Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: junttieinari - 27.12.15 - klo:12:31
-
Millaisia varavirtalaitteita foorumilaisilla on tietotekniikan suojana?
Viimetalven jatkuvat sähkökatkot söivät yhden verkkolevyn käyttökelvottomaksi, joten jonkinlainen virtalähde lyhyitä katkoja vastaan olisi tarpeen. Pelkästä ylijännitesuojasta ei näytä olevan paljoa iloa.
-
Millaisia varavirtalaitteita foorumilaisilla on tietotekniikan suojana?
Viimetalven jatkuvat sähkökatkot söivät yhden verkkolevyn käyttökelvottomaksi, joten jonkinlainen virtalähde lyhyitä katkoja vastaan olisi tarpeen. Pelkästä ylijännitesuojasta ei näytä olevan paljoa iloa.
Hankinnassa vasta. Semmoisia halpismalleja oon zoomannu, mihin saa lisäakuston. Sais varakäyntiä enemmän kuin sen viis minuuttia.
-
Monenlaista UPSia, eipä sen merkin liene väliä, akkuja täytyy kaikkiin uusia. Lähiverkon suojaukseen kannattais kans panostaa, salama kun lähelle lyö tuho on väistämätön.
-
Monenlaista UPSia, eipä sen merkin liene väliä, akkuja täytyy kaikkiin uusia. Lähiverkon suojaukseen kannattais kans panostaa, salama kun lähelle lyö tuho on väistämätön.
Lähelle kun lyö ei auta vaikka olisi suojia tusina peräkkäin,järki käteen ja koneet pois verkosta ukkosen ajaksi.UPs on ollut 98 lähtien nyt toinen menossa se on hyvä pikku katkoihin tosi hyvä.Tulostinta sen perään ei saa laittaa.
Sanotaan että ukkonen ei lyö samaan paikkaan kahta kertaa se ei pidä paikkaansa minulla on eräällä mäntykankaalla paikka 30 metrin alalla jo lähes kymmenen iskua puihin 25 vuoden aikana.
Usein saa siitä kaataa puun kun on saanut iskun kesällä.
-
Eaton 3S 700 näyttää laatikon päällä lukevan. Puoleksi tunniksi riittää tietokoneelle (pöytäkone+näyttö) virtaa. Tosi tarpeellinen laite varsinkin viime talven tykkylumiaikana, jolloin jatkuvasti pikkuräpsyjä verkkovirrassa.
Nykyisiä kodinkoneita varten pitäisi koko talo olla upsin jatkona. Kaveri kertoi uuden pakastimen seonneen jatkuvista katkoista siten, että näyttö näytti -18, mutta kaappi oli sulanut ja sen mukana kaikki sisältö. Takuu oli kuulemma korvannut myös ruuat.
Siirtomaksut nousevat, mutta tuotteen laatu laskee. Halvinta kansakunnan kannalta olisi laskea toimitusvarmuutta (ja tietysti myös siirtohintaa) ja jokaisen hommata ups ja agrekaatti. Joskus miettinyt, että miksi sähkölinjoille hakataan ylös asti ulottuva linjakäytävä, kun puhelinkaapelit menevät melkoisessa pusikossa ja toimivatkin joka myräkän jalkeen. Puut olisivat tasapainoisia oksien suhteen, kun ei ole mahdollisuutta taipua valoa päin. Pieni reikä vaan tehtäisiin tarivttaessa johtojen kohdalle oksistoon. Mitä sanoo SAS ja vms1 (erikoisten ideoiden nimimerkit)?
-
Eaton 3S 700 näyttää laatikon päällä lukevan. Puoleksi tunniksi riittää tietokoneelle (pöytäkone+näyttö) virtaa. Tosi tarpeellinen laite varsinkin viime talven tykkylumiaikana, jolloin jatkuvasti pikkuräpsyjä verkkovirrassa.
Nykyisiä kodinkoneita varten pitäisi koko talo olla upsin jatkona. Kaveri kertoi uuden pakastimen seonneen jatkuvista katkoista siten, että näyttö näytti -18, mutta kaappi oli sulanut ja sen mukana kaikki sisältö. Takuu oli kuulemma korvannut myös ruuat.
Siirtomaksut nousevat, mutta tuotteen laatu laskee. Halvinta kansakunnan kannalta olisi laskea toimitusvarmuutta (ja tietysti myös siirtohintaa) ja jokaisen hommata ups ja agrekaatti. Joskus miettinyt, että miksi sähkölinjoille hakataan ylös asti ulottuva linjakäytävä, kun puhelinkaapelit menevät melkoisessa pusikossa ja toimivatkin joka myräkän jalkeen. Puut olisivat tasapainoisia oksien suhteen, kun ei ole mahdollisuutta taipua valoa päin. Pieni reikä vaan tehtäisiin tarivttaessa johtojen kohdalle oksistoon. Mitä sanoo SAS ja vms1 (erikoisten ideoiden nimimerkit)?
Sitten pitäisi olla kyllä muovitettu kaapeli . ;)
-
Eaton 1000va/650W näyttää ylläpitävän kaks näyttöä, 2 konetta, robon tietotekniikan, tyhjiöpumpun tietotekniikan ja tankin tietotekniikan. Lisäksi kasallinen reitittimiä, alpro ja muita sähköhiluja.
Kaapissa on jokaiselle vaiheelle jännitesuoja mallia v50 b+c (älkää kysykö mitä tekee mutta hoitaa kuulemma ukkosella piikkejä)
jos elenia ei halua toimittaa virtaa niin kehiin astuu visa Elektrin agregaatti pikinmiten. Pieninäkään sähköongelmaa en muista piikistä' tai katkosta olleen nyt kuuteen vuoteen.
-
Eaton 3S 700 näyttää laatikon päällä lukevan. Puoleksi tunniksi riittää tietokoneelle (pöytäkone+näyttö) virtaa. Tosi tarpeellinen laite varsinkin viime talven tykkylumiaikana, jolloin jatkuvasti pikkuräpsyjä verkkovirrassa.
Nykyisiä kodinkoneita varten pitäisi koko talo olla upsin jatkona. Kaveri kertoi uuden pakastimen seonneen jatkuvista katkoista siten, että näyttö näytti -18, mutta kaappi oli sulanut ja sen mukana kaikki sisältö. Takuu oli kuulemma korvannut myös ruuat.
