Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:12:12

Toki harvennuksissa on vähän kovemmat tekokulut mutta jos puutavarat tuotaisi sekasin niin aika marginaalisia olisi kuluerot päätehakkuuseen.

Tuohan tuo ajokone nykyisinkin eri laatuja tien varteen, siitä ne sitten lähtee käyttöpaikoille jotka voivat olla samallakin ostajalla ihan eri suunnissa...

Kattelkaa ihan huvikseen joskus kuinka paljon moto, ajokone ja puutavara-auto tekee ylimääräisiä liikkeitä kun ne välppää noita puutavaralajeja erillään. Aika äkkiä tulee mieleen että onkohan ihan välttämätöntä. Ajokoneetkin ajelee samoja uria pariin kolmeen kertaan ennen kuin saa kaikki kerttyä tienvarteen.

en tiedä onko paljon pärstäkerrointa liikkeellä mutta ainakin groupilla on puutavaralajikohtainen hinnoittelu eli olikohan yli 100 mottia pitää olla jotta pääsee parhaimpaan hintaryhmään. Lisäksi harvennuksissa käytetään aina ihan eri hintoja kuin esimerkiksi jossain päätehakkuissa vaikka puu on ihan saman arvoista. Hankintamyynnissä sitten on jo eräkoossa rajoitteita eli tuolloin se tukki muuttuu energiaksi jne. Toki harvennuksissa on vähän kovemmat tekokulut mutta jos puutavarat tuotaisi sekasin niin aika marginaalisia olisi kuluerot päätehakkuuseen. Eli ei olisi suurta merkitystä onko tukki kaadettu 2000 motin päätehakkuulta vai 400 motin harvennukselta.

15 mottia on hankinnoissa ollut lajikohtainen/pinokohtainen raja, jota ylipäätään otetaan vastaan. Se ei lajittelulla muuksi muutu, jos tavaraa ei vaan ole enempää.

Harvennus/päätehakkuun hintaero on yleensä lähes kaikilla metsänomistajilla selvillä. Puun siirto ajokoneella eri pinoihin ei kovin suurta osaa edusta kyseisestä erosta, tulee niitä pinoja päätehakkuultakin. Moton tuotos harvennuksella on huomattavasti oleellisempi hinnan eroa aiheuttava tekijä. Ajokone kerkiää kulkemaan harvennuksella moton perässä, se ei rajota menoa.

Puukaupan perusasiat haltuun.

Lajittelu on nopeinta, helpointa ja halvinta tehdä kun puut ovat valmiina levällään, eli maastossa osaavan motokuskin jäljiltä. Ajokone taitaa sitä paitsi olla koko ketjun halvin kone, alkaen pystymetsästä tehtaan portille.

Kattelkaa ihan huvikseen joskus kuinka paljon moto, ajokone ja puutavara-auto tekee ylimääräisiä liikkeitä kun ne välppää noita puutavaralajeja erillään. Aika äkkiä tulee mieleen että onkohan ihan välttämätöntä. Ajokoneetkin ajelee samoja uria pariin kolmeen kertaan ennen kuin saa kaikki kerttyä tienvarteen.

Mitäs turhia liikkeitä se auto tekee  kun kasan viereen ajaa ja lappaa tavaran kyytiin? Ajokonekaan nyt ei paljon turhia tee kun kuorman purkaa omiin pinoihin. Ja samoja uria joudutaan kulkemaan kun ei kuormaan mahdottomia mahdu...

Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen.  Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.

Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen.  Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.

Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:17:12

Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen.  Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.

Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?

Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.

http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa

Lainaus käyttäjältä: wtf - 12.12.15 - klo:17:27

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:17:12

Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen.  Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.

Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?

Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.

http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa

Mä taisin jo aikaisemmin mainita että toi vaatis ison sahan lajittelulinjan että olisi edes hiukan toimiva systeemi, ja sehän on sen verran halpa että mhy:illä on niitä varaa rakennella. Eli edelleenkin täysin turha kuluja lisäävä ajatus tämä...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:17:33

Lainaus käyttäjältä: wtf - 12.12.15 - klo:17:27

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:17:12

Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen.  Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.

Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?

Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.

http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa

Mä taisin jo aikaisemmin mainita että toi vaatis ison sahan lajittelulinjan että olisi edes hiukan toimiva systeemi, ja sehän on sen verran halpa että mhy:illä on niitä varaa rakennella. Eli edelleenkin täysin turha kuluja lisäävä ajatus tämä...

onkohan se lajittelulinja oikeasti kallis jos esimerkiksi tuottavuudella saataisi vaikka supistettua kaksi motoketjua ja yksi auto. Oletuksena olisi että tällainen palvelisi ehkä noin 10 motoketjua. Sen saisi sitten viisaammat laskea. Toki tässäkin on ongelma firmojen välinen kilpailu eli tämäkin pitäisi olla isäntien hallussa että kaikki käyttäisi yhteistä yhden alueen lajittelukeskusta.

