Eipä tuo 141 ole mihinkään mennyt,mutta jatka samaa tietämätöntä linjaa...

Miten tuo menikään?
http://kaytannonmaamies.fi/hyvasti-141/

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 18.01.16 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 18.01.16 - klo:18:00

Tässä suurinpiirteiin järkevät luvut tosin vuosilta 2005 ja 2015 koska

Ministeriön virkamiehiä on siirretty MAVIN alaisuuteen tuossa välissä!

Näistä ei joskus tiedä että pitäisikö itkeä vai nauraa näistä älyttömistä huuteluista...

Missäpä luulet budjetin tuollaisen

03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)   24 687 000

summan olevan? Liikenneministeriössä? Sosiaali- ja terveysministeriössä? Elinkeinoministeriössä?

Vai mahtaisiko kuitenkin olla Maa- ja metsätalouden pääluokassa...

Vuosien 2014 ja 2015 hallinon menot oli MMM lisääntyneet LÄHES 100 miljoonaa. kun taas pudotus 2016 on 10 miljoonaa!
Vuosien 2014 ja 2015 maaseudun kehitämisen raha määrä lisäänty 60 miljoonaa ja taas vuonna 2016 pudotusta lähes 100 miljoonaa!
Vuosien 2014 ja 2015 maa-ja elintarviketeolisuus tiputusta 50 miljoonaa ja vuoteen 2016 30 miljoonaa lisää!

samalla ajanjaksolla kaukkien muiden MMM alueiden budjettimenot vaihteli 0-20 miljoonan leikauksia vuodelle 2016. Ainut oli luonnonvaratalous jonka leikaus ol käytännössä joka vuodelle n.15 miljoonaa! Budjetti näytti 95 miljoonan leikausta vuosien 2015 ja 2016 välille MMM:ssä

Maaseudun kehittäminen näytti vuosien 2014 ja 2016 vertailussa vuodelle 2014 355 miljoonaa ja vuodelle 2016 318 miljoonaa. Eli realileikaus 3 vuoden aikana oli 37 miljoonaa! Samaan aikaan haalint oja tutkimus vuodelle 2014 72 miljoonaa ja vuodelle 2016 135 miljoonaa. Reali lisäys 3 vuoden aikana on 63 miljoonaa! LÄHES KAKSI KERTAA SE MITÄ MAASEUDUN KEHITÄMISESTÄ ON SÄÄSTETTY!

Tässä suurinpiirteiin järkevät luvut tosin vuosilta 2005 ja 2015 koska väitehän on että maataloudelta on jo leikattu ja sen takia ei tarvitse leikata?

Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki   609   323
EU-tulotuki (arviomääräraha)            515   531
Maatalouden ympäristötuki                       322   338
Luonnonhaittakorvaus                     423   552
                                                   1869   1744
               
                                                      6,6%  124   

Eli ero on noin 6.6% kun otetaan vain tuet. Ministeriö on siis tinkinyt kaikesta muusta paitsi tuista? Ja paljon...

Ja tuossakin on huomattava että tuo "kansallinen" johtuu pitkälti siitä että 141-tuki poistui... Muut kansalliset on kyllä maksettu.

Mutta että näin jos ei ole laiska vaan viitsii eritellä tuet noista budjetin kokonaisluvuista...

Jos antamiasi summia vertaa rahanarvokertoimen kanssa, ero levenee jo 20%:iin. Sitten maaseudun kehittämisen tukia ja korkotukia oli 2005 lähes tuplasti.

-SS-

Vuoden 2005 ja 2015 vertaaminen on siinäkin suhteessa mielenkiintoista, että jos verrattasiinkin nimellisarvoista summaa, niin budjetin kokonaismääräraha oli vuonna 2005 37 miljardia. Ja 2015 54 miljardia.

Ero on +45%, laskettuna vuoden 2005 budjetista. Jos väite on, että MMM pääkohta on pysynyt euromääräisesti samana, eikö tällöin olekin kyseessä tosiasiallinen leikkaus ?

