Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Yhteiskäyttörakennukset  (Luettu 6295 kertaa)

psymbiote

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 330
Yhteiskäyttörakennukset
Tuossa on iät ja ajat ollut naapurin kanssa yhteiskäytössä vanha riihi (suullisella sopimuksella), jota naapuri ei ole tarvinnut enää 15 vuoteen, lopetti tuolloin maatalouhommat. Nyt huomasin, että riihen katto on osittain romahtanut ja vaatis pikaista korjausta. Ilmoitus naapurille, mutta hänpä ei halunnut osallistua korjauskuluihin millään tavalla, koska rakennus on nykyään täysin minun käytössä. Asiasta mielenkiintoisen tekee sen, että rakennus on naapurin tontilla, ja ovatpa jopa menneet testamenttaamaan kaiken kiinteän ominaisuuden sukulaispojalleen (minäkin sisaruksineni olisin ollut perimisjonossa, mutta ohitettiin tylysti). Tämä sukulaispoika tuskin tulee tänne markille muuttamaan, mutta saattaapa myydä koko roskan eteenpäin.. Mitään vakuuksia ei siis ole, että rakennus jää minun käyttöön, kun naapurista aika jättää, ja tuohon tuskin menee montaa vuotta. Mullakin olis kyllä jotain käyttöä riihelle vielä, monta konetta sinne suojaan mahtuu.. Mutta alanko tekemään nöyränä kattoa, vai annanko mädäntyä riihen siihen paikkaan, ja alan tehdä itselle uutta konesuojaa?

Viimeksi muokattu: 30.11.15 - klo:06:27 kirjoittanut psymbiote

navettapiika

  • Vieras
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
Meille tuli näitä käyttöoikeuksia yhteisiin tiloihin tilakaupan yhteydessä, mutta olemme ne kyllä sulassa sovussa purkaneet, koska tulevaisuutta ei voi oikein ennustaa..
Ja viimeisenkin pajan pisti kaivuri kumoon nyt syksyllä.
En kyllä alkaisi toisen maalla olevaan riiheen kattoa tekemään..tai ainakaan kovin suuria investointeja.  Jos mitään kirjallista ei ole, niin mahdotonta niitä on uudelle isännälle perustella ja jatkaa käyttöä.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
Tee katto pressusta. Se voit sitten ottaa mukaasi kun tulee lähtö.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12307
  • Virolaista kiitos!
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
Järkevintä lienee, että tekee sen oman kalustosuojan. Jotenkin rivien välistä haiskahtaa, että sitä naapuria taitaa kuitenkin harmittaa, kun olet käyttänyt sitä rakennusta ja hyötynyt hänen omaisuudestaan. Ehkä fiksuinta olisi ollut joskus kysyä, tarvitseeko hän jotain korvausta siitä käytöstä tai olisit voinut joskus ostaa konjakkipullon korvaukseksi tms. Toisaalta nämä maaseudun asiat on niin moniulotteisia, että ei tässäkään tapauksessa tiedä, onko tämä riihi osa jotain isompaa keissiä, varsinkin, kun mainitsit, että perintöäkin kytättiin. Tästä on hiukan vaikea perääntyä kuivin jaloin, jos oman etunsa haluaa maksimoida, niin antaa sen riihen nyt olla ja tekee oman hallin. Jos jollain lailla haluaa sitä naapuria hyvitellä, niin silloin täytyy minimissään se katto tehdä omaan piikkiin.

psymbiote

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 330
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
Mitään kismaa ei ole rakennuksista tai koneista ikinä ollut. Perintöasiaa selittää se, että me ollaan jumalattomia, ja naapurit hartaita uskovaisia ja sukulaispoika on lahkon saarnamies.

Ja naapuri kyllä vakuuttelee, että rakennus on täysin mun käytössä. Mutta noilla vakuutteluilla saa varmaan heittää vesilintua, kun naapurista aika jättää.

