Ja sitten kun on kuivalantaa niin lietteen ajoon ja sijoittamiseen tehty direktiivi ei ole kovin pätevä . Voisin  toki ajaa kuivalantaa nurmelle mutta siitä nousisi naapurustossa meteli ja soittelu viranomaisille . Syksyllä ja keväällä levitys ja kyntö on pätevä konsti edelleenkin. 8 kuormaa olisi vielä ollut lantalassa.

Maat toimisto ilmoitti sähköpostilla to.13:29 marraskuun levityksen ehdot. Perjantai oli lyöty lukkoon  15:00 asti ja sähköposti tuli lukuun perjantaina 16:00 aikaan Ainoa asia minkä ehdin oli yhden työteknisen patterin levityksen ja kynnön iltapimeässä.

Varsin huonoa hallintoa tiedotuksen osalta .Olisihan tuo pitänyt tiedottaa jo aiemmin.

Levityskelit olisivat vielä ihan hyvät ensi viikolla joten tässä ei olisi tar***** mitään ylimääräistä veivaamista viranomaisten kanssa. Vanha asetus olisi riittänyt ja poikkeusoloissa asiaa olisi tarkasteltu sitten tilanteen mukaan . Nyt tehtiin ylimääräinen ja täysin tarpeeton ilmoitusprosessi . Itseltäni muuten kävi niin että ilmoitus jäi tekemättä kun en ehtinyt .

Onnistuttiin kuitenkin,saamaan yksi mappi lisää hyllyyn,johon kerätään kaavake ööta.Toinen mappi lannaluovutukset.Näin se byrokratia kevenee.

Lainaus käyttäjältä: Make - 02.11.15 - klo:09:23

Kaikista vähiten on myös naapureille haittaa, jos lanta levitetään syksyllä ja kynnetään välittömästi.

Naapureille näin ja jos peltoa mietitään niin syksystä riippuen myös pellolle. Mutta. Kääntöpuolena on sitten vesistöt ja ympäristö? Kaikki jotka ovat syksyllä levittäneet niin tietävät että sen syyslevityksen varassa ei kasva yhtään mikään ja vielä vähemmän hyvä sato. Jos jotain satoa haluaa saada niin keväällä on levitettävä. Kun kuitenkin on edelleen voimassa tuo materian häviämättömyyden laki niin mihin se on mahtaa talven aikana joutunut? Ilmaankin jotain haihtuu mutta kyllä suurin osa löytyy vesistöistä. Valitettavasti.

Sitten kun kevätlevitystä ajatellaan niin yksistään maarät ja kalusto tekevät sen että ennen kylvöjä tai kylvöjen aikaan on mahdotonta levittää kaikkea. Jatkossa on pakko levittää kasvustoon, se on ylivoimaisesti paras tapa sekä ravinteiden hyväksikäytön, vesistöjen että kaluston käytön että pellon kannalta. Ainakin näillä savialueilla niin levitys kylvöistä juhannukseen niin saa pääsääntöisesti varsin kuiville pelloille ajella.

Uskon että jatkossa jollakin aikavälillä ympäristön takia syyslevitys kielletään kokonaan ja koska kevätlevityksessä on logistiset ongelmansa niin vaihtoehdoksi jää ainoastaan kasvavaan kasvustoon levitys. Omille pelloilleni levitettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa multaavalla loetettä viljan oraille ja tulos oli ihan hyvä vaikka vuosi ei todellakaan ollut tyypillinen eikä todellakaan paras mahdollinen.

Mun kommentit koskee lähinnä kuivalantaa.
Syyslevitetty lohko kasvaa paremmin kuin kevätlevitetty. Tämä on monesti koettu, kun osa lohkosta on levitetty keväällä ja osa syksyllä. Mihinkähän ne kevätlevityksen ravinteet mahtavat kadota? 
Kasvustoon levityksen hajuhaitat erityisesti helteellä ovat aikamoiset ja jatkuvat viikkokaupalla.

Minulla on myös vuosien kokemus lannanlevityksestä ja komppaan täysillä Makea.
Juuri loevitettiin rengin kanssa lantaa, toinen purki patteria kaivurilla ja levitysvaunulla ja toinen kynti sitä mukaa sekaan, ei edes juuri haissu kun kylmää ja kosteaa ilma.

Keväällä kun kun vetää kylmää lietettä multaimella nurmeen,niin nurmi joutuu shokkiin,hailakan näköista ja lehden kärjet ruskeat.Pyöränjäljet nippanappa nuosevat muun kasvuston tasaan rehuntekoon mennessä. Ensi kerta nurmia ei parane ajella ennenkuin kasvusto on kasvanut täyteen mittaan edes kerran,niin sillä on myös täysimittainen juuristo.Tähän päästään varastolannoituksella.

