Niin kaikki riippuu vähän siitä että miten automatisoitu navetta on. Itte kun tykkään ehkä vähän työvaltaisemmasta navetasta niin saan ihan heittämällä työllistettyä yhden henkilön navettatöihin yhden robotin kokoluokassa kun jatkeena on koko nuorkarja. Jos taas automatisoin navetan ihan tappiin niin en kuitenkaan kerkiä itsekään sitä hoitaa kunnolla joten tällä mennään. Monipuolisuutta vaaditaan toki tekijältä että kaikki eläinpuolen jutut hoituu.

Noi tuntien laskemiset on aina vähän niin ja näin.

Lasketaan vain keskeisimpien töiden ajanmenekki ja unohdetaan
se tärkeä osuus, mikä tehdään esim. Päivällä kävelemällä navetan läpi
ja samalla tsekataan kiimoja ja ehkä lääkitään. Samoin esim iltatarkastukset
Jätetään säännönmukaisesti pois tuntilaskennasta.

Sitten kun työntekijälle kehitetään järkevä työkokonaisuus kahdeksan tunnin
ajalle, huomataan, että paljon jää vielä tehtävää ja valvottavaa.

Paljonhan noita "ylimääräisiä" rutiineja on vielä hoidettavana pakollistenkin lisäksi... Niistä on sitten helpoin luistaa kun alkaa peltohommat ym. painaa päälle.

Lainaus käyttäjältä: mah - 02.01.16 - klo:06:52

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 01.01.16 - klo:13:46

Lainaus käyttäjältä: Ketku - 01.01.16 - klo:10:54

Jos mulla on 50 lehmää parsinavetassa ja sen hoitaa emännän kans kahden.
Mutta jos on 60 lehmää ropotilla niin siihen tarvitaan työntekijä.

Eli ei kannata haaveilla siitä uudesta navetasta kun siellä on niin paljon enemmän töitä

On ihan eri juttu hoitaa 50 eläintä vaimon kanssa kun että alkaa hoitaa robotillista yksin. Jos navetta ei ole ihan täysin automatisoitu niin 70 lehmällä työntekijä on aivan ääriään myöden työllistetty jos yksin pitää saada hommat tehtyä. Ollaan jopa äkkiä uupumisen puolella. Isäntäväellekkin sellaisen navetan hoitoon menee pari tuntia aamuin illoin.

Mihin saa työläispoloinen itsensä ääriään myöden työllistymään yhden robotin navetassa?

Ei kyllä mihinkään.
Mutta kun otetaan siihen päälle 250ha peltoa,ja urakoijaa ei käytetä.Niin alkaa jo pikkuhiljaa työllistyä isäntäparin lisäksi renkikin....

Niinpä. Kumpikohan sitten on taloudellisempaa, käyttää urakoitsijaa joihinkin peltopuuhiin, vaiko palkata työntekijä ja hoitaa itselle koko viljelyskonepaletin?

Lainaus käyttäjältä: +200 - 02.01.16 - klo:07:53

Lainaus käyttäjältä: mah - 02.01.16 - klo:06:52

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 01.01.16 - klo:13:46

Lainaus käyttäjältä: Ketku - 01.01.16 - klo:10:54

Jos mulla on 50 lehmää parsinavetassa ja sen hoitaa emännän kans kahden.
Mutta jos on 60 lehmää ropotilla niin siihen tarvitaan työntekijä.

Eli ei kannata haaveilla siitä uudesta navetasta kun siellä on niin paljon enemmän töitä

On ihan eri juttu hoitaa 50 eläintä vaimon kanssa kun että alkaa hoitaa robotillista yksin. Jos navetta ei ole ihan täysin automatisoitu niin 70 lehmällä työntekijä on aivan ääriään myöden työllistetty jos yksin pitää saada hommat tehtyä. Ollaan jopa äkkiä uupumisen puolella. Isäntäväellekkin sellaisen navetan hoitoon menee pari tuntia aamuin illoin.