Viimeksi muokattu: 30.11.15 - klo:07:52 kirjoittanut psymbiote

TDK

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2069
  • Kotimaisen ruuan tuottaja - kallis harrastus
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
Kaikki yhteinen, oli se sitte koneita, rakennuksia tai naisia, sopimukset pitää tasan niin kauan ku alkaa sukupolvet vaihtua.
Sittepä aletaanki muistella kuinka vaari laitto siihen riiheen uusia nauloja 70-luvulla ja teijän vaari ei tuonu ku vasaran.
En kyllä suuria laittas, tietty sovun kannalta se katto varmaan kannattaa korjata. Onhan se periaatteessa sun käytöllä menny tuohon kuntoon. Vaikka ilman sua oliski kaatunu aikoja sitte.

psymbiote

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 330
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
En kyllä suuria laittas, tietty sovun kannalta se katto varmaan kannattaa korjata. Onhan se periaatteessa sun käytöllä menny tuohon kuntoon. Vaikka ilman sua oliski kaatunu aikoja sitte.
Tämä. Mutta pinta-alaa kuitenkin sen verran, että kustannukset nousee väkisin 3000-4000 euroon. Tuollasen summan laittaminen toiselle testamentattuun rakennukseen, kuulostaa näin akkiä ajateltuna hulluudelta. Katto on sellaisessa kunnossa, että toinen puoli tulee talven aikana melko varmasti alas. Mitään pikaviritystä tuohon on turha kokeilla.

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2577
  • Etelä-Karjala
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
me ollaan jumalattomia, ja naapurit hartaita uskovaisia ja sukulaispoika on lahkon saarnamies.


Hankkiudu eroon koko revohkasta. Pääset kokonaisuutena kuitenkin vähemmällä...
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5299
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
tai sitten korjaat, mutta otat kirjallisena sen naapurin luvan käyttää rakennusta. Vielä kun sieltä löytyy sana "vuokrasopimus" ja joku selkeä vuokrasumma, niin paperi on aika kovaa valuuttaa, jos saarnamies joskus sitä kirkkoa havittelee.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8510
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
Vuokraus olisi hyvä idea. Jos saisit rakennukseen vaikka 10 vuoden vuokrasopimuksen katonkorjausta vastaan. Vuokrasopimus pitää, vaikka omistajakin vaihtuu.
Mystinen kesälaatumies

Pottunokka

  • Vieras
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
Maatilat omistavat paljon yhteisiä koneita, rakennuksia myös, joskin harvemmin, viljankuivaamo on varmaan yleisin yhteisesti omistettu rakennus.
Aika harva varmaan miettii, mitä juridisia seikkoja tähän yhteisomistukseen liittyy, ja mitä oikeudellisia ja taloudellisia ongelmia seuraa, kun jotain sattuu, ja elämässähän voi sattua mitä vaan: kuolemantapauksia, avioeroja, omistajanvaihdoksia, taloudellisia ongelmia, riitatilanteita, laitevikoja ja muita vahinkoja ja onnettomuuksia, miten silloin menetellään yhteisesti omistetun kiinteän tai irtaimen omaisuuden kohdalla? 

Onko yleensä mitään so***** kirjallisesti, vai luotetaanko suullisiin sopimuksiin? Varsinkin jos omistajina on keskenään jollain tavoin sukua olevat ihmiset, niin silloin vielä harvemmin sovitaan menettelytavoista kirjallisesti, se katsottaisiin epäluottamuksen osoitukseksi.

Millä tavoin esimerkiksi omistusoikeus johonkin omaisuuteen, vaikkapa työkoneeseen todistetaan?   Riittääkö koneiden kohdalla pelkkä ostokuitti? entä jos nuo ostokuitit vuosien saatossa häviävät, niin milläs silloin todistaa vaikka  koneen kuolleen osaomistajan perillinen, että hänen  isänsä/äitinsä omisti koneesta sen tietyn osan?

Ihmiset ei todellakaan tule ajatelleeksi, mitä ongelmia vuosien saatossa tulee ehkä seuraamaan, kun tulee näitä elämän eri tapahtumia, ja asioista on so***** vain suullisesti, ja suulliset sopijat vaihtavat hiippakuntaa, eroavat puolisostaan, tai tulee muita aiemmin mainitsemiani elämän sattumuksia, niin voi tulla hirveitä sotkuja, kun aletaan selvittelemään omistusoikeuksia, tai joku alkaa vaatimaan, että hän haluaa myydä osuutensa koneesta ,tai muuta vastaavaa.

Varsinkin nykyaikana, kun koneinvestoinnit ja nyös rakennusinvestoinnit on kalliita ja pitkäikäisiä, tulisi ongelmatilanteiden varalta asiat aina sopia kirjallisesti, vaikkapa laki-ihmistä apuna käyttäen, jos oma tietämys ei riitä.