Keväällä kun kun vetää kylmää lietettä multaimella nurmeen,niin nurmi joutuu shokkiin,hailakan näköista ja lehden kärjet ruskeat.Pyöränjäljet nippanappa nuosevat muun kasvuston tasaan rehuntekoon mennessä. Ensi kerta nurmia ei parane ajella ennenkuin kasvusto on kasvanut täyteen mittaan edes kerran,niin sillä on myös täysimittainen juuristo.Tähän päästään varastolannoituksella.

Pintaan ilman kautta. Monena keväänä ajanut lietettä nurmille normi kalustolla. Varmasti nurmi on shokissa jos multaimella jotsai n+4 asteista lietettä juureen täräyttää 20 mottia hehtaarille +25 asteen helteessä. Rupeaa timotei kyselemään talvitakkia.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 02.11.15 - klo:16:24

Lainaus käyttäjältä: Make - 02.11.15 - klo:09:23

Kaikista vähiten on myös naapureille haittaa, jos lanta levitetään syksyllä ja kynnetään välittömästi.

Naapureille näin ja jos peltoa mietitään niin syksystä riippuen myös pellolle. Mutta. Kääntöpuolena on sitten vesistöt ja ympäristö? Kaikki jotka ovat syksyllä levittäneet niin tietävät että sen syyslevityksen varassa ei kasva yhtään mikään ja vielä vähemmän hyvä sato. Jos jotain satoa haluaa saada niin keväällä on levitettävä. Kun kuitenkin on edelleen voimassa tuo materian häviämättömyyden laki niin mihin se on mahtaa talven aikana joutunut? Ilmaankin jotain haihtuu mutta kyllä suurin osa löytyy vesistöistä. Valitettavasti.

Sitten kun kevätlevitystä ajatellaan niin yksistään maarät ja kalusto tekevät sen että ennen kylvöjä tai kylvöjen aikaan on mahdotonta levittää kaikkea. Jatkossa on pakko levittää kasvustoon, se on ylivoimaisesti paras tapa sekä ravinteiden hyväksikäytön, vesistöjen että kaluston käytön että pellon kannalta. Ainakin näillä savialueilla niin levitys kylvöistä juhannukseen niin saa pääsääntöisesti varsin kuiville pelloille ajella.

Uskon että jatkossa jollakin aikavälillä ympäristön takia syyslevitys kielletään kokonaan ja koska kevätlevityksessä on logistiset ongelmansa niin vaihtoehdoksi jää ainoastaan kasvavaan kasvustoon levitys. Omille pelloilleni levitettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa multaavalla loetettä viljan oraille ja tulos oli ihan hyvä vaikka vuosi ei todellakaan ollut tyypillinen eikä todellakaan paras mahdollinen.

Mun kommentit koskee lähinnä kuivalantaa.
Syyslevitetty lohko kasvaa paremmin kuin kevätlevitetty. Tämä on monesti koettu, kun osa lohkosta on levitetty keväällä ja osa syksyllä. Mihinkähän ne kevätlevityksen ravinteet mahtavat kadota? 
Kasvustoon levityksen hajuhaitat erityisesti helteellä ovat aikamoiset ja jatkuvat viikkokaupalla.

Minusta ongelma on juurikin siinä ettei ne ravinteet mene yhtään mihinkään.Tänä vuonna rankkasateet pieksi suojaviljan pois päältä,mutta jopa alta nousi komea nurmi,joka on vain parantanut kasvuaan syksyä kohti.On myös keväällä vihreä jo lumen alla ja kuivalanta on lannoituksena.

eikös juuri tuo lannan raakuus ole se syy miksi mikään ei kasva tuon lannan levityksen jälkeen.. mutta sitten hetken päästä alkaa vaikutus kun lanta luovuttaa ne ravinteet kun maatuu?              olen monasti katellu noista alapuolelta täyttävistä lantaloista joissa lanta on edelleen keväällä uutta ja palamatonta kun taas itellä pariin kertaa siirrellytynä on sellaista kompostin kaltaista tavaraa..       liete sillä vesimäärällä mahtaa olla aika sokki kyllä kasveille keväällä...  kylmää juuri kun kasvi ite alkaa totutella lämpöön.

eikös juuri tuo lannan raakuus ole se syy miksi mikään ei kasva tuon lannan levityksen jälkeen.. mutta sitten hetken päästä alkaa vaikutus kun lanta luovuttaa ne ravinteet kun maatuu?              olen monasti katellu noista alapuolelta täyttävistä lantaloista joissa lanta on edelleen keväällä uutta ja palamatonta kun taas itellä pariin kertaa siirrellytynä on sellaista kompostin kaltaista tavaraa..       liete sillä vesimäärällä mahtaa olla aika sokki kyllä kasveille keväällä...  kylmää juuri kun kasvi ite alkaa totutella lämpöön.