Samalla tavalla eläkkeensaajat perustelevat eläkkeensä leikattua indeksiä, että on väärin, että korjataan indeksiä ostovoiman mukaan vaan pitäisi korjata palkkatason mukaan, joka on kohonnut nopeammin kuin ostovoimaindeksi.

-SS-

Vielä selvennykseksi: Olen kallistumassa siihen näkemykseen, että maataloustukien reaalinen arvo on pudonnut 10 vuodessa jopa viidenneksen. Hallinnon ja kehitysrahan määrä vielä enemmän.

Sitten vaikka nimelliset summat eivät olekaan pudonneet kovinpaljon, kyllä budjetin nimellissumma muilla momenteilla on kovastikin kasvanut. Eli suhteellisesti maataloudesta on leikattu hyvinkin.

Mikä sitten on se lopullinen totuus, ei noilla tuilla taideta kuuhun mennä, paitsi jos on oikein tuki-imurispesialisti ollut. Ja sehän on taas nollasummapeli se.

-SS-

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2005&lang=fi&maindoc=/2005/TAE/vmkanta/vmkanta.xml&opennode=0:1:265:851:

Onko jollain tietoa kuinka paljon tukia on leikattu ? Aika rajusti on tainnu lähteä vaikka viimisen kymmenen vuoden aikana. Tulot on varmaan myös tippunut aika radikaalisti.

Olis vaan jotain mitä vastata kun kateelliset aukoo päätään, ettei maataloudelta leikata mitään.

Kysy niiltä kateellisilta, mitä heiltä on leikattu? Toistaiseksi nimittäin muihin ammattiryhmiin kuin viljelijöihin ei ole vielä kohdistettu mitään leikkausia / säästötoimenpiteitä. Mahdollisista säästöistä puhuminen kun ei ole vielä leikkaus. Myöskään se ei ole leikkaus, että etuisuutta korotetaan vähemmän kuin edunsaaja olisi halunnut. Sitä voidaan juuri ja juuri pitää leikkauksena, että ei tehdä korotusta lainkaan, kun samaan aikaan inflaatio on kuitenkin nakertanut ostovoimaa parin prosentin vuosivauhtia. Maataloustukien osalta tämä on ollut tilanne vuodesta 1995 lähtien - mutta sekin vain niinä vuosina, joina tukea ei ole suoranaisesti leikattu.

Lipposen 1. hallitus leikkasi heti ensi töikseen tukea jo rajusti. Siitä eteen päin on jokseenkin joka hallitus nipistänyt muutaman miljoonan sieltä, toisen täältä. Myös MAKERA:sta on "lainattu" maatalouden rahaa muuhun tarkoitukseen ja siirrelty muihin tukiin kuin niihin, mihin se aikoinaan oli rahastoitu. Näin osa tuista on ollutkin maatalouden itse itselleen maksamaa.

Viime vuonna tuista lähti noin 10 % edellisvuoteen verrattuna, isoilta tiloilta enemmän, pieniltä vähemmän. Samalla loppui vaarallisten kasvintuhoojien torjunnasta maksettavat korvaukset, mutta Eviran määräämät torjuntatoimet jäivät. Toistaiseksi ei yksikään vakuutusyhtiö tarjoa edes vakuutuksia tähän tarpeeseen. Vaarallisen kasvintuhoojan torjunta voi käytännössä johtaa maatilan tai puutarhayrityksen toiminnan päättymiseen.

Vuodenvaihteessa loppui satovahinkojen korvausjärjestelmä. Tilalle tarjottavia satovahinkovakuutuksia rasittaa 24 %:n vakuutusmaksuvero (ainoana Euroopassa), joka kääntää rahavirran viljelijöiltä valtiolle. Leikkaus on siten faktisesti yli 100 %.

Vuodenvaihteessa päättyi myös luopumistuki ja ympäristötuen joidenkin toimenpiteiden maksimikorvauksia rajoitettiin. Lomituksesta on sov!ttu leikattavaksi 20 miljoonaa / vuosi, mikä on sattumalta sama summa kuin maidontuotannolle EU:n osoittama kertaluonteinen kriisituki.

Ensi vuonna pienenee luonnonhaittakorvaus 10 € / ha.

