Pystykauppa on tuonut puunkorjuuseen lähes uskomattoman taloudellisen sokeuden. Tehokkuus ymmärretään määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijasta.

Kustannusten minimointi ei viiteenkymmeneen vuoteen ole ollut puunkorjuun tehostamisen tavoitteena. Tavoitteena on ollut korkea työn tuottavuus, mutta sitä ei mitata rahalla vaan työtunnin kuutiometreillä.

Määrätehokkuus on neuvostoliittolainen tehokkuuden mittari. Neuvostoliiton 5-vuotissunnitelmissa taloustavaroiden tuotantotavoitteet asetettiin tonneina. Sen tuloksena valmistettiin painavia kattiloita.

Puunkorjuun tehokkuuden tavoite asetettiin kuutiometreinä. Sen tuloksia ovat raskaat metsäkoneet.

Työmäärän otti tehokkuuden tavoitteeksi maan johtavista metsänhoitajista koottu komitea vuonna 1961. Komitean pääsihteeri oli metsäntutkimuslaitoksen professori.

Määrätehokkuuden tavoite edellytti maksajan eristämistä korjuusta, sillä maksaja - puunmyyjä - ei valinnut korjuu-urakoitsijaa työmäärän vaan kustannusten perusteella. Maksaja eristettiin puun pystykaupoilla. Siitä alkoi pystykaupan korruptio, metsäyhtiön puunkorjuu isännättömällä rahalla.

Metsäkoneet otettiin käyttöön mahtikäskyllä. Tapio antoi vuonna 1968 määräyksen, että kaikkien yksityismetsätalouden laitosten ensisijainen tehtävä on metsätraktoreiden työllistäminen. Metsäntutkija Matti Kärkkäinen kantoi vuonna 1983 huolta samasta asiasta. ”Metsätraktorin pääomakustannukset ovat niin korkeat, että se on pidettävä töissä, kun taas maataloustraktorin pääomakustannukset ovat niin vähäiset, että sitä voidaan seisottaa”.

Kustannuksissa metsäkone häviää metsävarustetulle maataloustraktorille, vaikka sen tuntituotos on korkeampi. Tehokkuuden mittaaminen työmäärällä ei ota huomioon metsäkoneen hinnan korkoja ja lyhennyksiä eikä lavettikuljetuksen ja puunhankintaorganisaation kustannuksia.

Maataloustraktorin metsäkäytön edullisuus selviää vain kilpailulla. Kilpailussa maataloustraktorin kustannuksia ovat traktorin metsäkäytöstä maatilayritykselle aiheutuvat lisäkustannukset. Traktorin kaikkia pääomakustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon, koska ne ovat kuluja ilman metsäkäyttöäkin. Taloustieteessä puhutaan rajakustannuksista. Niillä mitattuna maataloustraktori on ylivoimaisesti metsäkonetta edullisempi.

Maataloustraktorin kannattaa varustaa hakkuulaitteella tai puunajon välineillä vain korjuun urakointiin, jossa on tarjolla riittävä vuotuinen työmäärä. Noin 5000 kuutiometrin työmäärä hakkuussa tai puunajossa, mikä edellyttäisi noin kolmen kuukauden työaikaa, voisi riittää peittämään urakoinnin kustannukset ja antamaan kohtuullisen nettotulon maatilayrittäjälle.

Suomessa on aika siirtyä pystykaupan korruptiosta sivistysmaan puukauppatapoihin. Metsäyhtiön korjuutyön myyminen pimeästi pimeällä hinnalla puukauppaan sidottuna tulee kieltää. Erillisissä korjuutyön kaupoissa metsäyhtiöt, mh.yhdistykset sekä maatila- ym. yrittäjät kilpailisivat maksajan - puun myyjän - suosiosta räätälöimällä korjuutyön juuri myyjän tarpeisiin. Myyjä voisi varata itselleen haluamansa osan korjuusta. Palvelujen hinta/laatu -suhde ratkaisisi puun myyjän valinnat.

Lauri Vaara

Mää väitän että se metsäkoneyrittäjä tekee homman tehokkaamin kuin se isäntä omanlinjan 6800 valtralla ja moottorisahalla.

Mää väitän että se metsäkoneyrittäjä tekee homman tehokkaamin kuin se isäntä omanlinjan 6800 valtralla ja moottorisahalla.

Aloittajan ajatukset on kuin jostain 60-luvulta, jolloin isännillä oli aika asua metsässä koko talvi, ja emäntä hoiti navetalla ne pari kantturaa. 

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.11.15 - klo:18:03

Mää väitän että se metsäkoneyrittäjä tekee homman tehokkaamin kuin se isäntä omanlinjan 6800 valtralla ja moottorisahalla.