30 kuutiota lietettä hehtaarille keväällä. Sijoitettuna vaikka 5cm syvyyteen 30 uutta kuutiota sekoittuu 0,05*100*100=500 kuutioon. Kuusi prosenttia lisää tavaraa kokonaisuuteen, eli yhden asteen ero lietteen ja maan lämpötilassa nostaa kokonaisuutta 0,06 astetta. Keväinen 8-asteinen maa kylmenisi 4-asteisesta lietteestä 0,24 astetta. Epäilen vahvasti että juuret sen takia alkaa toppatakkia tarvitsemaan.

Direktiiveillähän ei ole tässäkään asiassa taas mitään tekemistä minkään kanssa.

Jos ja kun kerran syksylläkin pitää voida levittää osa lannasta, niin ideaalein ajankohta on yleensä löytynyt marraskuulta. Muutamaa päivää ennen ensimmäisiä kovia pakkasia. Ajatuksena se, että paska levitetään mullaten tai kyntäen, jonka jälkeen [jämähdys] pakkasen iskiessä.

Mitä aikaisemmin tähän ajankohtaan nähden lanta syksyllä levitetään, vaikka syyskuun lopussa tai lokakuun alussa, sitä kauemmin se on syyssäiden vietävissä ennen talventuloa. Keväällä valumariski on sekä aikaisin syksyllä että myöhään syksyllä levitetylle sama. Myös syksyllä elävään kasvustoon sitoutunut ravinne liukenee kuolleesta kasvustosta kevääseen mennessä.

Seuraava hyvä väli on keväällä ja se myös yhtä lyhyt. Aika jolloin lumet ja pintakosteus on lähteneet, mutta pinnan alla on vielä koneita kantava routa. Sulaa maata pitäisi olla sen verran, että multain saa tavaran maan alle muttei yhtään enempää. Tämä väli on absoluuttisesti paras maaperän kannalta, koska edes kesähelteiden rutikuiva maaperä ei kestä tiivistymistä niin täydellisesti kuin umpijäinen maa, vaikka hyvin kestääkin.

Kolmas kelvollinen väli on keskikesän kuivuudessa, kun maat kantavat suosiolla.

Minusta nämä kaikki pitäisi voida täysimääräisesti hyödyntää, painottuen mikä parhaiten kullekin tilalle sopii.

Kuivakakan pintalevitys keväällä ja kesällä, samoin kuin lietteen oraslevitys lienevät riskaabeleita typenkäytön hyötysuhteen osalta, jollei ole kylmä ja sateinen levityspäivä ja muutama sitä seuraava päivä. Typpi kun haihtuu ilmaan paskan muhiessa siinä pinnassa. Nuo harrastukset pitäisi kai siirtää sinne loppusyksyyn tai kevät- tai kesäperustamisiin.

Seuraava hyvä väli on keväällä ja se myös yhtä lyhyt. Aika jolloin lumet ja pintakosteus on lähteneet, mutta pinnan alla on vielä koneita kantava routa. Sulaa maata pitäisi olla sen verran, että multain saa tavaran maan alle muttei yhtään enempää. Tämä väli on absoluuttisesti paras maaperän kannalta, koska edes kesähelteiden rutikuiva maaperä ei kestä tiivistymistä niin täydellisesti kuin umpijäinen maa, vaikka hyvin kestääkin.

Et taida olla savialueelta kotoisin? En muista että kukaan olisi edes ennen EU-aikaa näillä nurkilla tuollaiseen aikaan savipellolle levittänyt? Se saven ja jään rajapinta kun on aika liukas? Ja vähän varmaan mullatakin pitäisi? Vanhaan hyvään aikaan kyllä ohuelle lumelle levitettiin kyllä. Pintaan. Mutta kun lumi lähti niin aika heikkoa oli?

