Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.

Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.

Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.

Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.

Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.

Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.

Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.

Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.

 Kustannus tuotto?  Onko järkee?

No nyt karkaa kovaa 

No nyt karkaa kovaa 

viljanviljely on tietty eri asia  mutta karjatilalla se olis vaan ihannetilanne että sarkojen päässä menee kantava tie pellon tasossa tai vain aavistuksen ylempänä, edes toisessa päässä

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 23.01.16 - klo:10:42

No nyt karkaa kovaa 

viljanviljely on tietty eri asia  mutta karjatilalla se olis vaan ihannetilanne että sarkojen päässä menee kantava tie pellon tasossa tai vain aavistuksen ylempänä, edes toisessa päässä

Tällä aukeella suuri osa pelloista juuri noin, että päässä menee "päistetie". Lietteenajossa hehtaarimäärän määrittää levittimen työleveys ja kuorman koko, saran mitta kuormalla. Yleisin saran mitta noin 600m, eli levitin ei kovin leveä saa olla, ettei tuu turhaa ajoa tyhjällä ja täydellä kärryllä. Kolme lohkoa on katkaistu kolmeen osaan juuri 600m:n välein, tie nimellinen eli sitä ei kynnetä eikä muokata mutta yli voi ajaa kaikilla koneilla konetta kohottaen. Voi sanoa että on optimaalisesti toimiva systeemi, mutta vaatii isoja lohkoja...
Omissa pelloissa "liian" isoja muutama, ja kyllähän se harmittaa lietekärryn kanssa tallata. Ajan tyhjänä erijälkiä. täyden kuorman kanssa suunnilleen samoja. Nää maat kun ei kestä kuorman kanssa montaa ajoa, alkaa painumaan on kuivaa tai märkää.  Millään muulla koneella ei tuu turhaa liikennöintiä, kun puimurinkin purkaa vauhdissa, viimeinen tyhjennys osuu liittymän lähelle paikallaan.

Sitten on niitä tilkkuja, joita tallataan optimaalisesti ajaenkin ihan liikaa, vekslaillen siellä täällä. Liian isoa lohkoa ei olekaan, etteikö tallaaminen vähenisi vrt. pikkulohkot. Pienissä lohkoissa suurin syy huonoihin satoihin.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.01.16 - klo:10:14

Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.

Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.

Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.

Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.

 Kustannus tuotto?  Onko järkee?

olisi ehdottomasti järkeä. Pellon kiertävä "päiste" on prosenttuaalisesti todella iso pinta-alaltaan ja sen kasvukunnon ylläpitäminen tuottaa kaikkein eniten. Siksi kannattaa peltoliikennöinti johtaa yhdelle uralle ja "pilata" se jonkajälkeen loput pellosta kasvaa kunnolla.

Tietenkin tällaista rakentaessa kannattaa aina huomioida maalajit motta tärkeintä on että se pellon ympäri kiertävä ura on kuiva jotta siihen ei jää raiteisiin vettä.

Jonkinverran vaatii vain huomiota että ajolinjat sääilyy järkevinä.

Eikö se olisi jo helpompi laittaa ne telat traktoriin kuin käytännössä kaivaa ne telat maan sisään

Eikö se olisi jo helpompi laittaa ne telat traktoriin kuin käytännössä kaivaa ne telat maan sisään

Ei se valitettavasti vaikuta kun ajokerrat ovat liian monet päisteissä. Rengastus sitten sen mukaan että pelto kestää sen yhden yliajon/ työkerran.

Eikös nykyisin voi tehdä pellon ympäri kolmemetriset jotkut ympäristöpäisteet (virallisesti nimike taisi olla jokin muu), jotka tukilaskennassa luetaan samaan pinta-alaan varsinaisen viljelykasvin kanssa. Monivuotinen nurmi kantaa paremmin kuin muokattu tai yksivuotiselle kylvetty maa ja kasvukunnon mahd. heikkeneminen ei paljoa haittaa.

Heti ensi kesänä mä asfaltoin ajourat pellolle.

Eikö se olisi jo helpompi laittaa ne telat traktoriin kuin käytännössä kaivaa ne telat maan sisään

älä kommentoi kun et ymmärrä. Sinne pellolleen siis pitää päästä sillä kylän suurimmalla koneella kelillä kuin kelillä ja saada työt tehtyä nopeasti ja oikeaan aikaan. 

täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa.

Mursketta pellon pintaan? Tulevat sukupolvet kiittää.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.01.16 - klo:12:53

Eikö se olisi jo helpompi laittaa ne telat traktoriin kuin käytännössä kaivaa ne telat maan sisään

älä kommentoi kun et ymmärrä. Sinne pellolleen siis pitää päästä sillä kylän suurimmalla koneella kelillä kuin kelillä ja saada työt tehtyä nopeasti ja oikeaan aikaan. 

Se on just noin, urakooottija ku tullee niin paska vedetään leviäksi oli keli ku keli. Samahan se on mitä ihmiset pelloilleen tekee (tai vuokranantajiensa pelloille), mutta kun yksityistiet (ja joskus valtion tietkin) on siinä kunnossa, ettei meinaa tavallisella perheautolla päästä enää läpitte. Eihän ne paakut ja urat haittaa tietenkään niitä, joilla on autoissaan ne metriset pyörät ja raavinta joka kulmassa. Ja jos sattuu omallansa vielä läpi pääsemäänkin niin sen jälkeen kottero haisee paskalle viikkokausia, ettei ainakaan vieraampia voi kyydittää eikä autoa jättää mihinkään suljettuun parkkitilaan sivistyneemmässä maailmassa.

mutta mites sitten kun nuo peltolohkot ei olekaan oikein sellasia kuin a4?   jos oliskin poimuja ja kaartoja metän syliin ja kalliokielekkeitä joita joutus kiertään.

Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.

Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.

Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.

Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.

Ai että, ilman Sinua olisi kyllä kurjaa, olen oikeen odottanu että koska keksit jotain uutta. Mul ois pari tarkentavaa kysymystä.

Ensiksikin, paljonko korkeammat nuo urat olisi?
Tehdäänkö niitä koko lohkolle, vai vain päisteisiin?
Entäs jos käy talvella huvikseen omamyyjän pakeilla, ja keväällä pihalle tuodaan väärän levyinen ruisku?
Miten tukihaku, omat kasvulohkot murskeelle?
Laitetaanko urien väliin satokasvia?
Entä murskeuriin, satokasvia?
Kasvaako vehnä paremmin tiivistetyssä murskeessa kuin tallatussa savessa?
Estääkö murske maan tiivistymisen murskekerroksen alapuolelta, esim. lietevaunulla ryvetessä?