Aloittajan ajatukset on kuin jostain 60-luvulta, jolloin isännillä oli aika asua metsässä koko talvi, ja emäntä hoiti navetalla ne pari kantturaa. 

No aatelepa ite. Sodan ammattilaiset kannatti sitoa ennemmin justeeriin kuin kiväriin Hakaniemen torilla punainen nauha käsissään.

Mää väitän että se metsäkoneyrittäjä tekee homman tehokkaamin kuin se isäntä omanlinjan 6800 valtralla ja moottorisahalla.

Taisi painottaa kuitenkin kustannusta €/motti, eikä kiistänyt tehokkuutta €/tunti.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.11.15 - klo:18:03

Mää väitän että se metsäkoneyrittäjä tekee homman tehokkaamin kuin se isäntä omanlinjan 6800 valtralla ja moottorisahalla.

Taisi painottaa kuitenkin kustannusta €/motti, eikä kiistänyt tehokkuutta €/tunti.

jos kyseessä on päätehakkuu, niin isot koneet puoltaa siinä paikkansa. Vaikea kuvitella maataloustraktoreihin laitettavaksi metsäkoneiden varustusta mitenkään kustannustehokkaasti.

harvennuksissa alkaa jo tilanne tasoittua ja ensiharvennusten kohdalla pieni maatalouskalusto voi kannattavuudessa pärjätä jo metsäkoneille. Työn laatu alkaa myös painamaan vaakakupissa. Maataloustraktorin tuottovaatimus on olematon, joten sillä ei väkisin tarvitse rämpiä huonoina aikoina metsätöissä, eikä kesällä välttämättä ollenkaan.

Metsänomistajan kustannuksella tämä pystykauppa on kyllä vakiintumassa melkein ainoaksi kauppatavaksi. Kanto- ja hankintahintojen erolla ei kukaan pysty hakkuita tekemään, pienemmässä puussa jotain jää tekijällekin.

Selvää on että kaikki muuttuu, mutta metsänomistajan asemaa pitää kyllä vahvistaa kaupan osapuolena. Kaikki muu keskittyy paitsi metsänomistus....

Olen kerran kuullut erään metsäpäällikön tilitystä ensiharvennuskoneista. Lopputulema oli Vaaran ajatuksen mukainen; Koneen olisi oltava riittävän edullinen että, sillä kannattaisi harvennuksia hakata.

Nyt ovat tulossa myöskin kesäharvennukset, nekin tehdään pääosin muista kuin biologisista lähtökohdista, tarkoitus on työllistää metsäkoneet ympärivuotisesti.

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 24.11.15 - klo:19:56

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.11.15 - klo:18:03

Mää väitän että se metsäkoneyrittäjä tekee homman tehokkaamin kuin se isäntä omanlinjan 6800 valtralla ja moottorisahalla.

Aloittajan ajatukset on kuin jostain 60-luvulta, jolloin isännillä oli aika asua metsässä koko talvi, ja emäntä hoiti navetalla ne pari kantturaa. 

No aatelepa ite. Sodan ammattilaiset kannatti sitoa ennemmin justeeriin kuin kiväriin Hakaniemen torilla punainen nauha käsissään.

Kyllähän se silloin toimi. Nykyään ainakin kotieläintilalliset on sen verran sidottuja leipätyöhönsä, ettei 5000 motin ajokeikka ole niin helppo nakki kuin aloittaja esittää.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.11.15 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 24.11.15 - klo:19:56

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.11.15 - klo:18:03

Mää väitän että se metsäkoneyrittäjä tekee homman tehokkaamin kuin se isäntä omanlinjan 6800 valtralla ja moottorisahalla.

Aloittajan ajatukset on kuin jostain 60-luvulta, jolloin isännillä oli aika asua metsässä koko talvi, ja emäntä hoiti navetalla ne pari kantturaa. 

No aatelepa ite. Sodan ammattilaiset kannatti sitoa ennemmin justeeriin kuin kiväriin Hakaniemen torilla punainen nauha käsissään.

Kyllähän se silloin toimi. Nykyään ainakin kotieläintilalliset on sen verran sidottuja leipätyöhönsä, ettei 5000 motin ajokeikka ole niin helppo nakki kuin aloittaja esittää.

Ja joka kolmessa kuukaudessa ajaa 5000 mottia maataloustraktorilla, harvennuksilta ja vaikka päätehakkuitakin välissä, saa tulla ilmoittautumaan. Vaikkei ois navetassakaan välillä. Jos on tarkoitus elääkin eikä asua metsässä

Onhan siinä askaretta.

Keskimääräinen metsäkärri kuskaa noin 5 kiintoa eli se tekee 1000 kuormaa ja 3 kuukaudelle se tekis 333 kuormaa/kk ja jos tuon jakaa vaikka 20 työpäivälle niin se tekee 17 lastia päivässä 

Onhan siinä askaretta.

