Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.11.15 - klo:10:18

Nii juu paitsi Raisiohan taisi sun osalta olla jossakin vaiheessa hermoja rasittava kontakti...

Joo, pari kertaa on tullut kuprua vastaan, mutta tämähän bisnestä, jossa neuvotellaan ja osapuolet hakevat parasta ratkaisua. Sanoisin, että win-win on se mihin aina pyritään...
Viime syksynä taisi mennä kahut kolmelle eri ostajataholle ja niin taitaa käydä nytkin...

Ostaako firmat viljaa, jos ei oo tehty mitään sopimusta etukäteen? Luulis että sopimuksen tehneiden viljat on aina etusijalla?

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.11.15 - klo:18:33

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.11.15 - klo:10:18

Nii juu paitsi Raisiohan taisi sun osalta olla jossakin vaiheessa hermoja rasittava kontakti...

Joo, pari kertaa on tullut kuprua vastaan, mutta tämähän bisnestä, jossa neuvotellaan ja osapuolet hakevat parasta ratkaisua. Sanoisin, että win-win on se mihin aina pyritään...
Viime syksynä taisi mennä kahut kolmelle eri ostajataholle ja niin taitaa käydä nytkin...

Ostaako firmat viljaa, jos ei oo tehty mitään sopimusta etukäteen? Luulis että sopimuksen tehneiden viljat on aina etusijalla?

Joo tuo sopimusviljely on se perustaso kontaktissa teollisuuden kanssa. Mutta onko se viljanvälittäjän kautta vai suoraan tehtaaseen ? Voisi olettaa, että jos tehdas tarvitsee 10000 ha alalta materiaalia, se tekee mieluummin muutaman selvän sopimuksen kuin 5000 erillistä sopimusta. En minä tiedä, kaipa tehtailla on joutoväkeä niin paljon, että voi kaikenmaailman myyntisihteerit laittaa kentälle joka torppaan lappuja täyttelemään.

-SS-

Sopimusviljelijät ja sopimukset ovat tietysti etusijalla, mutta kuusi vuotta myin Raisiolle joka vuosi viljaa myös sopimusmäärän yli. Tämä syksy on vasta ensimmäinen, kun eivät pystyneet ottamaan syysvehnää vastaan, mutta kevätvehnä olisi kelvannut. Myllyyn menee nyt pari rekkaa vehnää ilman sopimuksia, Avenalle on mennyt kauraa kahtena vuonna ilman sopimuksia. Rapsista mulla ei ole mitään sopimuksia, mutta Avenalle sovin lähettäväni esinäytteen jne.

Sopimukset ovat kaupan ja teollisuuden keksintö varmistaa raaka-aineen saatavuus ja helpottaa heidän omia prosessejaan. Voisin väittää, että mitä korkeampi on viljelijöiden tekemä sopimusprosentti, niin sitä matalammat ovat viljan hinnat. Miksi maksaa, kun sopimuksien mukaan tavaraa on tulossa. Epävarmuus on se mikä hintoja nostaa, siihen kannattaa pyrkiä...

myykö kukan suoraan eläintiloille? Itselläkin tilanne että näin vetisen vuoden jälkeen varmaan rekkakuorman pitäsi ostaa. Tuntuu vaan että tänä vuonna on ongelma ettei kellään  ole myydä rehuohraa.

ei pysty tuottaan ni paljo ku naapuri tarvii ny myydään kaikki mut ei olis pahitteeksi vaikka olis 2milj kiloo lisää. kyl kanat söis mut pellon  ostohinnat vähä sylettää muuten tää onki ylivoimanen systeemi

Viime syksynä kävin hakemassa K-maatalouden pihasta Multiva Topline Superin, kun valittelivat, ettei sille ollut talveksi paikkaa katon alla. Itselläni sattui olemaan, niin säälin äes-parkaa. Samaan aikaan Viking Malta maisosteli aika korkeita mallasohran hintoja, mutta edes sopimuksen tehneille ei löytynyt kippausaikoja. Käynnissä oli kampanja, jossa viljaa ei juurikaan ostettu, mutta luvattiin hyviä hintoja, jotta voidaan sitten myöhemmin näyttää tilastoja, joissa keskihinta on korkeampi kuin mitä oikeasti on maksettu.

