Alla uutinen lyhentämättömänä (MT 25.11.2015), josta ei löydy mainintaa Maaseudun nettisivuilta! Asia on ilmeisen arka, mutta täysin looginen tässä tilanteessa.


Siemennyslama voi
ennustaa maitotilojen lakkautusaaltoa

Nautojen siemennysten väheneminen saattaa ennakoida ensi kesän korvalle maitotilojen luopumisaaltoa, Valion alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen arvioi. Tarkempien ennusteiden teko on hänen mielestään kuitenkin ennenaikaista.
Siemennyspalveluihin erikoistunut osuuskunta Faba käy parhaillaan yt-neuvotteluja. Syynä on töiden väheneminen.
Kun siemennysten määrä normaalisti on vähentynyt 5–7 prosentin vuosivauhtia, syys–lokakuussa vähennys oli Faban mukaan 20 prosenttia.
Ilmiö on havaittu Valiollakin, Nousiainen kertoo.
”Siemennysmääriä seurataan meillä tarkkaan kuukausittain.”
Koko vuoden siemennysmäärien ennakoidaan laskevan viime vuodesta kymmenisen prosenttia.
”Kymmenen prosentin lasku lehmämäärässä olisi hurja”, Nousiainen toteaa. ”Suomessa on 280 000 lehmää, joten se merkitsisi kymmeniä tuhansia eläimiä, jos lasku toteutuisi sellaisenaan.”
Näin suoraviivaiseen ennusteluun hän ei lähde.


Talous- ja
jaksamisongelmia


Syyt tilanteeseen ovat Nousiaisen mielestä selvät: Venäjän viennin loppuminen, Kiinan hidastunut talouskasvu ja EU:n maitokiintiöiden vapautuminen huhtikuussa.
Näistä tekijöistä johtuva ylitarjonta veti hinnat laskuun. Lisänä tulivat vielä tukikausien ja maksatusaikataulujen muutokset.
”Kaikki nämä tuntuvat tilatasolla ja vaikuttavat yrittäjien päätöksiin”, Nousiainen sanoo.
Hänen mukaansa tiloilta tulee viestiä, että taloudelliset ja jaksamispaineet ovat kovat.
Toki myös positiivisia viestejä tulee, hän muistuttaa. ”Ei voi sanoa, että kaikki on huonosti.”
Jos lehmämäärä lähtee laskuun, lopettajien kärjessä lienevät pienet tilat.
”Lopettavat ovat yleensä pienempää kaliiperia, tiloja, joilla ei ole pitkään aikaan investoitu eikä ole tiedossa uutta yrittäjää.”


Notkahtavatko
pitkät suorat?

Valion tuotantotilastoissa kuusi viime vuotta ovat olleet hyvin tasaisia. Tilojen määrä on vähentynyt suoraviivaisesti.
Maitomäärä taas on piirtänyt lähes vaakasuoraa viivaa, jos kausivaihtelu jätetään laskuista.
”Viime vuosina lehmämäärä ei ole juurikaan muuttunut, ja keskituotoksen nousu on korvannut eläinmäärän laskun”, Nousiainen kertoo.
Tänä vuonna Suomessa tuotetaan lähes kaksi prosenttia enemmän maitoa kuin viime vuonna.
Monessa Euroopan maassa kasvu on selvästi nopeampaa, useita prosentteja.
”Euroopasta tulleet viestit kertovat, että kasvu jatkuu myös ensi vuoden aikana, vaikkei ehkä niin voimakkaana kuin tämän vuoden aikana.”

Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...

Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...

Suurimmassa osassa Suomea ei oo rehupulaa. 

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 29.11.15 - klo:22:50

Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...

Suurimmassa osassa Suomea ei oo rehupulaa. 

meinasin kans viisastella, jotta navetta on aivan väärässä paikassa, jos rehupula iskee.