Ja juu, ajattelin lähinnä lietelantaa. On kuivalannastakin kokemusta mutta se on levitetty keväällä ennen äestystä tai syksyllä kynnön alle. Ja kaikkihan tietävät lannan "jälkivaikutuksen" ainakin näillä savilla. Monesti on käynyt niin että ravinteita on jäänyt kuivan alkukesän takia jemmaan kun on lietettä levitetty. Sitten seuraavana vuonna keinolanta sellaisilla määrillä kuin ei olisi mitään levitetty. Ja on ihan maata myöten nurin jos sattuu sateinen vuosi. Savi on aika epeli pidättämään ravinteita kyllä joskus. Mutta kokeilkaas joskus että laitatte syksyllä lietelantana tai muuten sen 120+ kiloa typpeä hehtaarille. Ja keväällä ette laita lainkaan typpeä. Ja kertokaa sitten millainen sato tuli. Vaikka miten sateinen kesä tulisi niin hyvä jos 80 typpikiloa vastaavan sadon saa. Kyllä siitä talvella niin paljon jonnekin lähtee.

Kuivakakan pintalevitys keväällä ja kesällä, samoin kuin lietteen oraslevitys lienevät riskaabeleita typenkäytön hyötysuhteen osalta, jollei ole kylmä ja sateinen levityspäivä ja muutama sitä seuraava päivä. Typpi kun haihtuu ilmaan paskan muhiessa siinä pinnassa. Nuo harrastukset pitäisi kai siirtää sinne loppusyksyyn tai kevät- tai kesäperustamisiin.

Lietteen oraslevitys miten? Kyllä tuo multaaminen ihan hyvän tuloksen ainakin tänä vuonna antoi. Kohtalaisilla tallausjäljillä, ei syksyllä kyllä nähnyt missä lieteyksikkö oli mennyt? Ja en nyt laskisi että multaamalla tuo typen hävikki mitenkään dramaattinen olisi? Eihän tuo edes haissut? Typpihän ei haise mutta jos ei hajukaan leijaile niin mahtaako leijailla typpikään?

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 05.11.15 - klo:13:01

Kuivakakan pintalevitys keväällä ja kesällä, samoin kuin lietteen oraslevitys lienevät riskaabeleita typenkäytön hyötysuhteen osalta, jollei ole kylmä ja sateinen levityspäivä ja muutama sitä seuraava päivä. Typpi kun haihtuu ilmaan paskan muhiessa siinä pinnassa. Nuo harrastukset pitäisi kai siirtää sinne loppusyksyyn tai kevät- tai kesäperustamisiin.

Lietteen oraslevitys miten? Kyllä tuo multaaminen ihan hyvän tuloksen ainakin tänä vuonna antoi. Kohtalaisilla tallausjäljillä, ei syksyllä kyllä nähnyt missä lieteyksikkö oli mennyt? Ja en nyt laskisi että multaamalla tuo typen hävikki mitenkään dramaattinen olisi? Eihän tuo edes haissut? Typpihän ei haise mutta jos ei hajukaan leijaile niin mahtaako leijailla typpikään?

Niin tarkotin oraslevitystä muilla kuin multaavilla konsteilla. Kyllä sen orgaanisen typpitavaran vähääkään haihduttelua kannattaa välttää. Aina sen verran pois sadosta.

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 05.11.15 - klo:13:01

Seuraava hyvä väli on keväällä ja se myös yhtä lyhyt. Aika jolloin lumet ja pintakosteus on lähteneet, mutta pinnan alla on vielä koneita kantava routa. Sulaa maata pitäisi olla sen verran, että multain saa tavaran maan alle muttei yhtään enempää. Tämä väli on absoluuttisesti paras maaperän kannalta, koska edes kesähelteiden rutikuiva maaperä ei kestä tiivistymistä niin täydellisesti kuin umpijäinen maa, vaikka hyvin kestääkin.

Et taida olla savialueelta kotoisin? En muista että kukaan olisi edes ennen EU-aikaa näillä nurkilla tuollaiseen aikaan savipellolle levittänyt? Se saven ja jään rajapinta kun on aika liukas? Ja vähän varmaan mullatakin pitäisi? Vanhaan hyvään aikaan kyllä ohuelle lumelle levitettiin kyllä. Pintaan. Mutta kun lumi lähti niin aika heikkoa oli?

En oo en. Ei ole kuin muutamalla lohkolla savisia kohtia niin että voisi verrata pikileeritasankojen maihin. Jos se ei siellä onnistu niin sillon se konsti ei sitten siellä pelaa ja täytyy mennä millä muilla luonto sallii. Pintaan tai varsinkaan lumelle tai jäälle nyt ei kukaan ehdotakaan levittämistä.