Siirtomaksut nousevat, mutta tuotteen laatu laskee. Halvinta kansakunnan kannalta olisi laskea toimitusvarmuutta (ja tietysti myös siirtohintaa) ja jokaisen hommata ups ja agrekaatti. Joskus miettinyt, että miksi sähkölinjoille hakataan ylös asti ulottuva linjakäytävä, kun puhelinkaapelit menevät melkoisessa pusikossa ja toimivatkin joka myräkän jalkeen. Puut olisivat tasapainoisia oksien suhteen, kun ei ole mahdollisuutta taipua valoa päin. Pieni reikä vaan tehtäisiin tarivttaessa johtojen kohdalle oksistoon. Mitä sanoo SAS ja vms1 (erikoisten ideoiden nimimerkit)?
Sitten pitäisi olla kyllä muovitettu kaapeli . ;)
Toi muovitettu johdin (=PAS, päällystetty avojohto suurjännitteelle) keksittiin 80-luvulla ja sitä käytettiinkin ahkerasti 15-20 vuotta. Kunnes siitä tuli kirosana. Ideahan siinä oli, että johtokadut voi olla kapeampia eikä johtolähtö laukea maasulusta, jos puu nojaa vaikkapa reunimmaiseen lankaan. Johtojen painuessa yhteen taitaa (k)estää oikosulkuakin johtohaarojen perällä, kun os-virta on pieni. No tästä seuraa se, että viat ei tule ilmi!. Kauniina ajatuksena oli, että näin saadaan aikaa tarkastaa metsäosuuksien johtokatuja myrskyjen jälkeen ja sähkö pysyy kuitenkin päällä = asiakkaat tyytyväisenä. Mutta ei toiminutkaan. Puut jää nojailemaan ja aiheuttavat sitten pysyvän vian, kun eriste hankautuu rikki.
Lisäksi esim. koivusta lentävä risu, joka tavallisella avojohdolla lentäessään tuulella johtimien päälle aiheuttaa oikosulun ja usein palaa oikosulkuvirran vaikutuksesta poikki ja putoaa maahan. PASsilla risu liukuu johtimia pitkin pylväälle=eristimiin asti ja jää siihen jumiin. Ei ehkä aiheuta oikosulkua kuin vasta kastuttuaan, mutta ei välttämättä putoa maahankaan. Aiheuttaa todella työläästi etsittävän vian, joka toistuvien kokeilujen aikana saattaa lopulta poistua itsestään ja jää ns. haamuviaksi. Todella turhauttavaa.
Lisäksi päällystetty johdin oli kovin ukkosherkkä ja salamaniskusta alkunsa saanut valokaari johtimen ja kuoren välissä sai aikaan lukuisia johtimen poikkipalamisia. Tämän ilmiön estämiseksi jouduttiin jälkeenpäin asentamaan valokaariruojia, mistä aiheutui lisää kustannuksia.
Nykyisin avojohtoihin nojaavien puiden ongelmaa (suuriohmiset viat) pienennetään maasulkuvirran kompensoinnilla. Tässä järjestelmässä siirto voi jatkua, vaikka johdin on maasulussa.
-
No sillä ne ei ole yleistyneet kun tuollaista tekevät.
Sisään ajettuja generaattoreita on kaupan ,mutta osat näihin maksaa maltaita jos jotakin tulee.
http://www.witraktor.com/moottorit/kaytetyt-dieselgeneraattorit
-
Eaton 3S 700 näyttää laatikon päällä lukevan. Puoleksi tunniksi riittää tietokoneelle (pöytäkone+näyttö) virtaa. Tosi tarpeellinen laite varsinkin viime talven tykkylumiaikana, jolloin jatkuvasti pikkuräpsyjä verkkovirrassa.
Nykyisiä kodinkoneita varten pitäisi koko talo olla upsin jatkona. Kaveri kertoi uuden pakastimen seonneen jatkuvista katkoista siten, että näyttö näytti -18, mutta kaappi oli sulanut ja sen mukana kaikki sisältö. Takuu oli kuulemma korvannut myös ruuat.
Siirtomaksut nousevat, mutta tuotteen laatu laskee. Halvinta kansakunnan kannalta olisi laskea toimitusvarmuutta (ja tietysti myös siirtohintaa) ja jokaisen hommata ups ja agrekaatti. Joskus miettinyt, että miksi sähkölinjoille hakataan ylös asti ulottuva linjakäytävä, kun puhelinkaapelit menevät melkoisessa pusikossa ja toimivatkin joka myräkän jalkeen. Puut olisivat tasapainoisia oksien suhteen, kun ei ole mahdollisuutta taipua valoa päin. Pieni reikä vaan tehtäisiin tarivttaessa johtojen kohdalle oksistoon. Mitä sanoo SAS ja vms1 (erikoisten ideoiden nimimerkit)?
Sitten pitäisi olla kyllä muovitettu kaapeli . ;)
Toi muovitettu johdin (=PAS, päällystetty avojohto suurjännitteelle) keksittiin 80-luvulla ja sitä käytettiinkin ahkerasti 15-20 vuotta. Kunnes siitä tuli kirosana. Ideahan siinä oli, että johtokadut voi olla kapeampia eikä johtolähtö laukea maasulusta, jos puu nojaa vaikkapa reunimmaiseen lankaan. Johtojen painuessa yhteen taitaa (k)estää oikosulkuakin johtohaarojen perällä, kun os-virta on pieni. No tästä seuraa se, että viat ei tule ilmi!. Kauniina ajatuksena oli, että näin saadaan aikaa tarkastaa metsäosuuksien johtokatuja myrskyjen jälkeen ja sähkö pysyy kuitenkin päällä = asiakkaat tyytyväisenä. Mutta ei toiminutkaan. Puut jää nojailemaan ja aiheuttavat sitten pysyvän vian, kun eriste hankautuu rikki.
Lisäksi esim. koivusta lentävä risu, joka tavallisella avojohdolla lentäessään tuulella johtimien päälle aiheuttaa oikosulun ja usein palaa oikosulkuvirran vaikutuksesta poikki ja putoaa maahan. PASsilla risu liukuu johtimia pitkin pylväälle=eristimiin asti ja jää siihen jumiin. Ei ehkä aiheuta oikosulkua kuin vasta kastuttuaan, mutta ei välttämättä putoa maahankaan. Aiheuttaa todella työläästi etsittävän vian, joka toistuvien kokeilujen aikana saattaa lopulta poistua itsestään ja jää ns. haamuviaksi. Todella turhauttavaa.