Keskimääräinen metsäkärri kuskaa noin 5 kiintoa eli se tekee 1000 kuormaa ja 3 kuukaudelle se tekis 333 kuormaa/kk ja jos tuon jakaa vaikka 20 työpäivälle niin se tekee 17 lastia päivässä 

Joo Laskeskeltiin kaverin kanssa eilen, vaikka meillä menee kärryihin enemmän kuin tuo 5 kiintoa jo kolmosta koivuakin, silti homma mahdoton ainakaan yhdessä vuorossa. Näillä nurkin metsäsarat kapeita ja pitkiä, vaikka metsäautotieverkko tiheä, silti metsässä normaali ajomatka voi olla kilometrinkin. Normia muutama satametriä, saa siinä ajaa pää ruvella että ehtii vajaa pari kuormaa tunnissa kelkkomaan Tästä syystä oma ajo "kannattaa" jossain määrin, hakkuulla käydessä voi tuoda tullessaan kuorman tien varteen. Tuntityönä tulee kalliita kalikoita muilla teettämällä, omana työnä tulee osittain siinä sivussa

Se vaan tuo hakkaaminen, kun ei sinne meinaa ehtiä olleenkaan

mutta ihmeellistä että vain joitain vuosikymmeniä sitten ajettiin nuo lähialueen mettähallituksen aukot puhtaaksi asemalle verkun propuriksi nimittämällä ajokilla ja vielä miestyönä talvella!         jotenkin tuntuu että tuo tehokkuus on vain se päivän sana jota ei voi kiertää...             kun kerran firmat edelleenkin tuo ulkoa puita jotta tehtaat pyöris.      miten nuo muuten ruottissa voivat/jaksavat ajaa noilla pikkukoneilla puuta tienvarsiin ja vielä tyytyväisinä!??

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 26.11.15 - klo:07:39

Onhan siinä askaretta.

Keskimääräinen metsäkärri kuskaa noin 5 kiintoa eli se tekee 1000 kuormaa ja 3 kuukaudelle se tekis 333 kuormaa/kk ja jos tuon jakaa vaikka 20 työpäivälle niin se tekee 17 lastia päivässä 

Joo Laskeskeltiin kaverin kanssa eilen, vaikka meillä menee kärryihin enemmän kuin tuo 5 kiintoa jo kolmosta koivuakin, silti homma mahdoton ainakaan yhdessä vuorossa. Näillä nurkin metsäsarat kapeita ja pitkiä, vaikka metsäautotieverkko tiheä, silti metsässä normaali ajomatka voi olla kilometrinkin. Normia muutama satametriä, saa siinä ajaa pää ruvella että ehtii vajaa pari kuormaa tunnissa kelkkomaan Tästä syystä oma ajo "kannattaa" jossain määrin, hakkuulla käydessä voi tuoda tullessaan kuorman tien varteen. Tuntityönä tulee kalliita kalikoita muilla teettämällä, omana työnä tulee osittain siinä sivussa

Se vaan tuo hakkaaminen, kun ei sinne meinaa ehtiä olleenkaan

alkuperäisen jutun kirjoituksesta ei myöskään selviä mitä maataloustraktorilla pitäisi korvata, siinä puhutaan metsätraktorista ja metsäkoneesta.

Puun ajon metsästä voisi teoriassa hoitaakin, mutta mistä löytyy ne metsurit, jotka korvaa hakkuukoneet. Koneketju, jossa tavara hakataan metsään ja toivotaan, että isäntä itse ajaa kaikissa kohteissa puut tien varteen on sekin utopiaa.

Käsittääkseni hakkuita pitäisi lisätä, mutta metsureiden määrä on laskeva. Keskimääräinen isäntä taas mahtuu auttavasti hyttiin, mutta ei muutaman vuoden vanhoihin haalareihin.... näin ainakin täällä päin

mutta eikö juuri olekin hulluinta että niiltä nuorilta joilla jotain halua ja kykyä toimia sahan kanssa metsissä vuedään koulutus?     kyllä sitä sahankahvoihin vielä tarvii tarttua tulevaisuudessakin vaikka koneilla töitä tehdäänkin...  ei ole enää kohta tekijöitä jotak pystyy kaatamaan puun pihoista, puistoista, linjoilta ym. pikksen vaativimmilta paikoilta.     mettäkoulu ei kouluta enää kuin konekuskeja.    ja nekin heikosti.    yrittäjille jää turhan suuri työ tuon osalta.

Mutta kylmä totuus on että kohta jätkälle kuin jätkälle pitää maksaa se 20€/tunti+sotukulut ja työvaatteet/työkalut. Siinä alkaa kannattavuus karista metsä hommissa. Ajoura välikään ei voi traktori kalustolla olla sama metsuri työnnä tai pitää oikeasti ruveta puita kantamaan.