Taitaa kuitenkin vähennys osua niihin tilojen huonoimpiin lehmiin, liharotusiemennyksiin ja pienten tilojen pienituottoisempiin karjoihin, että kokonaistuotanto litroissa ei kauheasti supistu. Teuraslehmäralli kuitenkin pitää naudan tuottajahinnat alhaalla vielä useita vuosia 

mitäköhän kyseisiin tilastoihin vaikuttaa Semex ja Alta. Samoiten voi toimilupaisuus vaikuttaa hieman siementäjien työnkuvaan. Toki annosmääristä pystyy jotain laskemaan jos laskee vaikka 7000 kiloa/ annos/vuosi.

Ei Suomessa ole mitään hätää. Jos maitomäärät tipahtavat kovinkin huomattavasti, saadaan Ruotsita kyllä näppärästi puuttuvat maidot tilalle.

Siemennys määrissä laskua, mutta onko lihasonni siemennyksissä nousua?

Todnäk monien tekijöiden summa. Jos Faballa on siemennysten määrä pudonnut 5-7% vuodessa, ei lehmien/mullien määrä ole kuitenkaan varmaan sitä tahtia pudonnut. Eli Semex ja Alta ottaneet osansa, omatoimisiemennys ja sitten vähän venäjän vientiä ja Kiinaa mukaan. Heikoimmista lehmistä varmaankin jätetään siementämättä jne. Tuskin vaikuttaa isosti maitomääriin, toki jotain voi tehdä. Spekuloida voi vaikka kuinka.

Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...

Syöjistä on pulaa. Tuossa on parissa hautajaisreissuissa tullut ajeltua pitkin poikin maata. Paikoin on pientareet paalia täynnä. Tänä kesänä paalattuja ja muoveista sekä muodosta pääteltynä jo muutaman suven nähneitä. Samalla lohkolla.

Jaetaanko jossakin ilmaista muovia ja  oma työ ei maksa mitään?

Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...

näillä selekosillahan se on pana rehupula, rehuvuosi paikon huonompi kun 1987. Keski- ja etelä-Suomessa tavaraa pilivin pimmein, mutta se rahti maksaa enmpi ku rehut. Nyt on hyvä sauma lopettaa ja saapi hyvin jäävät rehut myytyö. Yks tällä kylällä lopettaa osin tuon takia

Todnäk monien tekijöiden summa. Jos Faballa on siemennysten määrä pudonnut 5-7% vuodessa, ei lehmien/mullien määrä ole kuitenkaan varmaan sitä tahtia pudonnut. Eli Semex ja Alta ottaneet osansa, omatoimisiemennys ja sitten vähän venäjän vientiä ja Kiinaa mukaan. Heikoimmista lehmistä varmaankin jätetään siementämättä jne. Tuskin vaikuttaa isosti maitomääriin, toki jotain voi tehdä. Spekuloida voi vaikka kuinka.

Jostain muistelin lukeneeni, että myös omatoimisiemennyksissä olisi samansuuruinen lasku kuin Faballa. Ehkä viime kesän poikkeuksellisessa säässä kasvaneet rehut aiheuttavat sen, että lehmät eivät näytä kiimojaan ajoissa. Silloin tuskin siemennetäänkään.

Se että jotkin pienet/pienehköt maitotilat (alle 40 lehmää) tekevät oikeat ratkaisut (eli lopettavat/vaihtavat tuotantosuuntaa) ei mielestäni ole mikään kauhean negatiivinen käänne kenellekään. Ehkä niille jotka ihan kamalasti tykkäävät navetoinnista, mutta he taitavat jatkaa sitten kuitenkin vaikka tulosta ei tulisikaan.

HYÖTYJÄT:

Yhteiskunnan kannalta pienten tilojen litrat ovat kalleimpia, varsinkin lomitusten ja muiden tilakohtaisten tukisysteemeiden kautta.

Meijerin kannalta tilanne on sama, logistiikka on hankalampaa ja kalliimpaa suhteessa litroihin, tuottajapalveluita käytetään yleensä enemmän suhteessa litroihin.