Lisäksi päällystetty johdin oli kovin ukkosherkkä ja salamaniskusta alkunsa saanut valokaari johtimen ja kuoren välissä sai aikaan lukuisia johtimen poikkipalamisia. Tämän ilmiön estämiseksi jouduttiin jälkeenpäin asentamaan valokaariruojia, mistä aiheutui lisää kustannuksia.
Nykyisin avojohtoihin nojaavien puiden ongelmaa (suuriohmiset viat) pienennetään maasulkuvirran kompensoinnilla. Tässä järjestelmässä siirto voi jatkua, vaikka johdin on maasulussa.
Aika viime tinkaan jäi, mutta tänäkin vuonna siis palstalla viesti jossa on runsaasti asiantuntijatietoa joka vastaa keskustelussa esitettyyn kysymykseen eikä ole kaikkien tiedossa. Ei myöskään sisällä avointa eikä piilotettua pilkkaa.
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/Papukaijamerkki.svg/100px-Papukaijamerkki.svg.png)
-
No sillä ne ei ole yleistyneet kun tuollaista tekevät.
Sisään ajettuja generaattoreita on kaupan ,mutta osat näihin maksaa maltaita jos jotakin tulee.
http://www.witraktor.com/moottorit/kaytetyt-dieselgeneraattorit
Oikeasti maatilatason 63A vastaava agregaatti maksaa sen 10 verolla ja asennus päälle niin kokonaishinta on 10 verottomana. Eli ei se agregaatti ihan niin paha rasti ole mitä luulisi. (Kumpulainen tai mikälienee niitä toimittaa) google taitaa löytää.
-
Maraanille pisteet tyhjentävästä vastauksesta. Se vielä kiinnostaa, että kuinka ne puhelinkaapelit (siis siellä missä niitä vielä on) toimii tuolla tolkuttomassa pusikossa ja oksien seassa. Luulisi niidenkin suojakuoren hankautuvan puhki.
-
Maraanille pisteet tyhjentävästä vastauksesta. Se vielä kiinnostaa, että kuinka ne puhelinkaapelit (siis siellä missä niitä vielä on) toimii tuolla tolkuttomassa pusikossa ja oksien seassa. Luulisi niidenkin suojakuoren hankautuvan puhki.
Huushollia kohti puhelinjohtona tulee minimissään "tapsi", ts. kaksinapainen lapamato. Se kestää aika paljon eikä haittaa, vaikka olisi paljaanakin, kunhan karvat ei ota toisiinsa kiinni. Häiriöitä kyllä tulee vähemmälläkin... vetoa se laku ei paljoa kestä, joten parista tolpasta irrallaan roikkuvan johdon vetää poikki puimurilla, metsäkärryn nosturin puomilla, sorastavan auton lavalla jne. :)
Kaapelit on sitten sitten erikseen. Mutta niissäkin on niin paljon pareja, ettei muutaman puuttumista enää nykyään huomaa, kun vain harva on enää käytössä :) Sitäpaitsi osa puhelinilmajohdoista on oikeasti jo pois käytöstä, vaikka ne olisivatkin maastossa fyysisesti. Purkaminen on niin kallista, että ennemmin annetaan isäntien kerätä johdot esim. niittokoneella ja pylväät voi äestäessä tyrkkiä kivitalikolla pois tieltä/toiseen suuntaan kenolleen. :D
(sori cc, tähän lipsahti multakin jo tilkka jos ei muuta niin sarkasmia)
-
Eaton 3S 700 näyttää laatikon päällä lukevan. Puoleksi tunniksi riittää tietokoneelle (pöytäkone+näyttö) virtaa. Tosi tarpeellinen laite varsinkin viime talven tykkylumiaikana, jolloin jatkuvasti pikkuräpsyjä verkkovirrassa.
Nykyisiä kodinkoneita varten pitäisi koko talo olla upsin jatkona. Kaveri kertoi uuden pakastimen seonneen jatkuvista katkoista siten, että näyttö näytti -18, mutta kaappi oli sulanut ja sen mukana kaikki sisältö. Takuu oli kuulemma korvannut myös ruuat.
Siirtomaksut nousevat, mutta tuotteen laatu laskee. Halvinta kansakunnan kannalta olisi laskea toimitusvarmuutta (ja tietysti myös siirtohintaa) ja jokaisen hommata ups ja agrekaatti. Joskus miettinyt, että miksi sähkölinjoille hakataan ylös asti ulottuva linjakäytävä, kun puhelinkaapelit menevät melkoisessa pusikossa ja toimivatkin joka myräkän jalkeen. Puut olisivat tasapainoisia oksien suhteen, kun ei ole mahdollisuutta taipua valoa päin. Pieni reikä vaan tehtäisiin tarivttaessa johtojen kohdalle oksistoon. Mitä sanoo SAS ja vms1 (erikoisten ideoiden nimimerkit)?
Sitten pitäisi olla kyllä muovitettu kaapeli . ;)
Toi muovitettu johdin (=PAS, päällystetty avojohto suurjännitteelle) keksittiin 80-luvulla ja sitä käytettiinkin ahkerasti 15-20 vuotta. Kunnes siitä tuli kirosana. Ideahan siinä oli, että johtokadut voi olla kapeampia eikä johtolähtö laukea maasulusta, jos puu nojaa vaikkapa reunimmaiseen lankaan. Johtojen painuessa yhteen taitaa (k)estää oikosulkuakin johtohaarojen perällä, kun os-virta on pieni. No tästä seuraa se, että viat ei tule ilmi!. Kauniina ajatuksena oli, että näin saadaan aikaa tarkastaa metsäosuuksien johtokatuja myrskyjen jälkeen ja sähkö pysyy kuitenkin päällä = asiakkaat tyytyväisenä. Mutta ei toiminutkaan. Puut jää nojailemaan ja aiheuttavat sitten pysyvän vian, kun eriste hankautuu rikki.
Lisäksi esim. koivusta lentävä risu, joka tavallisella avojohdolla lentäessään tuulella johtimien päälle aiheuttaa oikosulun ja usein palaa oikosulkuvirran vaikutuksesta poikki ja putoaa maahan. PASsilla risu liukuu johtimia pitkin pylväälle=eristimiin asti ja jää siihen jumiin. Ei ehkä aiheuta oikosulkua kuin vasta kastuttuaan, mutta ei välttämättä putoa maahankaan. Aiheuttaa todella työläästi etsittävän vian, joka toistuvien kokeilujen aikana saattaa lopulta poistua itsestään ja jää ns. haamuviaksi. Todella turhauttavaa.
