia ettei edes pystäis kylvämään samalla kertaa. eli etelän puolella synkkä metsä ym.

Usealta lohkolta olen pistänyt työtä hidastavia ja vaikeuttavia epäsäännöllisen muotoisia ja usein kivisiäkin nurkkauksia, raunioiden tauksia ja jyrkimpiä rinteitä LHP:ksi. Keskelle jää sitten sopiva suorakulmion muotoinen tasainen kappale normiviljelyyn.

Pohjoisen puolinen metsä ei varjosta niinkään, mutta vie toki voimaa maasta pitkillä juurillaan. Niin joo, siitä asti kun tuo LHP keksittiin oon sitä käyttäny juurikin metsien ja valtaojien vierustoissa.

Mulla on yhdellä muodottomalla usean hehtaarin lohkolla 7 eri kasvulohkoa. Muodostuu juurikin noista lhp sun muu "hömppäheinä" lohkoista ja pari suurempaa viljelylohkoa.

Nykyään aivan hiton helppo VIVUssa toteuttaa. Toista se oli paperilla. Satelliittikuva pelasti toki silloinkin. Pitihän ne jotenkin mitata.

Ei ole tosiaan mitään järkeä kylvää kaikkia postimerkkejä, missä menee energiaa turhaan joka työvaiheessa. Siitä ei jää kenellekään mitään mistään.

...ja metsää vaan kasvaa ja varjostaa...eli älä unohda sitä metsän hakkausta. Ja kyllä mun mielestä pohjoisen puoleinen metsä varjostaa enemmän kuin etelän puoleinen 

Täällä päin on raivattu muutama kymmenen metriä metsän puolelta, jotain heinää siinä ojan takana viljellään, ettei vesotu eikä nähtävästi vinguta tukia siihen alaan. Näkyy pellon puolella heti, että kypsyy ojanreunatkin samaan aikaan ei tarvii käydä keräilyeriä kokoilemassa enää.

-SS-

Keskiyön aurinkoko se c-alueen huippusadot kasvattaakin?

...ja metsää vaan kasvaa ja varjostaa...eli älä unohda sitä metsän hakkausta. Ja kyllä mun mielestä pohjoisen puoleinen metsä varjostaa enemmän kuin etelän puoleinen 

Mulla rajoittaa vain etelänpuoleinen. Pohjoinen naapuri on hakannut kaiken 

tuo pellonrunus metsä ottaa muuten ihan sairaasti panoksia pellolta, kun kattonnu miten lannoitus näkyy heinikossa tahi kylvetyssä viljassa...                 mutta kun ei ihan enää kehtais sellasia muutaman metrin aukkoja alkaan hakata tuonne reunoihin...                    tuoi hömppäheinä on ihan hyvä kun sitä käyttää hyväksi eikä ala liikoja natisemaan vanhoista...

ei toi piirtäminen ongelma ole jos osaa niitä työkaluja käyttää. jos esim. 2,5 m koneella ajaa kolme leveyttä ni ei se 7,5 metristä paljoo heitä ja mittaustyökaluilla saa tasan oikein.

mulla on yli 5 ha mettänreunoja ja vaikeita nurkkia LHP-nurmina. perustamisvuonna otan riistan tuet ku laittaa semmoset siemenet. helpottaa töitä jatkossa ja osa paikoista semmosia ettei edes pystäis kylvämään samalla kertaa. eli etelän puolella synkkä metsä ym.

Mutta lohko ei ala siitä, johon kylvökoneella pääsee, vaan piiriojan pohjalta ?

-SS-