No, minulla ei ollut sopimusta enempää K-Maatalouden kuin Viking Maltinkaan kanssa, mutta kerroin K-kaupan viljanostajalle, että nyt olisi ohrasta päästävä eroon tai täytyy tuo äes palauttaa. Parin viikon päästä alkoi aikoja löytyä. No, problem. Pitkän päälle tulee tietysti kalliiksi tästä narusta vetäminen.

Viime syksynä kävin hakemassa K-maatalouden pihasta Multiva Topline Superin, kun valittelivat, ettei sille ollut talveksi paikkaa katon alla. Itselläni sattui olemaan, niin säälin äes-parkaa. Samaan aikaan Viking Malta maisosteli aika korkeita mallasohran hintoja, mutta edes sopimuksen tehneille ei löytynyt kippausaikoja. Käynnissä oli kampanja, jossa viljaa ei juurikaan ostettu, mutta luvattiin hyviä hintoja, jotta voidaan sitten myöhemmin näyttää tilastoja, joissa keskihinta on korkeampi kuin mitä oikeasti on maksettu.

No, minulla ei ollut sopimusta enempää K-Maatalouden kuin Viking Maltinkaan kanssa, mutta kerroin K-kaupan viljanostajalle, että nyt olisi ohrasta päästävä eroon tai täytyy tuo äes palauttaa. Parin viikon päästä alkoi aikoja löytyä. No, problem. Pitkän päälle tulee tietysti kalliiksi tästä narusta vetäminen.

Mut onpahan sitten hyvät työkalut...

Viljelijän välinen kauppa voisi siis olla suurinta viljakauppaa. Jostakin syystä ei ole laajemmin ottanut tulta. Olisiko kyseessä kuitenkin esimerkiksi maksupolitiikka ? Joltakin keskusliikkeen välittäjältä saapi lain määräämänä 30 pv tilityksen melko varmasti. Ei taida päteä sekään laki viljelijöiden välisiin kauppoihin. Sitten voi jäädä vaikka rahat saamati. Ja maksat rahdinkin, eikä pois hakeminen ole oikein helppoa, kun maksat toisenkin rahdin.

Ja voi olla lantana jo se vilja.

-SS-

jännä juttu tääkin. täysrehu ainaskin tuntuu ostajasta melko arvokkaalta, olisko maituri 10000 jotain 250 alv0......, tarkistin ja noussut: viimeksi 264,61, ilman rahtia. Noh, sitten työ kasvinviljeliät kans ootte sitä mieltä, että enemmän pitäs saada. Mikä täs on vialla?

jännä juttu tääkin. täysrehu ainaskin tuntuu ostajasta melko arvokkaalta, olisko maituri 10000 jotain 250 alv0, ilman rahtia. Noh, sitten työ kasvinviljeliät kans ootte sitä mieltä, että enemmän pitäs saada. Mikä täs on vialla?

Ei mulla mitään ihmettä vaatimusta ole ollut. Kunhan käytäisiin vajentamassa pois, ettei tarvii mettään käydä kippaamassa uusien tieltä. 80 €/tn rehuohrat on mennyt viimeksi. Jos saisi 90 € tänä talvena.
Mutta meikäläisellä oli se pointti siinä, että saako sen 80 eukkoakaan sitten varmasti pois, kun menee reipas osuus kuivaamiseen ja rahtiin. Keväällähän jo sovitaan se suorakauppa, että on sitten sopivaa lajia toimittaa.