Lisäksi päällystetty johdin oli kovin ukkosherkkä ja salamaniskusta alkunsa saanut valokaari johtimen ja kuoren välissä sai aikaan lukuisia johtimen poikkipalamisia. Tämän ilmiön estämiseksi jouduttiin jälkeenpäin asentamaan valokaariruojia, mistä aiheutui lisää kustannuksia.
Nykyisin avojohtoihin nojaavien puiden ongelmaa (suuriohmiset viat) pienennetään maasulkuvirran kompensoinnilla. Tässä järjestelmässä siirto voi jatkua, vaikka johdin on maasulussa.
Kyllä täälläpäinTMainakin vielä PASilla tehdään, ne olis vaan partioitava myrskyjen jälkeen. Nykyään pyritään rakentamaan teiden varsille. Tuskin se maakaapelointikaan on autuaaksi tekevä. Ne yhteen "pakettiin" rakennetut keskijännite verkon maakaapelit on kuulemma kans aika ohut kuorisia :o Toki ne työllistää tasaisemmin ;D
-
Kyllä täälläpäinTMainakin vielä PASilla tehdään, ne olis vaan partioitava myrskyjen jälkeen. Nykyään pyritään rakentamaan teiden varsille. Tuskin se maakaapelointikaan on autuaaksi tekevä. Ne yhteen "pakettiin" rakennetut keskijännite verkon maakaapelit on kuulemma kans aika ohut kuorisia :o Toki ne työllistää tasaisemmin ;D
Kyllä maakaapelikiimasta (jonka lainsäätäjä on aiheuttanut) vielä ongelmia tulee. Komponenttien materiaalit tottakai kehittyvät, mutta kilpailukin on kovaa. Ja muuttuvat työtavat aiheuttavat koulutustarvetta -> pystytäänkä joka kohdassa laadukkaisiin liitoksiin ja päätteisiin ym. Kaivuuala on erittäin kilpailtu ja voin sanoa, että kaivajia, kaapelin asentajia ja peittäjiä on todella monen tasoisia. Joissain kohteissa sähkömiehet hoitavat vain päätteet ja kytkemisen, jopa maankaivuu-urakoitsijan alihankkijoina.
Sitten kun koko härmä on kaapeloitu on aina kaikenmaailman kotireiskoja, jotka on tottunu kuokkimaan siellä missä tarvii. Viidessä vuodessa luonto korjaa kaapeloinnin jäljet, pellolta vielä aikaisemmin. Eikä maakaapeli ole yhtä syvällä kuin vesijohto. Vahinkoja sattuu jatkossa helpommin ja niiden korjaaminen on vaikeampaa/kalliimpaa.
Maakaapelipituuden kasvaessa maasulkuvirtojen suureneminen asettaa haasteita verkon käytettävyydelle ja suojaukselle.
-
Kuparimaakaapelissa ei vielä naarmu meinaa mutta alumiini häviää aika nopsaan :o
Ei varmaan koskaan ole kaikki keskijänniteverkot maan alla, koska uuttakin vielä tehdään.
-
Tietotekniikan varavoimasta : pöytäkoneen ajoilta on yhä Eaton UPS, jonka pelkän suojapuolen läpi tulee virta laser-printterillekin. Pc:t nykyisin kannettavia, niissähän on itsessään jo akku, ei sähkökatkot haittaa. Osan asioista voi nykyisin hoitaa tarvittaessa tabletilla, siinä akku riittää kannettavaa pitempään ja usb-laturilla voi ladata vaikka traktorissa.
-
Maraani liioittelee suojatun kaapelin ongelmia. Soitin äsken tutulle joka on sähköyhtiöllä asentajana
kertoi noiden suojatulla kaapelilla tehtyjen linjojen olevan kaikkein luotettavampia koko verkossa.
Tosin paikallinen yhtiö pitää linjan varret todella hyvässä kunnossa ,tällä suuri merkitys.
Kaapelin käyttöä hidastaa hinta.
-
Maraani liioittelee suojatun kaapelin ongelmia. Soitin äsken tutulle joka on sähköyhtiöllä asentajana
kertoi noiden suojatulla kaapelilla tehtyjen linjojen olevan kaikkein luotettavampia koko verkossa.
Tosin paikallinen yhtiö pitää linjan varret todella hyvässä kunnossa ,tällä suuri merkitys.
Kaapelin käyttöä hidastaa hinta.
Hei mee nyt oikeesti nukkumaan, idiootti. :'(
-
Tietotekniikan varavoimasta : pöytäkoneen ajoilta on yhä Eaton UPS, jonka pelkän suojapuolen läpi tulee virta laser-printterillekin. Pc:t nykyisin kannettavia, niissähän on itsessään jo akku, ei sähkökatkot haittaa. Osan asioista voi nykyisin hoitaa tarvittaessa tabletilla, siinä akku riittää kannettavaa pitempään ja usb-laturilla voi ladata vaikka traktorissa.
Läppäri ja tabletti pääasiassa käytössä, mutta lyhytkin sähkökatko boottaa reitittimen jossa nettitikku kiinni. Samaten muutkin kotiverkossa kiinni olevat kilkkeet.
-
Tietotekniikan varavoimasta : pöytäkoneen ajoilta on yhä Eaton UPS, jonka pelkän suojapuolen läpi tulee virta laser-printterillekin. Pc:t nykyisin kannettavia, niissähän on itsessään jo akku, ei sähkökatkot haittaa. Osan asioista voi nykyisin hoitaa tarvittaessa tabletilla, siinä akku riittää kannettavaa pitempään ja usb-laturilla voi ladata vaikka traktorissa.
Läppäri ja tabletti pääasiassa käytössä, mutta lyhytkin sähkökatko boottaa reitittimen jossa nettitikku kiinni. Samaten muutkin kotiverkossa kiinni olevat kilkkeet.
Meillä modeemikin on tuossa upsissa varavoimapuolella kiinni, joten ei aiheuta ongelmia noi räpsyt. Tulostin ja stereot sitten vain tuossa ylijännitepuolella. Eli sähkökatkon aikana ei sitten kuunnella käyttäjän latausmusiikkia... Taitaa olla kolme paikkaa varavoimalle ja kolme pelkälle ylijännitteelle tossa meidän laatikossa. Ainoa huon puoli tuossa on, että se alkaa piippaamaan harvakseltaan, kun sähköt on poikki, niin rouva herkkä unisena herää siihen, vaikka upsi onkin eri huoneessa. Haittaa siis vain nukkuma-aikaan.