  Sellainen tapa, että kun tässä ollaan hyviä kavereita, ja hyviä naapureita, niin ei tässä mitään papereita tarvitse alkaa tekemään, kun on tuo konekauppa tehty, että kyllä miehen sanaan pitää luottaa, niin se on todella typerä tapa, eikä se ole mikään epäluottamuksen osoitus, että asioista sovitaan kirjallisesti.   Kuten sanottu, asiat muuttuu, maailma muuttuu, ihmiset vaihtuu, eikä  mihinkään suullisiin sopimuksiin silloin voi  luottaa 100 % varmuudella.

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
Jos nyt ymmärsin oikein tässä on kysymys siitä, että naapuri omistaa rakennuksen ja on antanut sinun käyttää sitä. Nyt rakennus on vaurioitunut eikä omistaja halua sitä korjata, koska ei käytä sitä mihinkään. Ymmärrän häntä aika hyvin. Itselläni on lato, jonka olisin purkanut, ellei se olisi ollut ns. lainassa. Kun sitten ympäristölautakunta oli sitä mieltä, että kyseinen lato rumentaa maisemaa, annoin lainaajalle kaksi vaihtoehtoa: joko hän kunnostaa ja maalaa ladon tai se puretaan. Miksi minä olisin siihen rahaa hakannut, kun en siitä mitään hyödy. Osoitan ystävyyttä ja solidaarisuutta sitten muulla tavoin, mutta en sponsoroimalla toisten yritystoimintaa.

Nyt sinulla on sitten edessäsi vaihtoehdot: korjata rakennus itse tai ratkaista säilytystilaongelmat toisin. Asiaan vaikuttaa näköpiirissä oleva rakennuksen omisajan vaihdos. Olen aika monta kertaa havainnut keskustelemisen yllättävän toimivaksi ratkaisuksi epäselvissä tilanteissa. Tässä tapauksessa voisit keskustella tämän tulevan omistajan kanssa. Lisäksi nykyisen omistajan kanssa voi tehdä kirjallisen sopimuksen tai vaikka vuokrasopimuksenkin, jossa rakennuksen korjaamisella katsotaan kuitattavan vuokra x vuodelta.

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
Mitään kismaa ei ole rakennuksista tai koneista ikinä ollut. Perintöasiaa selittää se, että me ollaan jumalattomia, ja naapurit hartaita uskovaisia ja sukulaispoika on lahkon saarnamies.

Ja naapuri kyllä vakuuttelee, että rakennus on täysin mun käytössä. Mutta noilla vakuutteluilla saa varmaan heittää vesilintua, kun naapurista aika jättää.

Herää tässä sekin kysymys, että miksi siinä perinnön jaossa se sukulaismies pitäisi teidän sijastanne ohittaa?

psymbiote

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 330
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
Jos nyt ymmärsin oikein tässä on kysymys siitä, että naapuri omistaa rakennuksen ja on antanut sinun käyttää sitä. Nyt rakennus on vaurioitunut eikä omistaja halua sitä korjata, koska ei käytä sitä mihinkään.
Kyllä sielä naapurinkin romua vielä säilössä aivan riittämiin on.

Lainaus
Nyt sinulla on sitten edessäsi vaihtoehdot: korjata rakennus itse tai ratkaista säilytystilaongelmat toisin. Asiaan vaikuttaa näköpiirissä oleva rakennuksen omisajan vaihdos. Olen aika monta kertaa havainnut keskustelemisen yllättävän toimivaksi ratkaisuksi epäselvissä tilanteissa. Tässä tapauksessa voisit keskustella tämän tulevan omistajan kanssa. Lisäksi nykyisen omistajan kanssa voi tehdä kirjallisen sopimuksen tai vaikka vuokrasopimuksenkin, jossa rakennuksen korjaamisella katsotaan kuitattavan vuokra x vuodelta.
Keskustelua yritettiin, mutta se oli lyhyt ja ytimekäs. "Tee mitä haluat, mutta minä en ota osaa korjaukseen".

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52030
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Yhteiskäyttörakennukset
Asia olis vähän niinko sama et polkis jonkun varattua akkaa jolla on sen varajaan maksamat silikoonit, sit rikkois vahingossa toisen/molemmat implantit. Sit ei olis korvausvastuussa??????
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159