-SS-

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/raision-rihko-tienasi-l%C3%A4hes-yht%C3%A4-paljon-kuin-muut-ruokajohtajat-yhteens%C3%A4-1.131869

paljons tää rihko kuppas viljatilistä?

jännä juttu tääkin. täysrehu ainaskin tuntuu ostajasta melko arvokkaalta, olisko maituri 10000 jotain 250 alv0......, tarkistin ja noussut: viimeksi 264,61, ilman rahtia. Noh, sitten työ kasvinviljeliät kans ootte sitä mieltä, että enemmän pitäs saada. Mikä täs on vialla?

Mistä toi maituri koostuu?

Samaan aikaan Viking Malta maisosteli aika korkeita mallasohran hintoja, mutta edes sopimuksen tehneille ei löytynyt kippausaikoja. Käynnissä oli kampanja, jossa viljaa ei juurikaan ostettu, mutta luvattiin hyviä hintoja, jotta voidaan sitten myöhemmin näyttää tilastoja, joissa keskihinta on korkeampi kuin mitä oikeasti on maksettu.

Olen käsittänyt, että Viking Maltin menekki on vahvasti sidoksissa Venäjän vientiin ja nyt kun tilanne on se mikä on, niin hankalaa on.

Tämä mallasohratilanne on muutenkin mielenkiintoinen, kun siemenkauppias oli näreissään mallasohrien hyväksymisprosessista. On kuulemma hyvin politisoitunutta hommaa. Meikäläisen oma arvio tilanteesta on, että kotimaisten toimijoiden kannalta fiksuinta on, että vain Borealin lajikkeita hyväksytään. Tilanteesta seuraa, että nämä tuntemattomat lajikkeet kelpaavat vain kotimaassa, mikä varmistaa sen, ettei ole kolmansien tahojen vientipaineita ja sitä kautta raaka-aineen hinnannousu riskiä. Tuntuu nimittäin ihmeelliseltä, että täällä on jos jonkinlaista ulkomaan mallasohraa käynyt näytillä, mutta suurin osa on blokattu listalta pois... Tämä ihan arvauksena ja oletuksena salaliitoista

Viljelijän välinen kauppa voisi siis olla suurinta viljakauppaa. Jostakin syystä ei ole laajemmin ottanut tulta. Olisiko kyseessä kuitenkin esimerkiksi maksupolitiikka ? Joltakin keskusliikkeen välittäjältä saapi lain määräämänä 30 pv tilityksen melko varmasti. Ei taida päteä sekään laki viljelijöiden välisiin kauppoihin. Sitten voi jäädä vaikka rahat saamati. Ja maksat rahdinkin, eikä pois hakeminen ole oikein helppoa, kun maksat toisenkin rahdin.

Ja voi olla lantana jo se vilja.

-SS-

Montakohan viljelijöiden välistä viljan ja rehujen nettikauppapaikkaa on prööt agria ja muut tahot yrittäneet lyödä läpi vuosien saatossa. Eipä niissä juuri ilmoituksia ole ollut ja hiljalleen näivettyneet pois.. 

Varmaan yksi syy on että ne oli/on maksullisia...Tori.fi:ssä voi ilmoittaa ilmaiseksi..

Näkökulmia viljan varastointiin ja yleisemminkin  viljankäsittelyn logistiikkaan tilatasolla.