-
Pari kappaletta noita käytössä: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/7806/cmkjb/APC-Back-UPS-ES-700VA-UPS . Pelastaa ainakin lyhyiltä katkoilta. Kovalevyjä kun on useammassakin vekottimessa, ei vain tietsikassa. Aikaisemmin oli järeä 1200 VA upsi. Sillä toimi tietsikkakin oheislaitteineen ainakin puoli vuorokautta. Keskuslämmitystäkin se pystyi käyttämään. Poltin tosin ei oikein tainnut kanttiaallosta tykätä, omituista sivuääntä piti...
-
Koskahan alkaa valitus lisääntyneistä häiriöistä ja kompensoinnin tarpeesta led ja loistelamppujen määrän kasvaessa? Onko Maraanilla käsitystä asiasta?
-
Koskahan alkaa valitus lisääntyneistä häiriöistä ja kompensoinnin tarpeesta led ja loistelamppujen määrän kasvaessa? Onko Maraanilla käsitystä asiasta?
Siinä vaiheessa kun linja muuntajalta kuluttajalle alkaa ylikuormittua loistehon siirrosta.
LED-lamput nyt ovat niin pienitehoisia että luulisi olevan mahdollista se kompensointi rakentaa sinne lampun elektroniikkaosaan.
Eli vaaditaan tehokerroinkorjattujen (PFC) virtalähteiden käyttöä. Samalla ne mahdollisen hakkurin häiriötkin suodattuvat...
-
Led lamppujen (työvalojen) tehon ilmoitus on suurta huijausta ,paikallinen sähköliike testasi
lamppuja tehoksi oli ilmoitettu 24 W kun mittarilla todellinen teho oli 13 W. Toisen lampun laadukaamman ja kalliimman tehoksi oli ilmoitettu 24 ja todellinen oli 18 W että tällästä. ;D
-
Led lamppujen (työvalojen) tehon ilmoitus on suurta huijausta ,paikallinen sähköliike testasi
lamppuja tehoksi oli ilmoitettu 24 W kun mittarilla todellinen teho oli 13 W. Toisen lampun laadukaamman ja kalliimman tehoksi oli ilmoitettu 24 ja todellinen oli 18 W että tällästä. ;D
Minä ihan itse mittasin 4W led lampun ottotehoksi 4w ja 8w ottama teho 8w, nämä oli filametti mallisia. Niin joo, Motonetin n.55€ 50w otti 48w.
Paremmin pitää paikkansa kuin sää ennusteet ::)
-
Led lamppujen (työvalojen) tehon ilmoitus on suurta huijausta ,paikallinen sähköliike testasi
lamppuja tehoksi oli ilmoitettu 24 W kun mittarilla todellinen teho oli 13 W. Toisen lampun laadukaamman ja kalliimman tehoksi oli ilmoitettu 24 ja todellinen oli 18 W että tällästä. ;D
Sinänsä tuohan on pelkästään hyvä juttu - edellyttäen että niistä lähtee kuitenkin valoa se määrä mitä on luvattu. Jos mitään on edes luvattu...
-
Tietotekniikan varavoimasta : pöytäkoneen ajoilta on yhä Eaton UPS, jonka pelkän suojapuolen läpi tulee virta laser-printterillekin. Pc:t nykyisin kannettavia, niissähän on itsessään jo akku, ei sähkökatkot haittaa. Osan asioista voi nykyisin hoitaa tarvittaessa tabletilla, siinä akku riittää kannettavaa pitempään ja usb-laturilla voi ladata vaikka traktorissa.
Läppäri ja tabletti pääasiassa käytössä, mutta lyhytkin sähkökatko boottaa reitittimen jossa nettitikku kiinni. Samaten muutkin kotiverkossa kiinni olevat kilkkeet.
Ootko huomannut että useassa näissä tietoteknisissä sähkö 12 voltisen tasavirtamuuntajan päässä eli useimat toimivat yksinkertaisen tupakansytytimeen liitetävän johdon kanssa, kunhan varmistaa kummin päin plussat ja miinukset ovat.
Ainakin autossa toimii tuolainen 4G reititin paljon paremmin kuin jaettu 4G kännykkä matkojen aikana, jos jokaisella on omat älylaitteet katsottavana.
-
Lämmityksen kiertovesipumpulle olen ajatellut varasähköä. Mitäs olette mieltä toimisiko akkulaturi-hyytelöakku-invertteri viritys tuossa (tai yleensä), vai onko parempi turvautua valmiiseen? Kv-pumppu haukkaa 35W, ja 2-3 tunnin toiminta-aika varasähköllä riittää.
-
Led lamppujen (työvalojen) tehon ilmoitus on suurta huijausta ,paikallinen sähköliike testasi
lamppuja tehoksi oli ilmoitettu 24 W kun mittarilla todellinen teho oli 13 W. Toisen lampun laadukaamman ja kalliimman tehoksi oli ilmoitettu 24 ja todellinen oli 18 W että tällästä. ;D
WATTI (W) = lampun teho, sähkönkulutus
Lampujen valovirtaa (lm) ei voi vertailla enää wattien perusteella. Wattimäärä kertoo ainoastaan lampun sähkönkulutuksesta.
LUMEN (lm) = valovirtaValovirran mittari on lumen (lm). Mitä suurempi lumen-luku lampulla on, sitä enemmän on valoa se tuottaa.
Hattiwateilla ei paljoa tee ledejä verrattaessa ;)
-
Lämmityksen kiertovesipumpulle olen ajatellut varasähköä. Mitäs olette mieltä toimisiko akkulaturi-hyytelöakku-invertteri viritys tuossa (tai yleensä), vai onko parempi turvautua valmiiseen? Kv-pumppu haukkaa 35W, ja 2-3 tunnin toiminta-aika varasähköllä riittää.
En näe mitään syytä miksi ei toimisi. Ja yksittäinen komponentti helppo korvata toisella. (tai ohittaa koko varmistus kun täytyy joku laite lainata toisaalle...)
-
Heh, vuosikymmenen jo vähintään tuuminut kanssa tuota lämmityksen valmistamista jonkin moisella UPS systeemillä. Rica Power niminen laite oli kaupan aikoinaan, hinta jotain tonnin pintaan. Eipä ole enää löytynyt kun olen etsinyt netistä. Ilmeisesti markkinat eivät olleet riittävän kiinnostuneet aiheesta.