Nämä ovat siis tähän asti sov!ttuja leikkauksia, jotka vielä ajoittuvat tilanteeseen, jolloin useimpien maataloustuotteiden tuottajahinnat ovat pudonneet roimasti ja valtio saanut korkohyötyä, kun tukien maksatuksia on viivästetty.

Lisäksi viljelijäväestöön kohdistuvat tietysti muiden ihmisten tavoin samalla lailla kaikki muutkin etuuksien leikkaukset, mikäli sellaisia toteutetaan: terveyskeskusmaksut, lääkekulujen vähennysoikeuden pienentämiset jne.

Monien tukien nimikkeet ovat vuosien varrella vaihtuneet, samoin tukiehdot. Esim. ympäristötukeen varatun määrärahan kasvaminen ei kerro mitään, ellei oteta huomioon sitä, mistä tämä raha on siirretty. MMM:n budjettihan ei ole kasvanut, päin vastoin. Tukien painopistettä on siirretty poliittisista syistä enemmän ympäristötuen / -korvauksen puolelle. Rahan määrä ei lisäänny sillä, että se siirtyy momentilta toiselle. Saman aikaisesti ympäristötuen ehtona olevilta toimenpiteiltä on jatkuvasti vaadittu lisää kustannusvaikutusta, vaikka alun perin ympäristötukeen kuului merkittävä osa suoraa tukielementtiä. Siten ympäristötuen kasvattaminen muiden tukien kustannuksella voi olla nollasummapeliä valtiolle, mutta miinusmerkkistä viljelijälle. Ainutlaatuista on myös se, että viljelijän pitää sitoutua ympäristötukeen viideksi vuodeksi, mutta toisella sopimusosapuolella on oikeus heikentää ehtoja viljelijää kuulematta. Näinhän tälle vuodellekin tehtiin.

Joo täällä mainittiin propagandasta; mutta näyttää kuitenkin siltä, että
propagandaa on enemmänkin se, että valitaan nimellissuuruisia lukemia,
jotka muka eivät ole pienenneet. Muissa valtion kuluissa on kasvua joko
elinkustannusindeksin tai vielä suuremman kertoimen verran.
Eli paikalleen jäänyt rahasumma onkin vuosi vuodelta arvoltaan pienempi.

Onhan koko Yhteisön maatalousbudjetin julkinen osuus hallitseva,
tuottamaansa lisäarvoon verrattuna. Se on asia erikseen, ja
siitä voi keskustella toisessa yhteydessä, mutta kyllä leikkauksia on
tapahtunut, huomattava on , että bulkkiviljelyalalla jo heti 1990-luvulla
jouduttiin hintaleikkausten ja markkinahäiriöiden kohteeksi, erikoisviljely
ja jotkut karjatalouden haarat ovat joutuneet suurempiin vaikeuksiin
nyt tämän Venäjän-kriisin takia.

-SS-

En oikein saanut otetuksi ehtootorkkuja, alkoi vaivaamaan; otinkin hommaksi verrata viljelijätukia vuodesta 2000 vuoteen 2016, budjetista ja talousarvion toteutumasta katsoen. Melko hyvin löytyi tietoa vuodesta 2000 saakka. Tutkin kohtia "Kansallinen tuki" , "EU-tulotuki", josta poistin markkina- ja vientituet, sitten "Ympäristötuki/korvaus", ja lopuksi "Luonnonhaittakorvaus"

Ne momentit olivat melko hyvin muuttumattomat, ja lienevät hyvin vertailtavissa. Sivusilmällä muita momentteja tarkastellessa kyllä huomasin, että esimerkiksi luopumistuille varattua oli useampi sata miljoonaa ennen, nyt ei mitään. No, tein viivakuvion, joka kuvastaa euromääräisen viljelijätukien kokonaissumman kehitystä, olen piirtänyt myös rahanarvokertoimella korjatun summan, vuoden 2016 eurona. Nähdään, että 2005-2010 kausi oli ehkä parasta aikaa tähän mennessä. Oletteko samaa mieltä ?