Mihin saa työläispoloinen itsensä ääriään myöden työllistymään yhden robotin navetassa?

Ei kyllä mihinkään.
Mutta kun otetaan siihen päälle 250ha peltoa,ja urakoijaa ei käytetä.Niin alkaa jo pikkuhiljaa työllistyä isäntäparin lisäksi renkikin....

Niinpä. Kumpikohan sitten on taloudellisempaa, käyttää urakoitsijaa joihinkin peltopuuhiin, vaiko palkata työntekijä ja hoitaa itselle koko viljelyskonepaletin?

Molempi parempi.

työntekijä ehdoton navetassa. Tietyt lomitus-säädökset hieman hiertää mutta niiden kanssa on elettävä. (se että jos isäntäpari hoitaa navetan ja urakoitsija pellon saa täydet lomat mutta jos työntekijä navetan ja isäntäväki peltopuolen ja osan navetasta joutuu lomista luopumaan) kuitenkin itse tykkään että siinä jatkuvassa rutiinissa on ulkopuolinen tekijä ja itse hoitelen niitä enemmän liukuvia töitä. Ja ei meillä ei ole läheskään koko peltorepertuaaria vaikka peltotöitä tehdään ainakin kolminkertainen määrä mitä omat pellot vaatisi. Urakointia ja vaihtotyötä on melkoisesti. Lisäksi metsä olisi aika kova työllistäjä jos sinnekin kerkiäisi.

Lainaus käyttäjältä: +200 - 02.01.16 - klo:07:53

Lainaus käyttäjältä: mah - 02.01.16 - klo:06:52

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 01.01.16 - klo:13:46

Lainaus käyttäjältä: Ketku - 01.01.16 - klo:10:54

Jos mulla on 50 lehmää parsinavetassa ja sen hoitaa emännän kans kahden.
Mutta jos on 60 lehmää ropotilla niin siihen tarvitaan työntekijä.

Eli ei kannata haaveilla siitä uudesta navetasta kun siellä on niin paljon enemmän töitä

On ihan eri juttu hoitaa 50 eläintä vaimon kanssa kun että alkaa hoitaa robotillista yksin. Jos navetta ei ole ihan täysin automatisoitu niin 70 lehmällä työntekijä on aivan ääriään myöden työllistetty jos yksin pitää saada hommat tehtyä. Ollaan jopa äkkiä uupumisen puolella. Isäntäväellekkin sellaisen navetan hoitoon menee pari tuntia aamuin illoin.

Mihin saa työläispoloinen itsensä ääriään myöden työllistymään yhden robotin navetassa?

Ei kyllä mihinkään.
Mutta kun otetaan siihen päälle 250ha peltoa,ja urakoijaa ei käytetä.Niin alkaa jo pikkuhiljaa työllistyä isäntäparin lisäksi renkikin....

Niinpä. Kumpikohan sitten on taloudellisempaa, käyttää urakoitsijaa joihinkin peltopuuhiin, vaiko palkata työntekijä ja hoitaa itselle koko viljelyskonepaletin?

Niin,vähä vaikee sanoo kun vastaavia tiloja on aika vähä.Ainakaan sellaisia joilla ei ole työntekijää...
Niin ja esim me ei käytetä kunnallista lomittajaa lainkaan.
Ja ei ole kelamiehiä hommis...

Parhaiten työmenekin tuntuvat tietävän ulkopuoliset, erityisesti muiden tuotantosuuntien edustajat. 

Parhaiten työmenekin tuntuvat tietävän ulkopuoliset, erityisesti muiden tuotantosuuntien edustajat. 

 

6630 antaa ymmärtää että järkevästi tehdyllä navetalla työhön käytetään päivittäin 2 tuntia. Jos ymmärrän oikein, on kyseessä yhden ropotin/60 lypsävän yksikkö.

Vms:n renki hääräilee saman kokoisessa laitoksessa 8 tuntia. Ei ihme että viljan viljelyn "kannattavuus" harmittaa.