Tila itse tuskin tekee pienellä eläinmäärällä työmäärää vastaavaa lisäystä tulokseen edes silloin kuin hinnat ovat tosi korkealla. Eli tila kokonaisuutena voi kyllä kannattaa (esim. paljon velattomia peltoja suhteessa eläinmäärään), mutta se luultavasti kannattaisi yhtä hyvin tai paremmin ilman lypsyeläimiä.

HÄVÄJÄT

Pro Agria ryhmä. Tiesittekö että samaan ryhmään kuuluu niin Pro Agria, Faba, kuin Valion alkutuotantokin? Tämä ryhmä on entistä vahvemmin profiloitumassa vain lypsykarjatilojen palvelijaksi, joten asiakasmääärän lasku tietty laskee painoarvoa.

https://www.proagria.fi/tietoa-proagriasta/ryhma

Tästä syystä Pro Agria ei käytännössä koskaan kehota ketään arvioimaan tilansa tulevaisuutta jonkin muun kuin maidon näkövinkkelistä. Siellä ei kohta ole kuin maito- ja nurmialan osaamista ja tosiaalta se haluaa pitää eniten maksavista asiakkaista kiinni kynsin hampain.

Tässä kohtaa olisi tarvetta jonkun muun tahon konsultaatiolle, jollekin joka osaisi yhdessä tilan väen kanssa käydä läpi realistisia vaihtoehtoja sille, miten maidon osuus tilan tuloksen muodostuksessa voitaisiin korvata kokonaan tai jopa ylittää samalla tai pienemmällä työmäärällä kuin ennen on tuotettu maitoa.

Se voi olla että maidosta tulee 30 lehmän tilallekin oikeasti vain 10-15000 euroa enemmän tulosta kuin tilan pelloista tulisi jo ilman lehmiä (liikevaihdon suuri lasku hämää herkästi). Sen verran sivutuloja on aika helppo saada pienemmällä työmäärällä lähes mitä tahansa tekemällä. Suosikkini olisi se että huoltaisi kohtuu hintaan muiden (varsinkin kotieläintilojen) maatalouskoneita talvella. Kannattavaa itselle ja naapureille. Kalustokin on monella jo huoltoihin olemassa, ja esim. 500 tuntia 30€ veloituksella tekisi jo 15000€.



Mitä tulee maitomäriin, en usko suuriin laskuihin tai laskuun ollenkaan vaikka lehmät vähän vähentyisivätkin. Tuotokset ovat hyvässä nousussa, eikö Bäckkärin asiakastiloillakin ole ollut aika komeita lukuja tänä syksynä? Ja vaikka sitä laskua 100 miljoonaa litraa tulisikin, niin se tekisi vain 100 miljoonaa litraa vähemmän persnetolla myytyä maitojauhetta ja teollisuusvoita Valiolle. Positiivinen vaikutus tuottajahintoihin.

EDIT: Yksi hyvä sivutulo nuoremmalle lehmien pois pistäjälle voi olla toiminimilomittajuus. Siis jos lehmiä tykkää katsella mutta ei jatkuvasti. Jo esim. neljän täydellä lomaoikeudella olevan henkilön lomittamisesta (esim. 100 pvä x 6 tuntia tekisi 600 tuntia ja esim. 18000€ laskutusta) tulisi menojen jälkeen yhtä paljon tuloja kuin omasta navetasta.

Ja taas törmäämme totuuteen, ettei joka isännästä lomittajaksi, eikä joka lomittajasta isännäksi...toivottavasti kaikki ei noita lomitusyrityksiä perusta..

Ja taas törmäämme totuuteen, ettei joka isännästä lomittajaksi, eikä joka lomittajasta isännäksi...toivottavasti kaikki ei noita lomitusyrityksiä perusta..

En tarkoittanut että olisi ollenkaan kaikille hyvä vaihtoehto, mutta kuitenkin voi olla aika monille. Ne jotka mieluummin nykertävät koneiden kanssa, tekevät sitten sitä. Ja ne jotka mieluummin lähtevät raivurin kanssa metsään (omaan tai miksei vaikka jonkun muun), tekevät sitten sitä. Vaihtoehtoja on paljon jos on aikaa. Ja sitähän on niillä jotka lehmistä luopuvat.