Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 30.11.15 - klo:18:15

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.11.15 - klo:17:09

Eli loppujen lopuksi on kyse siitä ettet pysty järjestämään tarpeeksi iso pinoa jotta ostajat kiinnostuisi?

Mutta käytännössä sitä ei pysty tekemään kukaan.

Helpostihan tuo onnistuu...

Nyt o n jo lainaukset sekaisin mutta mielnkiintoista olisi nähdä sellaiset harvennukset jossa jokaista puutavaralajia olisi satakunta mottia. Ittellä tahtoo olla jo tiukkaa saada erikoislajeista sen kolme kuutiota mikä on hakuraja.
[/quote]

Mikä helvetin väli jollain muutaman motin erän kuutiohinnalla sitten on ? Eikö ne pikkunökköset jo ennemin kannata kerätä vaikka energiapuukasaan ja myydä hakkeeksi ?

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.11.15 - klo:19:21

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 30.11.15 - klo:18:15

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.11.15 - klo:17:09

Eli loppujen lopuksi on kyse siitä ettet pysty järjestämään tarpeeksi iso pinoa jotta ostajat kiinnostuisi?

Mutta käytännössä sitä ei pysty tekemään kukaan.

Helpostihan tuo onnistuu...

Nyt o n jo lainaukset sekaisin mutta mielnkiintoista olisi nähdä sellaiset harvennukset jossa jokaista puutavaralajia olisi satakunta mottia. Ittellä tahtoo olla jo tiukkaa saada erikoislajeista sen kolme kuutiota mikä on hakuraja.

Mikä helvetin väli jollain muutaman motin erän kuutiohinnalla sitten on ? Eikö ne pikkunökköset jo ennemin kannata kerätä vaikka energiapuukasaan ja myydä hakkeeksi ?
[/quote]

niin kaikki on niin suhteellista. Jonkun mielestä sillä ei ole mitään merkitystä että maksetaanko kahdesta 3 motin erästä 80 motille tai sitten 20. Tollakin väliä tulee vaivaiset 300 euroa. Jollain se on nimellinen korvaus mutta sillä rahalla maksaa jo moton useaksi tunniksi. Käytännössä tää on radikaalein ero mutta jos onnistuttaisi saamaan vaikka 500 motin erälle määrälisät kohdilleen ja puusta oikea hinta mikä vastaa tehdashintaa- kulut niin silloin voidaankin puhua 10 eurosta kuutiota kohden mikä tekeekin 5 tonnia rahaa. Itselleni moinen raha on huomattava.

Tuommoisesta on turha haaveilla jos ei satu olemaan töissä puunhankinnan sisäpiirissä tai ole sopivasti "verkostoitunut"

Täytyy ymmärtää että ei se omasta mielestä iso, 500 tai 1000 motin puuerä ole puunostajan silmissä välttämättä kovin suuri. Joku pienempikin sahuri jalostaa tuommoiset määrät yllättävän nopeasti. Ei siinä mistään toimitussopimuksista vielä puhuta, kuten suuremman mittakaavan puunjalostusteollisuudessa.

Kyllähän 500 motin kuituerille pitäis jo saada semmoinen 10% määrälisä hankintahintaan, luulen että omissa kaupoissa on luku ollut tuota luokkaa.

Tuommoisesta on turha haaveilla jos ei satu olemaan töissä puunhankinnan sisäpiirissä tai ole sopivasti "verkostoitunut"

Täytyy ymmärtää että ei se omasta mielestä iso, 500 tai 1000 motin puuerä ole puunostajan silmissä välttämättä kovin suuri. Joku pienempikin sahuri jalostaa tuommoiset määrät yllättävän nopeasti. Ei siinä mistään toimitussopimuksista vielä puhuta, kuten suuremman mittakaavan puunjalostusteollisuudessa.

Kyllähän 500 motin kuituerille pitäis jo saada semmoinen 10% määrälisä hankintahintaan, luulen että omissa kaupoissa on luku ollut tuota luokkaa.

Joo ei pienen myyjän rahat ole isoja ostavalle taholle mutta kokonaisuus ratkaisee.