Lainaus käyttäjältä: wtf - 12.12.15 - klo:17:27

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:17:12

Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen.  Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.

Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?

Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.

http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa

Jos nyt ajatellaan että samankaltainen laitos laitetaan pystyyn erottelemaan kuitupuita tukeista, niin onko teho edelleen tuo 18000 kalikkaa päivässä?

Montako näitä tarvitaan ettei kuljetuskustannukset lähde lapasesta?

 

Nyt on tosi, viisaampien pitäisi hoitaa laskutehtävät.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:17:33

Lainaus käyttäjältä: wtf - 12.12.15 - klo:17:27

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:17:12

Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen.  Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.

Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?

Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.

http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa

Jos nyt ajatellaan että samankaltainen laitos laitetaan pystyyn erottelemaan kuitupuita tukeista, niin onko teho edelleen tuo 18000 kalikkaa päivässä?

Montako näitä tarvitaan ettei kuljetuskustannukset lähde lapasesta?

 

Nyt on tosi, viisaampien pitäisi hoitaa laskutehtävät.

Mää väitän että sen lajittelutehon voisi mitoittaa haluamaksi joka vaikuttaisi myös kuluihin. Eli se voisi lajitella aika paljon enemmän tai paljon vähemmän. Minimissä ehkä niin että pyöräkuormaajakuskilla olisi joku etäkäyttö taulu missä näpyttelisi odotellessaan lajittelulinjaa aina siihen että joku eri ihminen istuisi ja päätöikseen valkkaisi puutavaralajeja. Tässähän ei tarvitsisi erotella jokaista kalikkaa vaan voisi syöttää samaan pinoon niin kauan kunnes tulisi joku toinen puutavaralaji ja sitten vasta pyytäisi että edellinen nippu menisi omaan loossiinsa. Tukkilajittelussa käsitellään käsittääkseni yksittäisiä puita ja järkeillään kokoja ja lenkoutta.

Kyllä nyt vemssin kannattais käydä seuraamassa sitä moton ja ajokoneen työskentelyä ihan ajatuksen kanssa. Esim. jossain suoharvennuksilla jossa pyritään ajamaan mahdollisimman vähän urilla ja keräämään kalikat mielellään kerta-ajolla talteen, ei ole ongelma poimia ajokoneen kyytiin tukit, kuidut ja parrut. Ja kun kuski ne itse laittaa kuormatilaan, niin hän ne sieltä myös saa purettua joutuisasti omiin pinoihinsa.

Motokuskille taasen se eri lajien sijoittelu uralla on yksi sormenliike ohjusvivulla, jolloin puomi siirtyy pari metriä eri paikkaan. Vie ehkä muutaman sekunnin. Ja missä muualla muka saa puun ominaisuudet arvioitua paremmin kuin puun killuessa moton kourassa ? Oikein tarkkaa apteerausta kun tehdään, siirtävät jotkut kuskit rungon katseen suuntaiseksi, jolloin mutkat näkee varmasti. Miksi kerran vaivalla lajiteltu tavara pitäis lajtella toiseen kertaan ja varsinkin kun se EI yksinkertaisesti voi tapahtua enää nopeammin ja tehokkaammin kuin kaadon yhteydessä.

Kyl se tavaralajimenetelmän lisätehokkuus pitää hakea siinä tehtaallekuskausvaiheessa ja sen järkeistämisessä, kuten eräs käsittääkseni työkseen puurekkaa ajava henkilö täällä aiemmin kertoi tapahtuvan.

I rest my case.

Lainaus käyttäjältä: wtf - 12.12.15 - klo:17:47

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:17:33

Lainaus käyttäjältä: wtf - 12.12.15 - klo:17:27

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:17:12

Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen.  Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.

Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?

Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.

http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa

Jos nyt ajatellaan että samankaltainen laitos laitetaan pystyyn erottelemaan kuitupuita tukeista, niin onko teho edelleen tuo 18000 kalikkaa päivässä?

Montako näitä tarvitaan ettei kuljetuskustannukset lähde lapasesta?

 

Nyt on tosi, viisaampien pitäisi hoitaa laskutehtävät.