 

Lainaus käyttäjältä: Make - 02.01.16 - klo:21:15

Parhaiten työmenekin tuntuvat tietävän ulkopuoliset, erityisesti muiden tuotantosuuntien edustajat. 

 

6630 antaa ymmärtää että järkevästi tehdyllä navetalla työhön käytetään päivittäin 2 tuntia. Jos ymmärrän oikein, on kyseessä yhden ropotin/60 lypsävän yksikkö.

Vms:n renki hääräilee saman kokoisessa laitoksessa 8 tuntia. Ei ihme että viljan viljelyn "kannattavuus" harmittaa.

 

meillä ei ole tällä hetkellä robotillista lehmiä vaikka pitäisi olla. Työntekijällä on siis kyllä nyt luppoaikaa mutta jos panoksia nostetaan ja siirretään päätyä niin en voi olettaa että jos meinaan pitää tekijän niin voisin kauheasti muuta viellä teetättää niin että navettahommatkin tulisi tehtyä.

Mulla menee jokapäivä navetalla tunti jo pelkästään siihen,että luon luottamussuhdetta naudan ja ihmisen välille....

Mulla menee jokapäivä navetalla tunti jo pelkästään siihen,että luon luottamussuhdetta naudan ja ihmisen välille....

Ja sitten kun vihdoin opit luottamaan siihen nautaan, joku toinen hyväkäs monottaa takuulla kulkusille niin että silmäkulmassa on kyynel vielä 2017 juhannuksena.   



(ja sitten pitää taas aloittaa alusta)

N. 3500-4000 tunnin vuosittaisesta työajasta pitäs kyllä saaha puolet pois, että tätä vois elämäksi kutsua. Nyt lähinnä työleiri. 

N. 3500-4000 tunnin vuosittaisesta työajasta pitäs kyllä saaha puolet pois, että tätä vois elämäksi kutsua. Nyt lähinnä työleiri. 

Huh. Jos noin paljon töitä tekee, niin kyllä pitäisi.

N. 3500-4000 tunnin vuosittaisesta työajasta pitäs kyllä saaha puolet pois, että tätä vois elämäksi kutsua. Nyt lähinnä työleiri. 

Kyllä jos tuon neljätuhatta tuntia oikeasti tekee, niin pitää hattua nostaa, mutta toisaalta kehotta jo hiukan vähentämään työmäärää. Itellä tullu 2014 ja 2013 vuosina 3260 h/vuosi ja niitä edeltävinä vuosina hiukan vähemmän. Alkuperäinen ajatus työaikakirjanpidon pitämisessä oli, että selviää paljonko tulee tunteja vuodessa ja sitten kun se selvisi, että pitäisi saada vähenemään, mutta päinvastoin on vaan käynyt. 

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 03.01.16 - klo:10:41

N. 3500-4000 tunnin vuosittaisesta työajasta pitäs kyllä saaha puolet pois, että tätä vois elämäksi kutsua. Nyt lähinnä työleiri. 

Kyllä jos tuon neljätuhatta tuntia oikeasti tekee, niin pitää hattua nostaa, mutta toisaalta kehotta jo hiukan vähentämään työmäärää. Itellä tullu 2014 ja 2013 vuosina 3260 h/vuosi ja niitä edeltävinä vuosina hiukan vähemmän. Alkuperäinen ajatus työaikakirjanpidon pitämisessä oli, että selviää paljonko tulee tunteja vuodessa ja sitten kun se selvisi, että pitäisi saada vähenemään, mutta päinvastoin on vaan käynyt. 

No "kelan" mies tekee ehkä sen 500-700 tuntia noista, mutta on siinä sittenkin aivan riittävästi ja joku asia silti tekemättä...  Osa-aikainen työntekijäkin oli vakuutettuna mutta sitä ei sitten lopulta työ kiinnostanutkaan ja uutta en oo yrittänyt edes hakea.