Itse en niinkään pidä pääerien kuituja kovin pahana varsinkin kun mäntyvaltaisessa saa kuusen samoihin määriin. Kuitenkin ongelman luo pienerät mitkä tulee jokaisessa kaupassa mukaan ja näistä ei saa puunarvoa vastaavaa hintaa. Siksi olisi tärkeää saada logistisesti se ainut erikoistyvi kulkemaan siten että se menisi samalla tehokkuudella kuin että niitä olisi rekkakuormallinen jolloin kaikkia puutavaralajeja arvioitaisi leimikkokoon mukaan eikä yksittäisen puutavaralajin mukaan.

Itse en niinkään pidä pääerien kuituja kovin pahana varsinkin kun mäntyvaltaisessa saa kuusen samoihin määriin. Kuitenkin ongelman luo pienerät mitkä tulee jokaisessa kaupassa mukaan ja näistä ei saa puunarvoa vastaavaa hintaa. Siksi olisi tärkeää saada logistisesti se ainut erikoistyvi kulkemaan siten että se menisi samalla tehokkuudella kuin että niitä olisi rekkakuormallinen jolloin kaikkia puutavaralajeja arvioitaisi leimikkokoon mukaan eikä yksittäisen puutavaralajin mukaan.

No tohon on ratkaisu eli MHY:n yhteismyynti kaupat. Vihtuako sitä vaikeammaksi vääntää?
 Sä koitit jotain vihtun terminaaleja perustaa parin hullun motin takia ja kulut olisi tietysti tissinkoittajan tahdon mukaisesti maksatettu muilla. Voi helvata mikä Spede...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.11.15 - klo:22:16

Itse en niinkään pidä pääerien kuituja kovin pahana varsinkin kun mäntyvaltaisessa saa kuusen samoihin määriin. Kuitenkin ongelman luo pienerät mitkä tulee jokaisessa kaupassa mukaan ja näistä ei saa puunarvoa vastaavaa hintaa. Siksi olisi tärkeää saada logistisesti se ainut erikoistyvi kulkemaan siten että se menisi samalla tehokkuudella kuin että niitä olisi rekkakuormallinen jolloin kaikkia puutavaralajeja arvioitaisi leimikkokoon mukaan eikä yksittäisen puutavaralajin mukaan.

No tohon on ratkaisu eli MHY:n yhteismyynti kaupat. Vihtuako sitä vaikeammaksi vääntää?
 Sä koitit jotain vihtun terminaaleja perustaa parin hullun motin takia ja kulut olisi tietysti tissinkoittajan tahdon mukaisesti maksatettu muilla. Voi helvata mikä Spede...

Siis eihän kyse ollu yhdestä kaupasta vaan vaikka 5 motoketjun jatkuvasti tulevista puista jotka ohjattaisi samaan lajittelukeskukseen. Näistä sitten hyötyisi kaikki. Keneltäkään ei olisi tarkoitus viedä tienestiä vaan tarkoitus olisi oikealla logistiikalla saada maksimaalinen tuotto. Nythän tilanne on vähän sitä että harva miettii metsänomistajaa vaan kaikki koittaa saada vain tarpeellinen tulo koneyrittäjille. Se myyjä on kuitenkin se joka loppupeleissä vastaa kaikista kuluista mikä väärä toimenpide aiheuttaa vai onko kukaan kuullu että ajokonekuski olisi korvannut jos jossain tulee puihin kolhuja. Samoin metsänomistajille ainakin pitäisi kuulua kaikki tienhitokulut ym.

Siis eihän kyse ollu yhdestä kaupasta vaan vaikka 5 motoketjun jatkuvasti tulevista puista jotka ohjattaisi samaan lajittelukeskukseen. Näistä sitten hyötyisi kaikki. Keneltäkään ei olisi tarkoitus viedä tienestiä vaan tarkoitus olisi oikealla logistiikalla saada maksimaalinen tuotto. Nythän tilanne on vähän sitä että harva miettii metsänomistajaa vaan kaikki koittaa saada vain tarpeellinen tulo koneyrittäjille. Se myyjä on kuitenkin se joka loppupeleissä vastaa kaikista kuluista mikä väärä toimenpide aiheuttaa vai onko kukaan kuullu että ajokonekuski olisi korvannut jos jossain tulee puihin kolhuja. Samoin metsänomistajille ainakin pitäisi kuulua kaikki tienhitokulut ym.

