Ei se noin mene ,meijeri investoi siitä katteestaan mitä se saa kaupalta ja tuottaja saa tämän jälkeen sen mitä jää kaikkien kulujen jälkeen . Jos meijereillä on varaa investoida on kysyttävä kuinka paljon niillä olisi rahaa maksaa tuottajalle.
Jos meijerillä ei ole rahaa investoida se tuskin pitkään pystyy jatkamaan kilpailua markkinoilla
Jostain sitä katetta on kertynyt, olin rakentamassa erästä meijeriä 60-luvun lopulla,, rahasta ei ollut kiinni, esim. nämä tummat tiilet minkä värisävyn arkkitehti oli kääritellyt, maksoivat silloin yli 70 penniä kpl. kun tavallisen punaisen tiilen hinta oli tinkimättä kaupassa 16 p.,, No, maksaahan se erityispolttokin jotain..
Nyt niin tääkin niinkuin muutkin Etelä-Suomen maitopalatsit on lahjoitettu mikä millekin yrittäjälle, jopa kiinalaisille.
Eräskin yrittäjä kertoi ostatelleensa erästä meijeriä, sanoi että hinta olisi ollut mitätön, ainoa ehto oli ettei meijeritoimintaa aloiteta niissä tiloissa. katsoi kuitnkin että olivähän sopimattomat tilat hänen tarpeisiinsa ja jätti kaupan tekemättä..
Antti Aarnio-Wihuri ihmettelikin eräässä lehdessä miksei meijereitä rakenneta suoraan kullasta kun maajussien rahoja raiskataan kalliisiin pytinkeihin.
Olihan siihen aikaan kyllä se tavoitehintalaki joka esti kilpailjoita kilpailemasta hinnalla, se oli suuri synti jos joku myi maitonsa tai lihansa paremmin maksaville yrityksille, se ylitys kun katsottiin seuraavissa hintaneuvotteluissa miinustavaksi tekijäksi.
Vielähän vanhan Hankkijan kuolinkouristuksissa MTK:n Franssila moitti viljelijöitä siitä "kun keskuudessamme on liikaa puhelimella tienaajia", tarkoitti että uskottomat kyselevät hintoja muualtakin kuin "omasta"Hankkijasta
[/quote]
Hyvä kirjootus. Noinhan se meni. Onneksi museovirasto ei oo ottanu näitä kul litettuja maitoparoonien pyhättöjä suojelukohteeksi. Purkamalla niistä pääsee eroon. 😊
[