Viljavarastot on itsellä kans pienet, sen takia noin 80-85% myyntiviljasta joutuu myymään syksyllä suoraan kuivurilta. Toisaalta, kannattaako niitä viljoja makuuttaa kuukauskaupalla jossakin kalliissa peltipöntössä? Ei mielestäni, on jotenkin turvallisemman tuntuista että rahat on pankkitilillä tai osakkeissa, kuin peltipöntössä viljan muodossa. Sitäpaitsi pitää ottaa huomioon myös pääoman kiertonopeuskin. Jos ostaa ja maksaa lannoitteet syksyllä, pystyy lannoitteisiin sitoutuneet rahat kotiuttamaan vasta vuoden päästä, kun viljan pui ja myy, ja jos viljoja pitää sadonkorjuun jälkeen vielä vaikka puoli vuotta omissa varastoissa, kestää entistä kauemmin kotiuttaa tuotantopanoksiin sidottu pääoma. Ei siis oo järkevää tämmönen pääoman makuuttaminen tuottamattomana pitkiä aikoja.
Ja kun viljatila ostaa tai vuokraa lisää peltoa, niin tajutaanko, että käsiteltävän viljamäärän lisääntyessä, viljalogistiikkakin joudutaan ehkä laittamaan uusiksi, kuivuri onkin ehkä alimittainen tai joudutaan hankkimaan lisää puskurivarastotilaa tai tilaa pidempiaikaiseen varastointiin, jos ei suoraan kuivurilta myyntiin pystytä? Eli lisämaan hankinnan tuoma lisätulo valuukin ehkä tämän viljalogistiikan uusimisen tuomiin kustannuksiin.

Näkökulmia viljan varastointiin ja yleisemminkin  viljankäsittelyn logistiikkaan tilatasolla.

Viljavarastot on itsellä kans pienet, sen takia noin 80-85% myyntiviljasta joutuu myymään syksyllä suoraan kuivurilta. Toisaalta, kannattaako niitä viljoja makuuttaa kuukauskaupalla jossakin kalliissa peltipöntössä? Ei mielestäni, on jotenkin turvallisemman tuntuista että rahat on pankkitilillä tai osakkeissa, kuin peltipöntössä viljan muodossa. Sitäpaitsi pitää ottaa huomioon myös pääoman kiertonopeuskin. Jos ostaa ja maksaa lannoitteet syksyllä, pystyy lannoitteisiin sitoutuneet rahat kotiuttamaan vasta vuoden päästä, kun viljan pui ja myy, ja jos viljoja pitää sadonkorjuun jälkeen vielä vaikka puoli vuotta omissa varastoissa, kestää entistä kauemmin kotiuttaa tuotantopanoksiin sidottu pääoma. Ei siis oo järkevää tämmönen pääoman makuuttaminen tuottamattomana pitkiä aikoja.
Ja kun viljatila ostaa tai vuokraa lisää peltoa, niin tajutaanko, että käsiteltävän viljamäärän lisääntyessä, viljalogistiikkakin joudutaan ehkä laittamaan uusiksi, kuivuri onkin ehkä alimittainen tai joudutaan hankkimaan lisää puskurivarastotilaa tai tilaa pidempiaikaiseen varastointiin, jos ei suoraan kuivurilta myyntiin pystytä? Eli lisämaan hankinnan tuoma lisätulo valuukin ehkä tämän viljalogistiikan uusimisen tuomiin kustannuksiin.

viljan ostajana on helppoa silloin, kun tietää sadon määrän ja laadun, myyjän on pakko myydä, myyntiajan tietää ennakkoon ja myyjällä ei ole kuin yksi kohde ostajaksi. Tämä toteutuu, kun keväisiä kylvöalatietoja täydentää syksyllä puintien jälkeen heti laatu- ja satotasotiedoilla (esinäytteet ja tilastokyselyt). Viljelijällä ei ole varastotilaa koko sadolle eli joutuu myymään jo puintiaikana. Jos vielä viljelijä on velkaa ostajalle tai sopimus tehtynä sadon myynnistä. Silloin ostaja täysin ja yksin ottaa viljan myyjältä omilla ehdoillaan.

Viljan tuotannon lisäksi viljelijä voi lisätä tulojaan myös varastointituloilla, sekä myyntivoitolla. Jos tuntuu, että vilja on kallista syksyllä ja samaan aikaan lannoitteet halpoja, niin viljan myynti on hyvinkin perusteltu. Varastotiloihin investointi voi maksaa itsensä hyvinkin nopeasti takaisin, jos onnistuu myyntien ajoituksessa.

Pääasia on, että itse myyjänä pystyy harkitsemaan ja päättämään, eikä päätöstä tee ostaja tai vouti.