Siis tuo MHY:n yhteismyynti tekee jo tuon saman mitä sä ajat, kaikki muu on turhaa kustannusten lisäystä ketjuun.

Ja mikähän se kuljetuskustannus loppujen lopuksi onkaan mottia kohden? Ihanko tosissasi uskot että lisähintaa voisi tulla 20-30 euroa?

Vemssilästähän ei paalimuovitkaan lähde ennen kuin hinta on sama kuin ostaessa

Itse olen muutamaan kertaan koittanut mhy:n kautta myyntiä eikä ole kauheasti vakuuttanut. Ei ne siitä mitään kauheita huippuhintoja ole pystyneet maksamaan ja oletuksena on että erillinen kuljetus ja toimihenkilöiden palkat syö tuloksen. Siihen pitäisi jotenkin vaan päästä että aina kun jotain kyytiin lapataan niin tarkoitus olisi aina viedä täysiä kuormia. Se ei onnistu muuten kuin että puut lajitellaan muualla kuin metsässä. Nää on vaan niitä juttuja jossa metsäyhtiöt heittää kapuloita rattaisiin ja maksavat enemmän tukista jossain korvessa kantona kuin asfalttitien varressa valmiiksi autoon kuormattuna.

Ja mikähän se kuljetuskustannus loppujen lopuksi onkaan mottia kohden? Ihanko tosissasi uskot että lisähintaa voisi tulla 20-30 euroa?

Vemssilästähän ei paalimuovitkaan lähde ennen kuin hinta on sama kuin ostaessa

paalimuoveista sitten eri ketjua.

en siis usko että logistiikkahyöty olisi kuin korkeintaan paria kolmea euroa kuutiolta. Tämä siis niin että moto, ajokone, ja kaukokuljetus saisi tehtyä yhteensä 5-10 euroa halvemmalla kuutiota kohden ja tää ylimääräinen veivaaminen siellä lajittelussa maksaisi sitten sen 3-6 euroa. Oikea hyöty metsänomistajalle tulisi näistä pienemmistä eristä joista saisi niiden arvoa vastaavan hinnan. Eli jos kokonaissanto olisi vaikka 400 mottia ja siitä energiaa 100 mottia sekä päätavaralaji kuusi kuitu jota tulisi toinen 100 mottia niin loput 200 mottia mikä siis voisi olla mäntyä, kuusta, koivua, haapaa, leppää ,lehtikuusta tai vaikka jalavaa sekä tukkina että kuituna niin niistä saisi aina sen 400 kuution erää vastaavan hinnan koska logistisesti ne ei aiheuttaisi lisäkuluja vaikka se rekkakuorma tulisi 50 maanomistajalta ja toimitettaisi tehtaalle rekkakuormana. Näistä se kokonais hyöty nousisi leimikkoa kohden 10-20 eurolla joka olisi jo huomattava.

Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.

Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.

Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.

Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.

Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.

Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.15 - klo:08:50

Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.

Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.

Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.

Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.

Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.

Älä nyt hulluja puhu. Kuormallinen joka laatua. Jos suomessa kaupan keskikoko on luokkaa 500 mottia niin hyvä jos edes valtapuulajia riittää tukkia ja kuitua rekkakuormallinen. kaikkia muita lajeja on sitten vaan nyssykällinen.

Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.

Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.

Ja ihan oikeesti kun vedät sen pääs pois perseestäs niin ne puut lähtee tien vierestä just heti ainakin meillä jotka jatkuvasti puuta myyvät...  

Lainaus käyttäjältä: wtf - 09.12.15 - klo:20:53

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.15 - klo:08:50

Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.

Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.

Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.

Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.

Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.

Älä nyt hulluja puhu. Kuormallinen joka laatua. Jos suomessa kaupan keskikoko on luokkaa 500 mottia niin hyvä jos edes valtapuulajia riittää tukkia ja kuitua rekkakuormallinen. kaikkia muita lajeja on sitten vaan nyssykällinen.

Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.

Kai sä nyt sen ymmärrät että lumen auraamisen kustannus on marginaalinen teollisuuden lopputuotteen hinnassa. Ei millään pahalla, mut jos sä auraat puoltoista talvea yhtä metsätietä, niin paremmin siinä tienaat kuin logistiikka konsulttina stora-ensolla.