Olen myöskin pyöritellyt päässäni tuota omaa kyhäelmää, akku, laturi, invertteri ja releet automatisoimaan homman. Veikkaan että invertteriksi kannattaisi valita siniaaltoa antava laite. Kuten aiemmin mainitsin, kanttiaalto UPS sai polttimen ääntelemään omituisesti. Miten kiertovesipumppu suhtautui asiaan.. en muista. Systeemi ei olisi mitenkään kovin monimutkainen toteuttaa, laiskuus vaan lienee esteenä omalla kohdalla. :-\
Oiloniin olin myös yhteydessä silloin joskus, kun kyselin polttimen vaatimuksista virran suhteen. Kuten esimerkiksi, onko nollan ja vaiheen kytkemisellä "ristiin" vaikutusta. Ainakaan kanttiaalto UPSissa kun ei oikein tiedä kumpi on kumpi...
Edit: Lisätty kuva jostain lehdestä repäisemästäni vanhasta mainoksesta; Rica Heating/Riihimäen Metallikalustee Oy
-
Miks itäpuu mietit noin vaikeaa?
http://www.my-caravanning.com/fi/tuotteet/energiajarjestelmat/siniaaltoinvertterin-ja-automaattilaturin-yhdistelma/
-
Lämmityksen kiertovesipumpulle olen ajatellut varasähköä. Mitäs olette mieltä toimisiko akkulaturi-hyytelöakku-invertteri viritys tuossa (tai yleensä), vai onko parempi turvautua valmiiseen? Kv-pumppu haukkaa 35W, ja 2-3 tunnin toiminta-aika varasähköllä riittää.
Mulla on invertteri kiertovesipumpun ja varaajan latauspumpun varavoimaksi. Pelto-Volvo vaan pannuhuoneen oven eteen pyörimään ja invertteri akkuun kiinni ja jatkojohdolla virtaa menemään. Hyötysuhde ei tietysti ole paras mahdollinen, mutta toimii kuitenkin. Pari kertaa ole vuoden sisällä joutunut käyttämäänkin.
-
Lämmityksen kiertovesipumpulle olen ajatellut varasähköä. Mitäs olette mieltä toimisiko akkulaturi-hyytelöakku-invertteri viritys tuossa (tai yleensä), vai onko parempi turvautua valmiiseen? Kv-pumppu haukkaa 35W, ja 2-3 tunnin toiminta-aika varasähköllä riittää.
Mulla on invertteri kiertovesipumpun ja varaajan latauspumpun varavoimaksi. Pelto-Volvo vaan pannuhuoneen oven eteen pyörimään ja invertteri akkuun kiinni ja jatkojohdolla virtaa menemään. Hyötysuhde ei tietysti ole paras mahdollinen, mutta toimii kuitenkin. Pari kertaa ole vuoden sisällä joutunut käyttämäänkin.
Minkäsmoinen invertteri on käytössä?'
Täältä löytyi jotain mainintaa, että Grundfossin pumput ei pelitä kanttiaallolla:
http://www.kylahullutkulkurit.fi/forum/viewtopic.php?f=3&t=132 (http://www.kylahullutkulkurit.fi/forum/viewtopic.php?f=3&t=132)
Tämmöinen oli edullisin siniaaltoa tuottava, jonka löysin:
http://www.ikh.fi/CRX330S_JANNITTEENMUUNNIN_12V_150W_INVERTTERI_SINIAALTO (http://www.ikh.fi/CRX330S_JANNITTEENMUUNNIN_12V_150W_INVERTTERI_SINIAALTO)
Ei mikään mahdoton kokeilu, kun akku ja laturi löytyy jo valmiina.
-
Lämmityksen kiertovesipumpulle olen ajatellut varasähköä. Mitäs olette mieltä toimisiko akkulaturi-hyytelöakku-invertteri viritys tuossa (tai yleensä), vai onko parempi turvautua valmiiseen? Kv-pumppu haukkaa 35W, ja 2-3 tunnin toiminta-aika varasähköllä riittää.
Mulla on invertteri kiertovesipumpun ja varaajan latauspumpun varavoimaksi. Pelto-Volvo vaan pannuhuoneen oven eteen pyörimään ja invertteri akkuun kiinni ja jatkojohdolla virtaa menemään. Hyötysuhde ei tietysti ole paras mahdollinen, mutta toimii kuitenkin. Pari kertaa ole vuoden sisällä joutunut käyttämäänkin.
Minkäsmoinen invertteri on käytössä?'
Täältä löytyi jotain mainintaa, että Grundfossin pumput ei pelitä kanttiaallolla:
http://www.kylahullutkulkurit.fi/forum/viewtopic.php?f=3&t=132 (http://www.kylahullutkulkurit.fi/forum/viewtopic.php?f=3&t=132)
Tämmöinen oli edullisin siniaaltoa tuottava, jonka löysin:
http://www.ikh.fi/CRX330S_JANNITTEENMUUNNIN_12V_150W_INVERTTERI_SINIAALTO (http://www.ikh.fi/CRX330S_JANNITTEENMUUNNIN_12V_150W_INVERTTERI_SINIAALTO)
Ei mikään mahdoton kokeilu, kun akku ja laturi löytyy jo valmiina.
Merkki näytti olevan "HQ" eli ostettu paikallisesta sekatavarakaupasta kiireellä, kun reissusta tullessa oli sähköt poikki ja mökki aika kylmänä. Output power: 300 W ja modified sine wave luki HQ:n lisäksi boksin kannessa. Hintaa en muista, mutta ei omaisuuksia kuitenkaan. Grundfos-pumppuja tuolla pyöritin.
-
Miks itäpuu mietit noin vaikeaa?
http://www.my-caravanning.com/fi/tuotteet/energiajarjestelmat/siniaaltoinvertterin-ja-automaattilaturin-yhdistelma/
Hmmmm? Jaaaa? Ai tuo toimisi?
Lueskelin kyllä härvelin asennus ja käyttöohjetta. Mutta silti jäi hieman aukkoja ymmärrykseen...
>>
Power-Support-toiminto (PSF)
Rajoitetun verkkovirtasyötön tukeminen invertterillä. Jos tarvitaan enemmän tehoa - esim. ilmastointilaitteen käynnistämiseen - kuin verkkovirtasulake sallii, invertteri kompensoi tämän akusta saatavan energian avulla.
