Eaton 3S 700 näyttää laatikon päällä lukevan. Puoleksi tunniksi riittää tietokoneelle (pöytäkone+näyttö) virtaa. Tosi tarpeellinen laite varsinkin viime talven tykkylumiaikana, jolloin jatkuvasti pikkuräpsyjä verkkovirrassa.
Nykyisiä kodinkoneita varten pitäisi koko talo olla upsin jatkona. Kaveri kertoi uuden pakastimen seonneen jatkuvista katkoista siten, että näyttö näytti -18, mutta kaappi oli sulanut ja sen mukana kaikki sisältö. Takuu oli kuulemma korvannut myös ruuat.
Siirtomaksut nousevat, mutta tuotteen laatu laskee. Halvinta kansakunnan kannalta olisi laskea toimitusvarmuutta (ja tietysti myös siirtohintaa) ja jokaisen hommata ups ja agrekaatti. Joskus miettinyt, että miksi sähkölinjoille hakataan ylös asti ulottuva linjakäytävä, kun puhelinkaapelit menevät melkoisessa pusikossa ja toimivatkin joka myräkän jalkeen. Puut olisivat tasapainoisia oksien suhteen, kun ei ole mahdollisuutta taipua valoa päin. Pieni reikä vaan tehtäisiin tarivttaessa johtojen kohdalle oksistoon. Mitä sanoo SAS ja vms1 (erikoisten ideoiden nimimerkit)?
Sitten pitäisi olla kyllä muovitettu kaapeli .
Toi muovitettu johdin (=PAS, päällystetty avojohto suurjännitteelle) keksittiin 80-luvulla ja sitä käytettiinkin ahkerasti 15-20 vuotta. Kunnes siitä tuli kirosana. Ideahan siinä oli, että johtokadut voi olla kapeampia eikä johtolähtö laukea maasulusta, jos puu nojaa vaikkapa reunimmaiseen lankaan. Johtojen painuessa yhteen taitaa (k)estää oikosulkuakin johtohaarojen perällä, kun os-virta on pieni. No tästä seuraa se, että viat ei tule ilmi!. Kauniina ajatuksena oli, että näin saadaan aikaa tarkastaa metsäosuuksien johtokatuja myrskyjen jälkeen ja sähkö pysyy kuitenkin päällä = asiakkaat tyytyväisenä. Mutta ei toiminutkaan. Puut jää nojailemaan ja aiheuttavat sitten pysyvän vian, kun eriste hankautuu rikki.
Lisäksi esim. koivusta lentävä risu, joka tavallisella avojohdolla lentäessään tuulella johtimien päälle aiheuttaa oikosulun ja usein palaa oikosulkuvirran vaikutuksesta poikki ja putoaa maahan. PASsilla risu liukuu johtimia pitkin pylväälle=eristimiin asti ja jää siihen jumiin. Ei ehkä aiheuta oikosulkua kuin vasta kastuttuaan, mutta ei välttämättä putoa maahankaan. Aiheuttaa todella työläästi etsittävän vian, joka toistuvien kokeilujen aikana saattaa lopulta poistua itsestään ja jää ns. haamuviaksi. Todella turhauttavaa.
Lisäksi päällystetty johdin oli kovin ukkosherkkä ja salamaniskusta alkunsa saanut valokaari johtimen ja kuoren välissä sai aikaan lukuisia johtimen poikkipalamisia. Tämän ilmiön estämiseksi jouduttiin jälkeenpäin asentamaan valokaariruojia, mistä aiheutui lisää kustannuksia.
Nykyisin avojohtoihin nojaavien puiden ongelmaa (suuriohmiset viat) pienennetään maasulkuvirran kompensoinnilla. Tässä järjestelmässä siirto voi jatkua, vaikka johdin on maasulussa.