Mää väitän että sen lajittelutehon voisi mitoittaa haluamaksi joka vaikuttaisi myös kuluihin. Eli se voisi lajitella aika paljon enemmän tai paljon vähemmän. Minimissä ehkä niin että pyöräkuormaajakuskilla olisi joku etäkäyttö taulu missä näpyttelisi odotellessaan lajittelulinjaa aina siihen että joku eri ihminen istuisi ja päätöikseen valkkaisi puutavaralajeja. Tässähän ei tarvitsisi erotella jokaista kalikkaa vaan voisi syöttää samaan pinoon niin kauan kunnes tulisi joku toinen puutavaralaji ja sitten vasta pyytäisi että edellinen nippu menisi omaan loossiinsa. Tukkilajittelussa käsitellään käsittääkseni yksittäisiä puita ja järkeillään kokoja ja lenkoutta.

Kyllä tässä työmäärä lisääntyy enemmän kuin mitä sillä on ajatuksena säästää. Puhumattakaan investoinneista. En näe tässä mitään sellaista miksi joku maksaisi metsänomistajalle puusta enemmän.

Kyllä nyt vemssin kannattais käydä seuraamassa sitä moton ja ajokoneen työskentelyä ihan ajatuksen kanssa. Esim. jossain suoharvennuksilla jossa pyritään ajamaan mahdollisimman vähän urilla ja keräämään kalikat mielellään kerta-ajolla talteen, ei ole ongelma poimia ajokoneen kyytiin tukit, kuidut ja parrut. Ja kun kuski ne itse laittaa kuormatilaan, niin hän ne sieltä myös saa purettua joutuisasti omiin pinoihinsa.

Motokuskille taasen se eri lajien sijoittelu uralla on yksi sormenliike ohjusvivulla, jolloin puomi siirtyy pari metriä eri paikkaan. Vie ehkä muutaman sekunnin. Ja missä muualla muka saa puun ominaisuudet arvioitua paremmin kuin puun killuessa moton kourassa ? Oikein tarkkaa apteerausta kun tehdään, siirtävät jotkut kuskit rungon katseen suuntaiseksi, jolloin mutkat näkee varmasti. Miksi kerran vaivalla lajiteltu tavara pitäis lajtella toiseen kertaan ja varsinkin kun se EI yksinkertaisesti voi tapahtua enää nopeammin ja tehokkaammin kuin kaadon yhteydessä.

Kyl se tavaralajimenetelmän lisätehokkuus pitää hakea siinä tehtaallekuskausvaiheessa ja sen järkeistämisessä, kuten eräs käsittääkseni työkseen puurekkaa ajava henkilö täällä aiemmin kertoi tapahtuvan.

I rest my case.

Juu se tukkihan on paremmin esillä moton kourassa yhdestä suunnasta katsoen kun jos se pyörii lajittelupöydällä ja apteeraaja katsoo sitä päästä. ja peili näyttää toisen päädyn. Ihme kun ei tukkilaadutkin erotella mettässä mun se on niin kätevä motolla tehdä ja kaukokuljetuskin sujuu.

Toki joka tapauksessa motokuski tekee tietyt valinnat koska hänen napinpainalluksien mukaanhan maanomistaja saisi rahansa. Puut vaan sekotetaan matkalla sahalle ja kuitutehtaalle.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:17:33

Lainaus käyttäjältä: wtf - 12.12.15 - klo:17:27

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:17:12

Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen.  Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.

Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?

Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.

http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa

Jos nyt ajatellaan että samankaltainen laitos laitetaan pystyyn erottelemaan kuitupuita tukeista, niin onko teho edelleen tuo 18000 kalikkaa päivässä?

Montako näitä tarvitaan ettei kuljetuskustannukset lähde lapasesta?

 

Nyt on tosi, viisaampien pitäisi hoitaa laskutehtävät.

Sitten kun linjalla olisi kot, kut, mät, mäk, kuk, kok ja lisäksi parrua, erikoistyviä ym. ja nämä eri firmoille tehtyjä eri mittoja niin äh ja puh ja huhhuh. Ja pitikö vielä energiapuutkin puida samaan kasaan? Entä havut ja kannot?

Vemssiltä kyllä tulee tarinaa kuin Metsäliiton tilaisuuksissa puhuneelta J.Paajaselta. 

Ja tuo lajittelukustannus saa uusia ulottuvuuksia kun lajiteltava kohde ei olekaan puolen kuution laatutyvi vaan myyjän kannalta katsottuna 0,7 € arvoinen kuitupölkky. Kuinka monta rukkasenjälkeä tuon hinta kestää?