>>
Tuosta siis mielikuva, että syöttää virtaa vähän kuin rinnankytkennällä... Ihmettelen vaan, osaako siis tahdistaa itsensä verkkovirran kanssa, muuten ei oikein toimine... No, sinänsä tuolle toiminnolle ei omassa suunnitelmassa ole mitään käyttöäkään.
>>
UPS-toiminto - katkeamaton, tasainen virransyöttö
Jos ulkoinen tehonlähde pettää, invertteri syöttää virtaa sähkölaitteille, jotka ovat liitetty Power-Supportlähtöön. Power-Sharing-lähdön kanssa liitetyt sähkölaitteet kytkeytyvät pois. Invertterin toimintaaikaa voidaan rajoittaa akun liiallisen purkamisen estämiseksi.
>>
Tuo sen sijaan vaikuttaisi lupaavalta. Syöttöjohto vaan poikki ja akkuun kytketty WAECO väliin... Kait...
Mutta mutta, no free lunch. Itäpuu miettii vaikeita useinkin, tässä tapauksessa hinta on aika hyvänä motivaattorina... 2190e.
https://www.marnela.com/product/5332600104/WAECO%2520CombiPower%25202012%2520%252012V%2520100A%25202000W
Osista kasaamalla systeemin hinta olisi aivan toinen.
-
Lämmityksen kiertovesipumpulle olen ajatellut varasähköä. Mitäs olette mieltä toimisiko akkulaturi-hyytelöakku-invertteri viritys tuossa (tai yleensä), vai onko parempi turvautua valmiiseen? Kv-pumppu haukkaa 35W, ja 2-3 tunnin toiminta-aika varasähköllä riittää.
Mulla varavoima kieryovesi pumpuille agrikaatilla. ei tarvii ison iso olla kun pärjää jos ei ota muuhn käyttöön.virtaa. Katilahuoneeseen sopivaan paikkaan jakorasia josta mmj lähdöt pumpuille 2 kpl. jakorasiasta kumikaapelilla johto agrikaatille. Katkos kun tulee niin verkko kaapelit irto ja vara voimapiuhat kiinni ja agrikaatti tulille. Jos agrikaatissa teho riittää niin roikalla valoa ja kahvinkeitintä telkkaria ynnä muuta härpäkettä tulille. Valtakunnan verkon alkaessa toimia niin kaapeliden vaihto. jättää ne varavoima kaapelit viereen seuraavaa kertaa varten.
-
Miks itäpuu mietit noin vaikeaa?
http://www.my-caravanning.com/fi/tuotteet/energiajarjestelmat/siniaaltoinvertterin-ja-automaattilaturin-yhdistelma/
Hmmmm? Jaaaa? Ai tuo toimisi?
Lueskelin kyllä härvelin asennus ja käyttöohjetta. Mutta silti jäi hieman aukkoja ymmärrykseen...
>>
Power-Support-toiminto (PSF)
Rajoitetun verkkovirtasyötön tukeminen invertterillä. Jos tarvitaan enemmän tehoa - esim. ilmastointilaitteen käynnistämiseen - kuin verkkovirtasulake sallii, invertteri kompensoi tämän akusta saatavan energian avulla.
>>
Tuosta siis mielikuva, että syöttää virtaa vähän kuin rinnankytkennällä... Ihmettelen vaan, osaako siis tahdistaa itsensä verkkovirran kanssa, muuten ei oikein toimine... No, sinänsä tuolle toiminnolle ei omassa suunnitelmassa ole mitään käyttöäkään.
>>
UPS-toiminto - katkeamaton, tasainen virransyöttö
Jos ulkoinen tehonlähde pettää, invertteri syöttää virtaa sähkölaitteille, jotka ovat liitetty Power-Supportlähtöön. Power-Sharing-lähdön kanssa liitetyt sähkölaitteet kytkeytyvät pois. Invertterin toimintaaikaa voidaan rajoittaa akun liiallisen purkamisen estämiseksi.
>>
Tuo sen sijaan vaikuttaisi lupaavalta. Syöttöjohto vaan poikki ja akkuun kytketty WAECO väliin... Kait...
Mutta mutta, no free lunch. Itäpuu miettii vaikeita useinkin, tässä tapauksessa hinta on aika hyvänä motivaattorina... 2190e.
https://www.marnela.com/product/5332600104/WAECO%2520CombiPower%25202012%2520%252012V%2520100A%25202000W
Osista kasaamalla systeemin hinta olisi aivan toinen.
Tämmöisen näin jonkun halvemman, mutta en nyt sit löytänyt.
-
Lämmityksen kiertovesipumpulle olen ajatellut varasähköä. Mitäs olette mieltä toimisiko akkulaturi-hyytelöakku-invertteri viritys tuossa (tai yleensä), vai onko parempi turvautua valmiiseen? Kv-pumppu haukkaa 35W, ja 2-3 tunnin toiminta-aika varasähköllä riittää.
Mulla varavoima kieryovesi pumpuille agrikaatilla. ei tarvii ison iso olla kun pärjää jos ei ota muuhn käyttöön.virtaa. Katilahuoneeseen sopivaan paikkaan jakorasia josta mmj lähdöt pumpuille 2 kpl. jakorasiasta kumikaapelilla johto agrikaatille. Katkos kun tulee niin verkko kaapelit irto ja vara voimapiuhat kiinni ja agrikaatti tulille. Jos agrikaatissa teho riittää niin roikalla valoa ja kahvinkeitintä telkkaria ynnä muuta härpäkettä tulille. Valtakunnan verkon alkaessa toimia niin kaapeliden vaihto. jättää ne varavoima kaapelit viereen seuraavaa kertaa varten.
Muutamalla satasella saa jo kiinalaisen diesel agrekaatin, on ainakin polttoainetta ;D Toivottavasti niitä tunteja ei siihen tule kovasti ja ei ne akutkaan ikuisia ole.
-
Pieni agregaatti on muuten hyvä, mutta se täytyy käydä vetämässä käyntiin ja vaihtaa johdot. Ideana olisi siis, että varavoima jatkaa muutaman tunnin automaattisesti sähkökatkon sattuessa kunnes tuli hyytyy. Rupeaa puukattilaa muuten ahdistamaan, jos on täysi hööki päällä ja kierto loppuu. Voisi jättää rauhassa palamaan yöksi tai kun lähtee pyörähtämään kotoa muualla. Ennen lämmönjakoverkon remottia toimi vapaakierrolla, mutta nyt uudet putket ahdistaa. Traktoriagregaatti löytyy sitten pidempiä katastrofeja varten.