Piirsin myös rahanarvokorjatun tukien jakauman samalle ajalle, eli punainen viiva on muutettu palkkikaavioksi, joka kertoo eri momenttien reaaliarvon. Voidaan nähdä, että kansalliset tuet kutistuvat, eli leikkuri on niihin osunut. EU-rahoitteiset tuet eivät ole leikkaantuneet ollenkaan niin vahvasti, vaan pitäneet arvonsa.



Tämä on vain yksi kooste, saahan sieltä paljon muutakin, juurikin luopumistuet, satovahingot, tämmöiset, joita ei ole juuri tavan osa-aikaviljelijä koskaan nähnyt. Ne varmaan ovat niitä enemmän leikkaantuneita tukia, kuten Jössejänis tuossa kertoi.

-SS-

En oikein saanut otetuksi ehtootorkkuja, alkoi vaivaamaan; otinkin hommaksi verrata viljelijätukia vuodesta 2000 vuoteen 2016, budjetista ja talousarvion toteutumasta katsoen. Melko hyvin löytyi tietoa vuodesta 2000 saakka. Tutkin kohtia "Kansallinen tuki" , "EU-tulotuki", josta poistin markkina- ja vientituet, sitten "Ympäristötuki/korvaus", ja lopuksi "Luonnonhaittakorvaus"

Ne momentit olivat melko hyvin muuttumattomat, ja lienevät hyvin vertailtavissa. Sivusilmällä muita momentteja tarkastellessa kyllä huomasin, että esimerkiksi luopumistuille varattua oli useampi sata miljoonaa ennen, nyt ei mitään. No, tein viivakuvion, joka kuvastaa euromääräisen viljelijätukien kokonaissumman kehitystä, olen piirtänyt myös rahanarvokertoimella korjatun summan, vuoden 2016 eurona. Nähdään, että 2005-2010 kausi oli ehkä parasta aikaa tähän mennessä. Oletteko samaa mieltä ?



Piirsin myös rahanarvokorjatun tukien jakauman samalle ajalle, eli punainen viiva on muutettu palkkikaavioksi, joka kertoo eri momenttien reaaliarvon. Voidaan nähdä, että kansalliset tuet kutistuvat, eli leikkuri on niihin osunut. EU-rahoitteiset tuet eivät ole leikkaantuneet ollenkaan niin vahvasti, vaan pitäneet arvonsa.



Tämä on vain yksi kooste, saahan sieltä paljon muutakin, juurikin luopumistuet, satovahingot, tämmöiset, joita ei ole juuri tavan osa-aikaviljelijä koskaan nähnyt. Ne varmaan ovat niitä enemmän leikkaantuneita tukia, kuten Jössejänis tuossa kertoi.

-SS-

Topikkia aloittaessa ajattelinkin, että toivottavasta SS jaksaisi paneutua asiaan. Kiitos   

Joo täytyy kyllä antaa kunnioitusta SS:n vaivannäöstä ja osaamisesta.

Joo täytyy kyllä antaa kunnioitusta SS:n vaivannäöstä ja osaamisesta.

Ja lähes kaikki SS:n kertomat asiat perustuvat paikkansapitäviin faktoihin, omiin pitkänlinjan kokemuksiin eikä lähes paskapaperiin verrattaviin yli 10 vuotta vanhoihin julkaisuihin, joiden paikkansapitävyydestä pitävyydestä voidaan olla montaa mieltä, joita joku henkilö tänne linkittää.
Mutta ilo lukea SS:n viestejä jotka ovat pelkkää asiaa.

Rispektiä täältäkin..

SS:n kaavioista näkyykin se, että turha ainakaan eu:ta syyttää leikkauksista eli kyllä täällä kotona niihin muroihin kustaan eikä brysselissä. Samoin tuntuu olevan tän säädösviidakon kanssa.

Eu on alentanut tuontisuojaa ja heikentänyt ja poistanut mm intervention. Näistä korvauksena tuotantosuunta kerrallaan on saanut jotain määräaikaista tukea Eu:lta. Nämä sitten näkyvät pieninä nousuina tuissa. Eli osaksi tuottajahintojen laskun takana on myös ollut hallinnollisen suojan aleneminen. Alkujaan jo CAP:kin oli korvaus viljan hallinnollisen hinnan alenemisesta.