-
Pieni agregaatti on muuten hyvä, mutta se täytyy käydä vetämässä käyntiin ja vaihtaa johdot. Ideana olisi siis, että varavoima jatkaa muutaman tunnin automaattisesti sähkökatkon sattuessa kunnes tuli hyytyy. Rupeaa puukattilaa muuten ahdistamaan, jos on täysi hööki päällä ja kierto loppuu. Voisi jättää rauhassa palamaan yöksi tai kun lähtee pyörähtämään kotoa muualla. Ennen lämmönjakoverkon remottia toimi vapaakierrolla, mutta nyt uudet putket ahdistaa. Traktoriagregaatti löytyy sitten pidempiä katastrofeja varten.
Jos laittais ripakopallisen peltier elementtejä pannun kylkeen ;D
-
Ideana olisi siis, että varavoima jatkaa muutaman tunnin automaattisesti sähkökatkon sattuessa kunnes tuli hyytyy.
Jep, tuon automatiikan takia just jonkinmoinen UPS olis kätevähkö. Jos ny itse sattuu oleen vaikka jossain lämpimämmässä paikassa sähkökatkon sattuessa, ni ei olis katastrofi sit kotona odottamassa. Keskuslämmitys olis turvattu riittävällä akustolla päiväks pariks. Poltin ottaa, muistaakseni n. 150w käydessään. Ehkä 100w enemmän kun polttoaineen esilämmitys on päällä.. Ja kiertovesipumppu sit jotain 35w, kuten tripla J tuossa totesikin. Eli jos tarve on vain tuolle pumpulle, ei akkukapasiteetiakaan ihmeitä tarvita.
-
Meniköhän tämä laskelma edes sinne päin. I=P/U, eli 35W/240V=0,145A. Tämä kun muutetaan 12V jännitteeseen, niin haukkaa 2,9A. Otetaan vielä huomioon invertterin hyötysuhde 90%, niin 3.2A. Eli 32Ah akulla pyörittäisi pumppua 10 tuntia?
Täältä löytyisi sopivia n. 20Ah hydeakkuja.
http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Moottoripyorat/Varaosat/Akku/Huoltovapaat-akut-moottoripyoriin-ja-skoottereihin-2000019166/
-
Stokerin logiikan edessä oleva APC CS 650 UPS käynnistyy napista normaalisti ja vihreä toimintavalo syttyy, akun vaihtoon kehottava varoitusvalo ei pala. Kun stokerin logiikka alkaa käynnistyä, sammuu UPS yhtäkkiä ilman varoitusta. Laite ollut vasta pari vuotta käytössä, voiko akku olla jo sökö? Kesäseisonnan jälkeen käynnistettäessä jäi käyntiin vasta toisella yrittämällä, nyt sitten kuukauden käytön jälkeen meni tommotteeksi et ei pysy enää kuorma perässä ollenkaan päällä.
-
Meniköhän tämä laskelma edes sinne päin. I=P/U, eli 35W/240V=0,145A. Tämä kun muutetaan 12V jännitteeseen, niin haukkaa 2,9A. Otetaan vielä huomioon invertterin hyötysuhde 90%, niin 3.2A. Eli 32Ah akulla pyörittäisi pumppua 10 tuntia?
Täältä löytyisi sopivia n. 20Ah hydeakkuja.
http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Moottoripyorat/Varaosat/Akku/Huoltovapaat-akut-moottoripyoriin-ja-skoottereihin-2000019166/
Periaatteessa meni oikein, mutta ei välttämättä käytännössä :-.(
Ensinnäkin (halvan) invertterin hyötysuhde lienee huonompi kuin 90%, ja lisäksi akun purkamisen 'saanti' heikkenee kun virta kasvaa. Eli hitaasti pienellä virralla purkaen saadaan luvatut ampeeritunnit ulos. Vähän isommalla virralla purkamalla saadaan vähemmän. C/10 virta on siinä välillä, siis 3 A ja 30 Ah.
Sanoisin että kun laskee 5 ampeerilla niin ei putoa korkealta.
-
Stokerin logiikan edessä oleva APC CS 650 UPS käynnistyy napista normaalisti ja vihreä toimintavalo syttyy, akun vaihtoon kehottava varoitusvalo ei pala. Kun stokerin logiikka alkaa käynnistyä, sammuu UPS yhtäkkiä ilman varoitusta. Laite ollut vasta pari vuotta käytössä, voiko akku olla jo sökö? Kesäseisonnan jälkeen käynnistettäessä jäi käyntiin vasta toisella yrittämällä, nyt sitten kuukauden käytön jälkeen meni tommotteeksi et ei pysy enää kuorma perässä ollenkaan päällä.
Mulla alkoi kanssa APC sekoilemaan kesällä. Uusi akku poisti ongelmat, vaikkei se akunvaihtovalo palanut tuosssakaan.
-
Stokerin logiikan edessä oleva APC CS 650 UPS käynnistyy napista normaalisti ja vihreä toimintavalo syttyy, akun vaihtoon kehottava varoitusvalo ei pala. Kun stokerin logiikka alkaa käynnistyä, sammuu UPS yhtäkkiä ilman varoitusta. Laite ollut vasta pari vuotta käytössä, voiko akku olla jo sökö? Kesäseisonnan jälkeen käynnistettäessä jäi käyntiin vasta toisella yrittämällä, nyt sitten kuukauden käytön jälkeen meni tommotteeksi et ei pysy enää kuorma perässä ollenkaan päällä.
Mulla alkoi kanssa APC sekoilemaan kesällä. Uusi akku poisti ongelmat, vaikkei se akunvaihtovalo palanut tuosssakaan.
Kyllähän tuo akkuvialta todennäköisesti vaikuttaa.
Pikku-UPSien oikeastaan ainoa toimiva akkutesti on kokeilla kauanko se oikeasti jaksaa syöttää kuormaansa...
-
Akku oli sökö. Uuden hinta noin 50€. Sinällään ei ihme, tuo laite on asennettu IP66 umpikoteloon ja pannuhuoneessa välikeleillä +33...35 astetta. Suojausluokasta välittämättä porasin muutaman tuuletusreiän umpikotelon kylkeen.